Yhdistetyt asiat C‑317/13 ja C‑679/13

Euroopan parlamentti

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

”Kumoamiskanne — Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Uuden psykoaktiivisen aineen saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin — Oikeusperustan määrittäminen — Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen sovellettavat oikeussäännöt — Siirtymämääräykset — Johdettu oikeusperusta — Parlamentin kuuleminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.4.2015

1. Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti – Yhteenveto kanneperusteista – Kantajan vaatimusten yksiselitteinen muotoilu

   (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 120 artiklan c alakohta)

2. Poliisiyhteistyö – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – 4-metyyliamfetamiinin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annettu päätös 2013/129 – 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annettu täytäntöönpanopäätös 2013/496 – Oikeusperusta – Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehdyn päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohta – EU 34 artiklan kumoamisella ei ole vaikutusta päätösten laillisuuteen

   (EU 34 artikla; neuvoston päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohta ja neuvoston päätökset 2013/129 ja 2013/496)

3. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Valmistelumenettely – Perussopimusten säännöt – Pakottavuus – Toimielimellä ei ole mahdollisuutta vahvistaa johdettuja oikeusperustoja

4. Poliisiyhteistyö – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehty päätös 2005/387 – Mainitun päätöksen 8 artiklan 3 kohdan tulkinta – Tulkinta niiden EU-sopimuksen määräysten mukaisesti, joilla säänneltiin kyseisen päätöksen antamisajankohtana yleisesti sovellettavien toimien täytäntöönpanoa tällä alalla – Neuvoston velvollisuus kuulla parlamenttia ennen kyseisen päätöksen täytäntöönpanotoimen antamista – EU 39 artiklan 1 kohdan kumoamisella ei ole vaikutusta tähän velvollisuuteen

   (EU 34 artiklan 2 kohdan c alakohta ja EU 39 artiklan 1 kohta; neuvoston päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohta)

5. Poliisiyhteistyö – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehty päätös 2005/387 – Mainitun päätöksen 8 artiklan 3 kohta – Yhteensopivuus Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen sovellettavien menettelymääräysten kanssa – Siirtymämääräykset – Tulkinta

   (EU-, EUT- ja EHTY-sopimusten liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 36 9 artikla; neuvoston päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohta)

6. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Unionin tuomioistuimen asettamat rajoitukset – 4-metyyliamfetamiinin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annettu päätös 2013/129 – 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annettu täytäntöönpanopäätös 2013/496 – Vaara, että kyseisten psykoaktiivisten aineiden valvonnan tehokkuus ja kansanterveyden suojelu heikentyisivät – Kumottujen päätösten vaikutusten pysyttäminen voimassa ne korvaavien uusien toimien voimaantuloon asti

   (SEUT 264 artiklan toinen kohta; neuvoston päätökset 2013/129 ja 2013/496)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 17 kohta)

2.  Oikeusperustasta, jonka nojalla 4-metyyliamfetamiinin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annettu päätös 2013/129 ja 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annettu täytäntöönpanopäätös 2013/496 annettiin, on todettava, että kyseisissä päätöksissä ei viitata EU 34 artiklaan ja niiden johdanto-osan viittauskappaleissa viitataan nimenomaisesti EUT-sopimukseen ja uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehdyn päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohtaan.

   Näin ollen näiden päätösten sanamuodon, jossa pitää perusteluvelvollisuuden täyttämiseksi lähtökohtaisesti mainita oikeudellinen perusta, jonka nojalla ne on annettu, perusteella ei voida katsoa, että mainitut päätökset on annettu EU 34 artiklan nojalla.

   Erityisesti on todettava, että sillä, että päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohdassa viitataan EU 34 artiklan 2 kohdan c alakohtaan, ei ole tässä yhteydessä merkitystä, koska neuvoston nimenomainen valinta olla mainitsematta päätöksissä 2013/129 ja 2013/496 viimeksi mainittua määräystä ja mainita sitä vastoin EUT-sopimus ja päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohta osoittaa selvästi, että päätökset 2013/129 ja 2013/496 perustuvat tähän viimeksi mainittuun säännökseen sellaisenaan.

   Tästä seuraa, että se, että EU 34 artikla on kumottu Lissabonin sopimuksella, ei poista päätöksiltä 2013/129 ja 2013/496 oikeusperustaa.

   (ks. 28, 29, 31 ja 32 kohta)

3.  Koska unionin toimielinten päätöksentekoa koskevat säännöt vahvistetaan perussopimuksissa, eivätkä ne ole jäsenvaltioiden eivätkä toimielinten itsensä määrättävissä, ainoastaan perussopimuksissa voidaan erityistapauksissa valtuuttaa toimielin muuttamaan niissä määrättyä päätöksentekomenettelyä. Näin ollen siitä, että toimielimelle tunnustettaisiin mahdollisuus vahvistaa johdettuja oikeusperustoja joko toimen antamista koskevien menettelyjen tiukentamiseksi tai lieventämiseksi, seuraisi, että toimielimelle myönnettäisiin lainsäädäntövaltaa, joka ylittäisi perussopimuksissa määrätyn toimivallan.

   Tätä ratkaisua on sovellettava sekä johdettuihin oikeusperustoihin, jotka mahdollistavat lainsäädäntötoimien antamisen, että johdetun oikeuden toimessa vahvistettuihin oikeusperustoihin, jotka mahdollistavat tätä toimea koskevien täytäntöönpanotoimien antamisen tiukentamalla tai lieventämällä perussopimuksissa määrättyjä tällaisten toimien antamista koskevia menettelyjä.

   Vaikka näet on totta, että perussopimuksissa määrätään, että parlamentti ja neuvosto määrittävät tiettyjä komission täytäntöönpanovallan käyttöä koskevia sääntöjä, on kuitenkin niin, että perussopimuksissa määrätyt täytäntöönpanotoimien antamista koskevat erityiset säännöt sitovat toimielimiä samalla perusteella kuin lainsäädäntötoimien antamista koskevat erityiset säännöt, eikä niistä voida siten poiketa johdetun oikeuden toimilla.

   (ks. 42–44 kohta)

4.  Koska unionin toimen laillisuutta on arvioitava toimen antamisajankohtana olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella, uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehdyn päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohdan laillisuutta on arvioitava niiden määräysten perusteella, joilla säänneltiin kyseisen päätöksen antamisajankohtana yleisesti sovellettavien toimien täytäntöönpanoa poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla, eli EU 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja EU 39 artiklan 1 kohdan perusteella.

   Näistä määräyksistä seuraa, että neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, toteuttaa parlamenttia kuultuaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annettujen päätösten täytäntöön panemiseksi.

   Tässä yhteydessä on tosin todettava, että päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohdan sanamuodossa ei säädetä neuvoston velvollisuudesta kuulla parlamenttia ennen tässä säännöksessä säädettyjen kyseisen päätöksen täytäntöönpanotoimien antamista.

   Unionin johdetun oikeuden tointa on kuitenkin tulkittava niin pitkälti kuin mahdollista siten, että sen sisältö on sopusoinnussa perussopimusten määräysten kanssa.

   Koska näin ollen yhtäältä velvollisuus tulkita johdetun oikeuden tointa primaarioikeuden mukaisesti on seurausta yleisestä tulkintaperiaatteesta, jonka mukaan säännöstä on tulkittava niin pitkälle kuin mahdollista tavalla, joka ei aseta sen laillisuutta kyseenalaiseksi, ja koska toisaalta päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohdan laillisuutta on arvioitava erityisesti EU 39 artiklan 1 kohdan perusteella, ensin mainittua säännöstä on tulkittava viimeksi mainitun määräyksen mukaisesti.

   Näin ollen päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohtaa on tulkittava EU 39 artiklan 1 kohdan mukaan siten, että siinä sallitaan neuvoston antavan toimen, jolla uusi psykoaktiivinen aine saatetaan valvontatoimenpiteiden piiriin, vasta sen kuultua parlamenttia.

   Lisäksi EU 39 artiklan 1 kohdan kumoaminen päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohdan antamisen jälkeen ei poista velvollisuutta tulkita viimeksi mainittua säännöstä EU 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

   (ks. 45–50 ja 67 kohta)

5.  Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta tehdyn päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohdan yhteensopivuudesta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen sovellettavien menettelymääräysten kanssa on todettava, että siirtymämääräyksistä tehty pöytäkirja N:o 36 sisältää määräyksiä, jotka koskevat erityisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU-sopimuksen nojalla ennen kyseistä voimaantuloa annettuihin toimiin sovellettavaa oikeudellista järjestelmää.

   Mainitun pöytäkirjan 9 artiklassa määrätään siten, että tällaisten säädösten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä säädöksiä ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla.

   Tätä artiklaa on tulkittava kyseisen pöytäkirjan johdanto-osan ensimmäisen perustelukappaleen valossa; siinä täsmennetään, että siirtyminen Lissabonin sopimusta aiemmin sovellettavien perussopimusten institutionaalisista määräyksistä mainitun sopimuksen toimielinjärjestelmää koskeviin määräyksiin edellyttää siirtymämääräyksiä.

   Koska Lissabonin sopimuksella on näin ollen muutettu huomattavasti poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön institutionaalista kehystä, on katsottava, että siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 9 artiklalla pyritään erityisesti takaamaan, että tämän yhteistyön alalla annettuja toimia voidaan yhä soveltaa tehokkaasti mainitun yhteistyön institutionaalisen kehyksen muuttamisesta huolimatta.

   Jos hyväksyttäisiin väite, jonka mukaan siitä, että Lissabonin sopimuksella kumottiin poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alaan kuuluvien täytäntöönpanotoimien antamista koskevat erityiset menettelyt, aiheutuisi, että tällaisia toimia olisi mahdotonta antaa ennen kuin kyseisen yhteistyön alalla annettuja yleisesti sovellettavia toimia on muutettu Lissabonin sopimuksen mukaisiksi, kyseisten toimien tehokas soveltaminen monimutkaistuisi tai jopa estyisi, mikä vaarantaisi siten perussopimusten laatijoiden tavoitteleman päämäärän toteuttamisen.

   Siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan tulkinta, jonka mukaan kyseinen artikla tarkoittaa ainoastaan, että poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annetut toimet eivät kumoudu automaattisesti Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan, poistaisi kyseiseltä artiklalta kokonaan tehokkaan vaikutuksen.

   Tästä seuraa, että EU-sopimuksen nojalla sääntöjenmukaisesti ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa annettuun toimeen sisältyvän säännöksen, jossa vahvistetaan tämän toimen täytäntöönpanotoimien antamista koskevia menettelyjä, oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin tätä tointa ei kumota lainsäädäntömenettelyssä tai tuomioistuimessa taikka muuteta, ja se mahdollistaa täytäntöönpanotoimien antamisen siinä määritetyn menettelyn mukaisesti.

   Näissä olosuhteissa se seikka, että päätöksen 2005/387 8 artiklan 3 kohdassa säädettäisiin täytäntöönpanotoimien antamista koskevia menettelyjä, jotka ovat tiukempia tai lievempiä kuin EUT-sopimuksessa tämän osalta määrätty menettely, ei tarkoita, että kyseinen säännös on lainvastainen johdettu oikeusperusta, jonka soveltaminen olisi hylättävä väitteen perusteella.

   (ks. 51–58 kohta)

6.  SEUT 264 artiklan toisen kohdan mukaan unionin tuomioistuin voi tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa todeta, miltä osin kumotun toimen vaikutuksia on pidettävä pysyvinä.

   Tässä yhteydessä 4-metyyliamfetamiinin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annetun päätöksen 2013/129 ja 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/496 kumoaminen ilman että niiden vaikutuksia pysytettäisiin voimassa olisi omiaan haittaamaan mainittujen päätösten kohteena olevien psykoaktiivisten aineiden valvonnan tehokkuutta ja näin ollen kansanterveyden suojelua.

   Näin ollen mainittujen päätösten vaikutukset on pysytettävä voimassa ne korvaavien uusien toimien voimaantuloon asti.

   (ks. 72–74 kohta)