Asia C‑395/13

Euroopan komissio

vastaan

Belgian kuningaskunta

”Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhdyskuntajätevedet — Direktiivi 91/271/ETY — 3 ja 4 artikla — Keräysvelvoite — Käsittelyvelvoite”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 6.11.2014

1. Ympäristö – Yhdyskuntajätevesien käsittely – Direktiivi 91/271 – Täytäntöönpano jäsenvaltioissa – Velvollisuus saavuttaa tietty tulos – Tämän velvollisuuden täyttämättä jättäminen – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Sisäistä oikeusjärjestystä koskevia perusteluja ei voida hyväksyä

   (SEUT 253 artikla; neuvoston direktiivin 91/271 3 ja 4 artikla)

2. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Komission kanneoikeus – Oikeudenkäynnin aloittamisen aiheellisuuden harkitseminen – Vapaa harkinta

   (SEUT 258 artikla)

3. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Unionin tuomioistuimen arviointi siitä, onko kanne perusteltu – Huomioon otettava tilanne – Tilanne perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä

   (SEUT 258 artikla)

4. Ympäristö – Yhdyskuntajätevesien käsittely – Direktiivi 91/271 – Jäsenvaltio ei ole huolehtinut yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä taajamissa, joiden asukasvastineluku on 2 000–15 000 – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen

   (SEUT 258 artikla; neuvoston direktiivin 91/271 2–4 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 31 ja 51 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 32 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 39 kohta)

4.  Jäsenvaltio, joka ei huolehdi yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä taajamissa, joiden asukasvastineluku on 2 000–15 000, ei noudata yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin 91/271 3 ja 4 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

   Direktiivin 91/271 3 ja 4 artiklaan perustuvat jäsenvaltioiden velvoitteet liittyvät sitä paitsi konkreettisesti saman direktiivin 2 artiklassa määriteltyihin taajamiin ja vaihtelevat taajamien koon mukaan, joten tämän direktiivin vaatimusten täyttämättä jättämistä on arvioitava tarkastelemalla kutakin taajamaa erikseen.

   (ks. 38 ja 52 kohta sekä tuomiolauselma)

Asia C‑395/13

Euroopan komissio

vastaan

Belgian kuningaskunta

”Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Yhdyskuntajätevedet — Direktiivi 91/271/ETY — 3 ja 4 artikla — Keräysvelvoite — Käsittelyvelvoite”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 6.11.2014

1. Ympäristö — Yhdyskuntajätevesien käsittely — Direktiivi 91/271 — Täytäntöönpano jäsenvaltioissa — Velvollisuus saavuttaa tietty tulos — Tämän velvollisuuden täyttämättä jättäminen — Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Sisäistä oikeusjärjestystä koskevia perusteluja ei voida hyväksyä

   (SEUT 253 artikla; neuvoston direktiivin 91/271 3 ja 4 artikla)

2. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne — Komission kanneoikeus — Oikeudenkäynnin aloittamisen aiheellisuuden harkitseminen — Vapaa harkinta

   (SEUT 258 artikla)

3. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne — Unionin tuomioistuimen arviointi siitä, onko kanne perusteltu — Huomioon otettava tilanne — Tilanne perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä

   (SEUT 258 artikla)

4. Ympäristö — Yhdyskuntajätevesien käsittely — Direktiivi 91/271 — Jäsenvaltio ei ole huolehtinut yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä taajamissa, joiden asukasvastineluku on 2 000–15 000 — Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen

   (SEUT 258 artikla; neuvoston direktiivin 91/271 2–4 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 31 ja 51 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 32 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 39 kohta)

4.  Jäsenvaltio, joka ei huolehdi yhdyskuntajätevesien keräämisestä ja käsittelystä taajamissa, joiden asukasvastineluku on 2 000–15 000, ei noudata yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin 91/271 3 ja 4 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

   Direktiivin 91/271 3 ja 4 artiklaan perustuvat jäsenvaltioiden velvoitteet liittyvät sitä paitsi konkreettisesti saman direktiivin 2 artiklassa määriteltyihin taajamiin ja vaihtelevat taajamien koon mukaan, joten tämän direktiivin vaatimusten täyttämättä jättämistä on arvioitava tarkastelemalla kutakin taajamaa erikseen.

   (ks. 38 ja 52 kohta sekä tuomiolauselma)