Asia C‑442/12

Jan Sneller

vastaan

DAS Nederlandse Rechtsbijstand Verzekeringsmaatschappij NV

(Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Oikeusturvavakuutus — Direktiivi 87/344/ETY — 4 artiklan 1 kohta — Vakuutuksenottajan oikeus valita vapaasti asianajaja — Sopimukseen sovellettavien yleisten ehtojen lauseke, jossa taataan oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyssä vakuutuksenantajan työntekijän antama oikeudellinen apu — Ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan antamasta oikeudellisesta avusta aiheutuneiden kulujen korvaaminen ainoastaan siinä tapauksessa, että vakuutuksenantajan mukaan on välttämätöntä antaa asia ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan hoidettavaksi”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 7.11.2013

1. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Sijoittautumisvapaus – Oikeusturvavakuutus – Direktiivi 87/344 – Vakuutuksenottajan oikeus valita vapaasti oikeudellinen edustajansa – Poikkeus – Vakuutussopimus, jossa määrätään oikeudellisesta avusta, jota antavat pääsääntöisesti vakuutuksenantajan työntekijät – Se, että vakuutuksenantaja korvaa vakuutuksenottajan oikeudellisen edustajan antamasta oikeudellisesta avusta aiheutuneet kulut ainoastaan siinä tapauksessa, että on välttämätöntä antaa asia ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan hoidettavaksi, ei ole mahdollista – Sillä, onko oikeudelliseen apuun turvautuminen pakollista vai ei, ei ole merkitystä

   (Neuvoston direktiivin 87/344 johdanto-osan 11. perustelukappale ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohta)

2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Sijoittautumisvapaus – Oikeusturvavakuutus – Direktiivi 87/344 – Vakuutuksenottajan oikeus valita vapaasti oikeudellinen edustajansa – Ulottuvuus – Mahdollisuus rajoittaa edustuksesta aiheutuneiden kulujen korvaamista – Sallittavuus – Edellytys

   (Neuvoston direktiivin 87/344 4 artiklan 1 kohta)

1.  Oikeusturvavakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 87/344 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että oikeusturvavakuutuksen antaja, joka määrää vakuutussopimuksissaan, että sen työntekijät lähtökohtaisesti antavat oikeudellista apua, määrää lisäksi, että vakuutuksenottajan vapaasti valitseman asianajajan tai edustajan antamasta oikeudellisesta avusta aiheutuvat kulut voidaan kattaa ainoastaan, jos vakuutuksenantaja katsoo, että asia on annettava ulkopuolisen neuvonantajan hoidettavaksi.

   Sillä, onko kyseessä olevassa oikeudenkäynti- tai hallintomenettelyssä kansallisen oikeuden nojalla pakko turvautua oikeudelliseen apuun vai ei, ei ole merkitystä direktiivin 87/344 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinnan kannalta.

   Vakuutetun henkilön oikeus valita vapaasti edustajansa on nimittäin yleisesti sovellettava ja sitova. Sekä direktiivin 87/344 johdanto-osan 11. perustelukappaleesta että sen 4 artiklan 1 kohdasta käy ilmi, että sellaisten henkilöiden edut, joilla on oikeusturvavakuutus, edellyttävät, että vakuutettu henkilö voi valita asianajajan tai jonkun muun kansallisen lainsäädännön mukaan asianmukaisesti pätevän henkilön kaikessa oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyssä. Näin ollen näistä säännöksistä ilmenee yhdessä luettuina, että vakuutuksenottajan oikeutta valita vapaasti asianajaja ei voida rajoittaa yksinomaan tilanteisiin, joissa vakuutuksenantaja päättää, että on käytettävä ulkopuolista neuvonantajaa.

   (ks. 22, 23, 25, 29 ja 32 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 26 ja 27 kohta)

Asia C‑442/12

Jan Sneller

vastaan

DAS Nederlandse Rechtsbijstand Verzekeringsmaatschappij NV

(Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Oikeusturvavakuutus — Direktiivi 87/344/ETY — 4 artiklan 1 kohta — Vakuutuksenottajan oikeus valita vapaasti asianajaja — Sopimukseen sovellettavien yleisten ehtojen lauseke, jossa taataan oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyssä vakuutuksenantajan työntekijän antama oikeudellinen apu — Ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan antamasta oikeudellisesta avusta aiheutuneiden kulujen korvaaminen ainoastaan siinä tapauksessa, että vakuutuksenantajan mukaan on välttämätöntä antaa asia ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan hoidettavaksi”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 7.11.2013

1. Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Oikeusturvavakuutus — Direktiivi 87/344 — Vakuutuksenottajan oikeus valita vapaasti oikeudellinen edustajansa — Poikkeus — Vakuutussopimus, jossa määrätään oikeudellisesta avusta, jota antavat pääsääntöisesti vakuutuksenantajan työntekijät — Se, että vakuutuksenantaja korvaa vakuutuksenottajan oikeudellisen edustajan antamasta oikeudellisesta avusta aiheutuneet kulut ainoastaan siinä tapauksessa, että on välttämätöntä antaa asia ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan hoidettavaksi, ei ole mahdollista — Sillä, onko oikeudelliseen apuun turvautuminen pakollista vai ei, ei ole merkitystä

   (Neuvoston direktiivin 87/344 johdanto-osan 11. perustelukappale ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohta)

2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus — Sijoittautumisvapaus — Oikeusturvavakuutus — Direktiivi 87/344 — Vakuutuksenottajan oikeus valita vapaasti oikeudellinen edustajansa — Ulottuvuus — Mahdollisuus rajoittaa edustuksesta aiheutuneiden kulujen korvaamista — Sallittavuus — Edellytys

   (Neuvoston direktiivin 87/344 4 artiklan 1 kohta)

1.  Oikeusturvavakuutusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 87/344 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että oikeusturvavakuutuksen antaja, joka määrää vakuutussopimuksissaan, että sen työntekijät lähtökohtaisesti antavat oikeudellista apua, määrää lisäksi, että vakuutuksenottajan vapaasti valitseman asianajajan tai edustajan antamasta oikeudellisesta avusta aiheutuvat kulut voidaan kattaa ainoastaan, jos vakuutuksenantaja katsoo, että asia on annettava ulkopuolisen neuvonantajan hoidettavaksi.

   Sillä, onko kyseessä olevassa oikeudenkäynti- tai hallintomenettelyssä kansallisen oikeuden nojalla pakko turvautua oikeudelliseen apuun vai ei, ei ole merkitystä direktiivin 87/344 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkinnan kannalta.

   Vakuutetun henkilön oikeus valita vapaasti edustajansa on nimittäin yleisesti sovellettava ja sitova. Sekä direktiivin 87/344 johdanto-osan 11. perustelukappaleesta että sen 4 artiklan 1 kohdasta käy ilmi, että sellaisten henkilöiden edut, joilla on oikeusturvavakuutus, edellyttävät, että vakuutettu henkilö voi valita asianajajan tai jonkun muun kansallisen lainsäädännön mukaan asianmukaisesti pätevän henkilön kaikessa oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyssä. Näin ollen näistä säännöksistä ilmenee yhdessä luettuina, että vakuutuksenottajan oikeutta valita vapaasti asianajaja ei voida rajoittaa yksinomaan tilanteisiin, joissa vakuutuksenantaja päättää, että on käytettävä ulkopuolista neuvonantajaa.

   (ks. 22, 23, 25, 29 ja 32 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 26 ja 27 kohta)