Asia C‑75/13

SEK Zollagentur GmbH

vastaan

Hauptzollamt Gießen

(Bundesfinanzhofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Tulliliitto ja yhteinen tullitariffi — Tuontitullien alaisen tavaran sääntöjenvastainen siirtäminen pois tullivalvonnasta — Tullivelan syntyminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 12.6.2014

1. Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Yhteisön passitus — Yhteisön ulkoinen passitus — Väliaikaisesti varastoidut tavarat — Muut kuin yhteisötavarat — Sääntöjenvastaisen poissiirtämisen käsite — Tavaroiden passitusasiakirjan tilapäinen erottaminen tässä asiakirjassa mainittujen tavaroiden yhteydestä

   (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 50 artikla ja 203 artikla)

2. Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Yhteisön passitus — Yhteisön ulkoinen passitus — Väliaikaisesti varastoidut tavarat — Tavaran sääntöjenvastainen siirtäminen pois tullivalvonnasta — Tullivelan velallinen asetuksen N:o 2913/92 203 artiklan 3 kohdan nojalla

   (Neuvoston asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 artikla)

1.  Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 50 ja 203 artiklaa on tulkittava siten, että väliaikaisen varastoinnin menettelyyn asetetut tavarat on katsottava siirretyiksi pois tullivalvonnasta silloin, kun ne on ilmoitettu yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn mutta niitä ei ole viety pois varastosta eikä esitetty määrätullitoimipaikassa siitä huolimatta, että siellä on esitetty niitä koskevat passitusasiakirjat.

   Tavaroiden passitusasiakirjan tilapäistä erottamista siihen liittyvien tavaroiden yhteydestä on pidettävä kyseisten tavaroiden siirtämisenä pois tullivalvonnasta. Kyseistä asiakirjojen erottamista lastista on nimittäin pidettävä toimenpiteenä, jonka seurauksena toimivaltainen tulliviranomainen ainakin hetkellisesti estyy pääsemästä käsiksi tullivalvonnan alaiseen tavaraan ja toteuttamasta unionin tullilainsäädännön mukaisia tarkastustoimia.

   Lisäksi tavaran siirtäminen pois tullivalvonnasta edellyttää ainoastaan objektiivisten edellytysten täyttymistä, kuten erityisesti tavaran fyysistä puuttumista hyväksytyltä varastointipaikalta tulliviranomaisen ryhtyessä tarkastamaan kyseistä tavaraa. Jotta tullivalvonnasta poissiirtäminen toteutuu, riittää, että tavara on objektiivisesti siirretty mahdollisten tullitarkastusten ulottumattomiin riippumatta siitä, ovatko toimivaltaiset viranomaiset tosiasiallisesti suorittaneet niitä.

   (ks. 30–33 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Yhteisön tullikoodeksista annetun asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 648/2005, 203 artiklan 3 kohdan neljättä luetelmakohtaa on tulkittava siten, että silloin, kun tavara on siirretty pois tullivalvonnasta, henkilö, joka on valtuutettuna lähettäjänä asettanut tavaran yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn, on tullivelallinen tämän säännöksen nojalla.

   Jos tavarat on nimittäin jo asetettu yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn, kun ne siirretään pois tullivalvonnasta, kyseisen menettelyn haltija on asetuksen N:o 2913/92 96 artiklan 1 kohdan mukaan passituksesta vastaavana vastuussa kyseisen menettelyn käyttämisestä johtuvista velvollisuuksista ja on siis tullikoodeksin 203 artiklan 3 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettu tullivelallinen, jos ei ole sovellettava mainitun 3 kohdan kolmessa ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjä säännöksiä.

   Jos tavaroita ei sitä vastoin ole vielä asetettu yhteisön ulkoiseen passitusmenettelyyn, kun ne siirretään pois tullivalvonnasta, vaan ne ovat edelleen väliaikaisesti varastoituja, kyseinen tullivelallinen, sikäli kun ei ole sovellettava asetuksen N:o 2913/92 203 artiklan 3 kohdan kolmessa ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjä säännöksiä, on henkilö, jonka on täytettävä velvollisuudet, jotka johtuvat tavaran väliaikaisesta varastoinnista, ja joka pitää kyseisiä tavaroita hallussaan purkamisen jälkeen vastatakseen niiden kuljetuksesta tai varastoinnista.

   (ks. 35, 36 ja 38 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)