Yhdistetyt asiat C‑293/13 P ja C‑294/13 P

Fresh Del Monte Produce Inc.

vastaan

Euroopan komissio

ja

Euroopan komissio

vastaan

Fresh Del Monte Produce Inc.

”Muutoksenhaku — Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Euroopan banaanimarkkinat — Viitehintojen vahvistamisen koordinointi — Käsite kahden yhtiön muodostama ”taloudellinen kokonaisuus” — Käsite ”ratkaiseva vaikutusvalta” — Yhtiön joutuminen vastuuseen toisen yhtiön menettelystä — Selvitysaineiston vääristäminen — Todistustaakka — In dubio pro reo ‑periaate — Käsite ”yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen” — Käsite ”yhdenmukaistettu menettelytapa” — Käsite ”tarkoitukseen perustuva kilpailusääntöjen rikkominen” — Kartellin jäsenyritykset — Tietojen toimittaminen komissiolle — Lakisääteinen velvollisuus — Ulottuvuus — Oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä toteamiseen — Väliintulija ensimmäisessä oikeusasteessa — Liitännäisvalitus — Tutkittavaksi ottaminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 24.6.2015

1. Muutoksenhaku — Oikeussuojan tarve — Edellytys — Valitus, joka voi tuottaa etua sen vireille panneelle osapuolelle — Edellytys ei ole täyttynyt

   (SEUT 256 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan toinen kohta)

2. Muutoksenhaku — Väliintulijan vastine — Oikeussuojan tarve — Yhdelle osapuolelle aiheutuva vaara joutua vastaamaan yksin sellaisen päätöksen seurauksista, jolla se on velvoitettu maksamaan sakko yhteisvastuullisesti

   (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 172 artikla)

3. Kilpailu — Unionin oikeussäännöt — Rikkominen — Vastuuseen joutuminen — Emoyhtiö ja tytäryhtiöt — Taloudellinen kokonaisuus — Arviointiperusteet — Tytäryhtiön käyttäytymiseen kohdistuvan ratkaisevan vaikutusvallan käyttäminen, joka voidaan päätellä tytäryhtiön sen emoyhtiöön yhdistäviä taloudellisia, organisatorisia ja oikeudellisia yhteyksiä koskevien todisteiden kokonaisuudesta

   (SEUT 101 artiklan 1 kohta)

4. Kilpailu — Unionin kilpailusäännöt — Rikkomiset — Vastuuseen joutuminen — Emoyhtiö ja tytäryhtiöt — Taloudellinen kokonaisuus — Tytäryhtiö, joka on kahden sellaisen yhtiön yhteisomistuksessa, joista yksi on myös toisen emoyhtiö — Vaikutuksettomuus

   (EY 81 artiklan 1 kohta)

5. Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Kielto — Rikkomiset — Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhden kilpailusääntöjen rikkomisen — Yhden yrityksen saattaminen vastuuseen koko rikkomisesta — Edellytykset

   (SEUT 101 artiklan 1 kohta)

6. Kilpailu — Sakot — Sakkojen määrä — Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet — Sakon määrän alentaminen rikkomiseen syyllistyneen yrityksen yhteistyön perusteella — Edellytykset

   (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohta ja 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2002/C 45/03)

7. Kilpailu — Hallinnollinen menettely — Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen — Yritykselle osoitettu tiedonsaantipyyntö — Oikeus kieltäytyä antamasta vastausta, joka merkitsee rikkomisen tunnustamista

   (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 46 ja 47 kohta)

2.  Asianosaisella on muutoksenhaun yhteydessä intressi esittää vastine, jos sen on sen vuoksi, ettei se ole riitauttanut ajoissa komission päätöstä, jolla sille on määrätty kilpailusääntöjen rikkomisesta seuraamus yhteisvastuullisesti toisen yrityksen kanssa, siten, että kyseisestä päätöksestä on tullut sen osalta lainvoimainen, maksettava siinä tilanteessa, että unionin tuomioistuin hyväksyisi yhteisvastuussa olevan yrityksen tekemän valituksen ja kumoaisi tätä koskevan päätöksen, määrätty sakko yksin eikä yhteisvastuullisesti toisen yrityksen kanssa.

   (ks. 52, 53 ja 164–166 kohta)

3.  Tutkittaessa sitä, voiko emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryhtiönsä markkinakäyttäytymiseen, on otettava huomioon tytäryhtiön sen emoyhtiöön yhdistäviä taloudellisia, organisatorisia ja oikeudellisia yhteyksiä koskevat kaikki merkitykselliset seikat ja otettava näin huomioon taloudellinen todellisuus. Ratkaisevan vaikutusvallan tosiasiallinen käyttäminen voidaan näet päätellä useista yhtäpitävistä tekijöistä kokonaisuutena, vaikkei mikään näistä tekijöistä erikseen tarkasteltuna riitäkään näyttämään toteen tällaisen vaikutusvallan olemassaoloa.

   Näin on silloin, kun emoyhtiö saa pyynnöstään ja oikeutensa ylittäen käypää tietoa relevanttien tuotemarkkinoiden tilasta, kun se toimittaa tytäryhtiölleen täsmällisiä ohjeita siitä käyttäytymisestä, joka tämän on omaksuttava kyseisillä markkinoilla, kun kyseisiin ohjeisiin liittyy uhkailua, joka perustuu huomattavaan painostuskeinoon, joka sillä on tytäryhtiöön, ja kun tytäryhtiö pyrkii konkurssinsa pelossa vastaamaan emoyhtiön odotuksiin.

   (ks. 75–77, 98 ja 99 kohta)

4.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 78 kohta)

5.  On mahdollista, että yritys on osallistunut välittömästi kaikkeen yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun unionin kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavaan kilpailunvastaiseen toimintaan, jolloin komissiolla on oikeus katsoa sen olevan vastuussa kaikesta tästä toiminnasta ja näin ollen kyseisestä rikkomisesta kokonaisuudessaan. On myös mahdollista, että yritys on osallistunut välittömästi ainoastaan osaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavasta kilpailunvastaisesta toiminnasta mutta että se on tiennyt kaikesta muusta samoihin päämääriin pyrkivien kartellin muiden osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta toiminnasta tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin. Myös tällaisessa tapauksessa komissiolla on oikeus katsoa tämän yrityksen olevan vastuussa kaikesta tällaisen rikkomisen muodostavasta kilpailunvastaisesta toiminnasta ja näin ollen kyseisestä rikkomisesta kokonaisuudessaan.

   Jos yritys on sen sijaan osallistunut välittömästi yhteen tai useampaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavaan kilpailunvastaiseen toimintaan, mutta ei ole näytetty toteen, että kyseinen yritys aikoi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa muiden kartellin osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen kokonaisuudessaan ja että yritys tiesi kaikesta kyseisten samoihin päämääriin pyrkivien osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta toiminnasta tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin, komissiolla on oikeus katsoa tämän yrityksen olevan vastuussa ainoastaan toiminnasta, johon se on osallistunut välittömästi, ja sellaisesta muiden osallistujien samoja päämääriä, joihin se pyrki, tavoitellessa suunnittelemasta tai toteuttamasta toiminnasta, jonka osalta on todistettu, että se tiesi siitä tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin.

   (ks. 156–160 kohta)

6.  Sakon alentaminen sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetussa tiedonannossa esitetyllä tavalla on perusteltua ainoastaan silloin, kun yritys toimittaa tietoja komissiolle ilman, että sitä olisi kehotettu tekemään näin. Kyseessä olevan yrityksen käyttäytymisen on näet helpotettava komission tehtävää rikkomisen toteamisessa, ja tämän lisäksi sen on myös osoitettava todellista yhteistyöhalua.

   (ks. 184 kohta)

7.  Asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohdan nojalla esitetyt tiedonsaantipyynnöt eivät vaikuta oikeuteen olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä toteamiseen. Se, ettei tällaisella perustalla pyydettyä tietoa toimiteta asetetussa määräajassa, ei näet voi johtaa sakon tai uhkasakon määräämiseen asetuksen N:o 1/2003 23 ja 24 artiklan perusteella. Pelkkä tiedonsaantipyyntö eroaa siis kyseisen asetuksen 18 artiklan 3 kohdan nojalla tehdystä muodollisesta päätöksestä, jonka osalta asetuksessa säädetään rahamääräisten seuraamusten määräämisestä siinä tapauksessa, ettei vastausta toimiteta.

   (ks. 195 ja 196 kohta)

Yhdistetyt asiat C‑293/13 P ja C‑294/13 P

Fresh Del Monte Produce Inc.

vastaan

Euroopan komissio

ja

Euroopan komissio

vastaan

Fresh Del Monte Produce Inc.

”Muutoksenhaku — Kilpailu — Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt — Euroopan banaanimarkkinat — Viitehintojen vahvistamisen koordinointi — Käsite kahden yhtiön muodostama ”taloudellinen kokonaisuus” — Käsite ”ratkaiseva vaikutusvalta” — Yhtiön joutuminen vastuuseen toisen yhtiön menettelystä — Selvitysaineiston vääristäminen — Todistustaakka — In dubio pro reo ‑periaate — Käsite ”yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen” — Käsite ”yhdenmukaistettu menettelytapa” — Käsite ”tarkoitukseen perustuva kilpailusääntöjen rikkominen” — Kartellin jäsenyritykset — Tietojen toimittaminen komissiolle — Lakisääteinen velvollisuus — Ulottuvuus — Oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä toteamiseen — Väliintulija ensimmäisessä oikeusasteessa — Liitännäisvalitus — Tutkittavaksi ottaminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 24.6.2015

1. Muutoksenhaku – Oikeussuojan tarve – Edellytys – Valitus, joka voi tuottaa etua sen vireille panneelle osapuolelle – Edellytys ei ole täyttynyt

   (SEUT 256 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan toinen kohta)

2. Muutoksenhaku – Väliintulijan vastine – Oikeussuojan tarve – Yhdelle osapuolelle aiheutuva vaara joutua vastaamaan yksin sellaisen päätöksen seurauksista, jolla se on velvoitettu maksamaan sakko yhteisvastuullisesti

   (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 172 artikla)

3. Kilpailu – Unionin oikeussäännöt – Rikkominen – Vastuuseen joutuminen – Emoyhtiö ja tytäryhtiöt – Taloudellinen kokonaisuus – Arviointiperusteet – Tytäryhtiön käyttäytymiseen kohdistuvan ratkaisevan vaikutusvallan käyttäminen, joka voidaan päätellä tytäryhtiön sen emoyhtiöön yhdistäviä taloudellisia, organisatorisia ja oikeudellisia yhteyksiä koskevien todisteiden kokonaisuudesta

   (SEUT 101 artiklan 1 kohta)

4. Kilpailu – Unionin kilpailusäännöt – Rikkomiset – Vastuuseen joutuminen – Emoyhtiö ja tytäryhtiöt – Taloudellinen kokonaisuus – Tytäryhtiö, joka on kahden sellaisen yhtiön yhteisomistuksessa, joista yksi on myös toisen emoyhtiö – Vaikutuksettomuus

   (EY 81 artiklan 1 kohta)

5. Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Rikkomiset – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhden kilpailusääntöjen rikkomisen – Yhden yrityksen saattaminen vastuuseen koko rikkomisesta – Edellytykset

   (SEUT 101 artiklan 1 kohta)

6. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Sakon määrän alentaminen rikkomiseen syyllistyneen yrityksen yhteistyön perusteella – Edellytykset

   (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohta ja 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2002/C 45/03)

7. Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Yritykselle osoitettu tiedonsaantipyyntö – Oikeus kieltäytyä antamasta vastausta, joka merkitsee rikkomisen tunnustamista

   (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 46 ja 47 kohta)

2.  Asianosaisella on muutoksenhaun yhteydessä intressi esittää vastine, jos sen on sen vuoksi, ettei se ole riitauttanut ajoissa komission päätöstä, jolla sille on määrätty kilpailusääntöjen rikkomisesta seuraamus yhteisvastuullisesti toisen yrityksen kanssa, siten, että kyseisestä päätöksestä on tullut sen osalta lainvoimainen, maksettava siinä tilanteessa, että unionin tuomioistuin hyväksyisi yhteisvastuussa olevan yrityksen tekemän valituksen ja kumoaisi tätä koskevan päätöksen, määrätty sakko yksin eikä yhteisvastuullisesti toisen yrityksen kanssa.

   (ks. 52, 53 ja 164–166 kohta)

3.  Tutkittaessa sitä, voiko emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryhtiönsä markkinakäyttäytymiseen, on otettava huomioon tytäryhtiön sen emoyhtiöön yhdistäviä taloudellisia, organisatorisia ja oikeudellisia yhteyksiä koskevat kaikki merkitykselliset seikat ja otettava näin huomioon taloudellinen todellisuus. Ratkaisevan vaikutusvallan tosiasiallinen käyttäminen voidaan näet päätellä useista yhtäpitävistä tekijöistä kokonaisuutena, vaikkei mikään näistä tekijöistä erikseen tarkasteltuna riitäkään näyttämään toteen tällaisen vaikutusvallan olemassaoloa.

   Näin on silloin, kun emoyhtiö saa pyynnöstään ja oikeutensa ylittäen käypää tietoa relevanttien tuotemarkkinoiden tilasta, kun se toimittaa tytäryhtiölleen täsmällisiä ohjeita siitä käyttäytymisestä, joka tämän on omaksuttava kyseisillä markkinoilla, kun kyseisiin ohjeisiin liittyy uhkailua, joka perustuu huomattavaan painostuskeinoon, joka sillä on tytäryhtiöön, ja kun tytäryhtiö pyrkii konkurssinsa pelossa vastaamaan emoyhtiön odotuksiin.

   (ks. 75–77, 98 ja 99 kohta)

4.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 78 kohta)

5.  On mahdollista, että yritys on osallistunut välittömästi kaikkeen yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun unionin kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavaan kilpailunvastaiseen toimintaan, jolloin komissiolla on oikeus katsoa sen olevan vastuussa kaikesta tästä toiminnasta ja näin ollen kyseisestä rikkomisesta kokonaisuudessaan. On myös mahdollista, että yritys on osallistunut välittömästi ainoastaan osaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavasta kilpailunvastaisesta toiminnasta mutta että se on tiennyt kaikesta muusta samoihin päämääriin pyrkivien kartellin muiden osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta toiminnasta tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin. Myös tällaisessa tapauksessa komissiolla on oikeus katsoa tämän yrityksen olevan vastuussa kaikesta tällaisen rikkomisen muodostavasta kilpailunvastaisesta toiminnasta ja näin ollen kyseisestä rikkomisesta kokonaisuudessaan.

   Jos yritys on sen sijaan osallistunut välittömästi yhteen tai useampaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavaan kilpailunvastaiseen toimintaan, mutta ei ole näytetty toteen, että kyseinen yritys aikoi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa muiden kartellin osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen kokonaisuudessaan ja että yritys tiesi kaikesta kyseisten samoihin päämääriin pyrkivien osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailunvastaisesta toiminnasta tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin, komissiolla on oikeus katsoa tämän yrityksen olevan vastuussa ainoastaan toiminnasta, johon se on osallistunut välittömästi, ja sellaisesta muiden osallistujien samoja päämääriä, joihin se pyrki, tavoitellessa suunnittelemasta tai toteuttamasta toiminnasta, jonka osalta on todistettu, että se tiesi siitä tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin.

   (ks. 156–160 kohta)

6.  Sakon alentaminen sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetussa tiedonannossa esitetyllä tavalla on perusteltua ainoastaan silloin, kun yritys toimittaa tietoja komissiolle ilman, että sitä olisi kehotettu tekemään näin. Kyseessä olevan yrityksen käyttäytymisen on näet helpotettava komission tehtävää rikkomisen toteamisessa, ja tämän lisäksi sen on myös osoitettava todellista yhteistyöhalua.

   (ks. 184 kohta)

7.  Asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 2 kohdan nojalla esitetyt tiedonsaantipyynnöt eivät vaikuta oikeuteen olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä toteamiseen. Se, ettei tällaisella perustalla pyydettyä tietoa toimiteta asetetussa määräajassa, ei näet voi johtaa sakon tai uhkasakon määräämiseen asetuksen N:o 1/2003 23 ja 24 artiklan perusteella. Pelkkä tiedonsaantipyyntö eroaa siis kyseisen asetuksen 18 artiklan 3 kohdan nojalla tehdystä muodollisesta päätöksestä, jonka osalta asetuksessa säädetään rahamääräisten seuraamusten määräämisestä siinä tapauksessa, ettei vastausta toimiteta.

   (ks. 195 ja 196 kohta)