Asia T‑471/11

Éditions Odile Jacob SAS

vastaan

Euroopan komissio

”Kilpailu — Yrityskeskittymät — Kirjankustannusalan markkinat — Päätös, jolla yrityskeskittymä todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi sillä edellytyksellä, että tietyt omaisuuserät luovutetaan edelleen — Luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä koskeva päätös — Päätös, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen kumottua samaa menettelyä koskevan alkuperäisen päätöksen — Oikeussuojan tarve — SEUT 266 artiklan rikkominen — Ehdollista hyväksymistä koskevassa päätöksessä asetettujen sitoumusten noudattamatta jättäminen — Ehtojen erottaminen velvoitteista — Taannehtivuuskiellon periaate — Ostajaehdokasta koskeva arviointi — Ostajan riippumattomuus suhteessa myyjään Harkintavallan väärinkäyttö — Perusteluvelvollisuus”

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.9.2014

1. Tuomioistuinmenettely – Väliintulo – Oikeudenkäyntiväite, johon vastaaja ei ole vedonnut – Tutkimatta jättäminen

   (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta ja 53 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta)

2. Tuomioistuinmenettely – Väliintulo – Perusteet, jotka poikkeavat pääasiallisesti tuettavan asianosaisen esittämistä perusteista – Tutkimatta jättäminen

   (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta ja 53 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta)

3. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Jo syntyneen ja edelleen olemassa olevan intressin edellytys – Tulevaan mutta varmaan intressiin viittaava tilanne – Tutkittavaksi ottaminen

   (SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

4. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Kanne, jonka Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion adressaatti on nostanut toimielimen toimesta, joka on toteutettu mainitun tuomion panemiseksi täytäntöön – Tutkittavaksi ottaminen – Mahdollisen vahingonkorvauskanteen perusta

   (SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

5. Tuomioistuinmenettely – Kanneperusteet – Perusteen luokittelu oikeudellisesti eri tavalla kuin se on tehty toisen oikeudenkäynnin yhteydessä – Tutkittavaksi ottaminen

   (SEUT 263 artiklan neljäs kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

6. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutus – Ehdoton oikeusvoimavaikutus – Ulottuvuus – Sekä perustelujen että tuomiolauselman ottaminen huomioon – Oikeudellisella seikalla, joka on esitetty ylimääräisenä huomautuksena unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi saatetun oikeusriidan kehyksen ulkopuolella, ei ole oikeusvoimaa – Kumoamistuomion vaikutukset – Uuden päätöksen tekijän velvollisuus pitää lähtökohtanaan kumotun toimen toteuttamisen ajankohtaa ja ottaa huomioon tuolloin voimassa ollut sääntely

   (SEUT 264 ja SEUT 266 artikla)

7. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Täytäntöönpanotoimet – Kieltäytyminen toteuttamasta muita toimia kuin kumotun toimen korvaaminen – Täytäntöönpanovelvollisuuden laajuuteen liittyvä riitauttaminen – Oikeussuojakeino – Laiminlyöntikanne – Kumotun toimen korvaamiseksi toteutetun toimen laillisuuden riitauttaminen – Oikeussuojakeino – Kumoamiskanne

   (SEUT 263, SEUT 265 ja SEUT 266 artikla)

8. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Erottelu niiden ehtojen ja niiden velvoitteiden välillä, joita yrityksille asetetaan yrityskeskittymän ehdollista hyväksymistä koskevassa menettelyssä – Vaikutukset

   (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 8 artiklan 2 kohta ja 5 kohdan b alakohta sekä 14 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta; komission tiedonannon 2001/C 68/03 12 kohta)

9. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Oikeusvarmuus – Suojan epääminen voimassa olevan lainsäädännön rikkomiseen syyllistyneeltä – Laillisuusperiaatteen ensisijaisuus oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteisiin nähden, jotta yhdenvertainen kohtelu säilytettäisiin

10. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Ajallinen soveltamisala – Taannehtivuuskielto – Poikkeukset – Edellytykset – Yleisen edun mukaisen päämäärän toteuttaminen ja luottamuksensuojan periaatteen noudattaminen – Yrityskeskittymän yhteydessä edelleen luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoaminen toimitsijamiehen riippumattomuuden puuttumisen perusteella – Taannehtivan päätöksen tekeminen tarkoituksena korjata alkuperäinen lainvastaisuus – Sallittavuus

11. Kumoamiskanne – Kumoamiskanteen hylkäävä tuomio – Vaikutukset – Suhteellinen oikeusvoimavaikutus – Riitautetun toimen laillisuutta koskevan olettaman pysyminen voimassa – Uuden samaa asiaa koskevan kanteen, joka on nostettu samojen asianosaisten välillä ja joka perustuu samalle perusteelle, tutkimatta jättäminen

    (SEUT 256 artiklan 1 kohta)

12. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Yrityskeskittymän yhteydessä edelleen luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoaminen – Päätöksessä ei tarvitse välttämättä vedota samoihin syihin kuin ne, jotka esitetään kumotussa toimessa – Kumotun toimen antamisajankohdan jälkeistä ajanjaksoa koskevien tietojen ottaminen huomioon – Sallittavuus

    (SEUT 266 artikla)

13. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Taloudellisten seikkojen arviointi – Harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

    (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 2 artikla)

14. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Asianomaisten yritysten antamat sitoumukset, joilla ilmoitettu yrityskeskittymä voidaan saattaa sisämarkkinoille soveltuvaksi – Sitoumus luovuttaa omaisuuseriä edelleen – Ostajaa koskevat valintaperusteet – Komissiolla ei ole mahdollisuutta valita ostajaa, joka parhaiten varmistaa täydellisen kilpailun markkinoilla – Omaisuuserien luovuttaminen edelleen luovutuksensaajalle, jolla ei ole kokemusta asianomaiselta alalta – Sallittavuus – Edellytykset – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

    (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 2 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2001/C 68/03 49 kohta)

15. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Asianomaisten yritysten antamat sitoumukset, joilla ilmoitettu yrityskeskittymä voidaan saattaa sisämarkkinoille soveltuvaksi – Sitoumus luovuttaa omaisuuseriä edelleen – Ostajaa koskevat valintaperusteet – Nykyinen tai potentiaalinen kilpailija – Ostajan riippumattomuus myyjästä – Tietyissä myyjän ja ostajan elimissä jäsenenä oleva sama henkilö – Sallittavuus – Edellytykset

    (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 2 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2001/C 68/03 49 kohta)

16. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Yrityskeskittymiin liittyvien sääntöjen soveltamista koskeva päätös – Yrityskeskittymän hyväksymistä koskeva päätös – Perustelut, joilla täydennetään sinänsä jo riittäviä perusteluja

    (SEUT 296 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 36 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 36 ja 37 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 39 kohta)

4.  Unionin tuomioistuimen tuomion, jolla toimielimen toteuttama toimi on kumottu, adressaateilla on oikeussuojan tarve asiassa, jossa on kyse siitä, miten kyseinen toimielin on pannut täytäntöön tämän tuomion, ja asia on näin myös silloin, kun riidanalaisen toimen vaikutukset ovat lakanneet. Ainoastaan sillä seikalla, että kantajalla ei ole mitään keinoa hankkia itselleen tietylle yritykselle – kumotussa päätöksessä hyväksytysti – luovutettuja omaisuuseriä, vaikka riidanalainen päätös kumottaisiin, ei voida kyseenalaistaa tätä periaatetta. Koska päätöksen tekeminen on tapa, jolla komissio on pyrkinyt panemaan täytäntöön tuomion, kantajalla on oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen osalta yksinomaan sen vuoksi, että kantaja oli asianosaisena kyseiseen tuomioon johtaneessa asiassa.

   Lisäksi yrityksellä, joka oli yrityskeskittymän yhteydessä luovutettavien omaisuuserien viiden potentiaalisen ostajan rajoitetussa luettelossa, on intressi sellaisen komission päätöksen kumoamiseen, jolla jokin muu näistä viidestä yrityksestä hyväksytään, sillä tämä päätös voi väistämättä vaikuttaa sen kaupalliseen tilanteeseen siitä riippumatta, voitaisiinko se hyväksyä kyseessä olevien omaisuuserien ostajaksi siinä tapauksessa, että riidanalainen päätös kumottaisiin.

   Lisäksi kantaja voi säilyttää intressin vaatia sitä suoraan koskevan toimen kumoamista saadakseen unionin tuomioistuimet toteamaan, että sitä kohtaan on menetelty lainvastaisesti, koska tällainen toteamus voisi toimia mahdollisen vahingonkorvauskanteen, jolla pyrittäisiin korjaamaan riittävällä tavalla riidanalaisella toimella aiheutettu vahinko, perustana.

   (ks. 40, 41, 43 ja 44 kohta)

5.  Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön tai unionin tuomioistuimen työjärjestyksen missään määräyksessä ei kielletä asianosaista luokittelemasta perustetta oikeudellisesti eri tavalla kuin asianosainen on sen toisen oikeudenkäynnin yhteydessä luokitellut. Luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla olevaa oikeutta nostaa kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa ei nimittäin voida rajoittaa tätä varten nimenomaisesti säädetyn oikeudellisen perustan puuttuessa, sillä tällainen rajoitus on vastoin laillisuusperiaatetta ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatetta, jotka ovat perustavanlaatuisia periaatteita, sekä oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja oikeutta saada asiansa käsitellyksi puolueettomassa tuomioistuimessa, jotka on taattu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa.

   Vaikka asianosaiset määrittävät oikeudenkäynnin kohteen, jota tuomioistuin ei voi muuttaa, tuomioistuimen on tulkittava kanneperusteita pikemminkin niiden sisällön kuin niiden oikeudellisen luokittelun valossa ja luokiteltava siltä pohjalta kannekirjelmän perusteet ja perustelut.

   Non concedit venire contra factum proprium -periaatteella tarkoitetaan unionin oikeudessa vain sitä, että asianosainen ei voi riitauttaa muutoksenhakutuomioistuimessa tosiseikkaa tai menettelyllistä seikkaa, jonka se on ensimmäisessä oikeusasteessa tunnustanut ja joka sisältyy tämän oikeusasteen suullisesta käsittelystä laadittuun pöytäkirjaan.

   (ks. 50–52 kohta)

6.  Unionin tuomioistuinten antamilla kumoamistuomioilla on heti lopullisiksi tultuaan ehdoton oikeusvoimavaikutus. Oikeusvoimavaikutus ei liity ainoastaan tuomioistuimen antamien kumoamistuomioiden tuomiolauselmaan, vaan se ulottuu kyseisen tuomion perusteluihin, jotka ovat tuomion tuomiolauselman välttämätön tuki ja joita ei tämän takia voida erottaa tuomiolauselmasta.

   Oikeusvoimavaikutus ulottuu kuitenkin ainoastaan niihin tosiasia- ja oikeuskysymyksiin, jotka tuomioistuimen päätöksellä nimenomaisesti tai väistämättä on ratkaistu. Kumoamistuomioon sisältyvällä ylimääräisellä toteamuksella ei ole ehdotonta oikeusvoimaa. Näin ollen SEUT 266 artikla velvoittaa toimielintä, joka oli päättänyt kumotusta toimesta, ainoastaan siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä kumoamistuomion täytäntöönpanon varmistamiseksi.

   Menettely, jossa kumottu toimi korvataan, on aloitettava alusta nimenomaan siitä menettelyvaiheesta alkaen, jossa lainvastaisuus oli tapahtunut. Sellaisen toimen kumoaminen, jolla päätetään useita vaiheita käsittävä hallinnollinen menettely, ei välttämättä johda riidanalaisen toimen toteuttamista edeltävän koko menettelyn pätemättömäksi toteamiseen, riippumatta kumoamistuomion aineellisista tai menettelyä koskevista perusteluista. Toimen toteuttajan on korvaavan toimen toteuttaakseen pidettävä siten lähtökohtanaan sitä ajankohtaa, jolloin se oli toteuttanut kumotun toimen, tällöin voimassa olleen sääntelyn ja tällöin merkityksellisten tosiseikkojen perusteella. Se voi kuitenkin vedota uudessa päätöksessään muihin perusteisiin kuin niihin, joihin se oli perustanut ensimmäisen päätöksensä. Se ei myöskään ole velvollinen ottamaan uudestaan kantaa alkuperäisen päätöksen niihin osiin, joihin ei ole puututtu kumoamistuomiossa.

   (ks. 56–59, 63, 66, 67 ja 125 kohta)

7.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 71 kohta)

8.  Yrityskeskittymien valvonnasta annetussa asetuksessa N:o 4064/89 ja asetuksen N:o 4064/89 ja asetuksen N:o 447/98 mukaan hyväksyttävistä korjaustoimenpiteistä annetussa komission tiedonannossa yrityksille asetettavat ehdot erotetaan niille asetettavista velvoitteista yrityskeskittymän ehdollista hyväksymistä koskevassa menettelyssä. Jos asianomaiset yritykset rikkovat komission päätökseen liittyvää velvoitetta, komissio voi peruuttaa mainitun päätöksen ja määrätä sakon kyseisille yrityksille. Sitä vastoin kun kyse on ehdon noudattamatta jättämisestä, asetuksessa N:o 4064/89 ei säädetä nimenomaisesti tietyistä seurauksista.

   Jos yhtäältä osapuoli jättää noudattamatta ehtoa eli rakenteellista toimenpidettä, jota ilman yrityskeskittymää ei olisi voitu hyväksyä, päätös, jolla liiketoimi todettiin yhteismarkkinoille soveltuvaksi, ei näin ollen ole enää voimassa. Toisaalta siinä tapauksessa, että yrityskeskittymän yhteismarkkinoille soveltuvaksi toteamista koskevaan päätökseen liitettyä velvoitetta ei noudateta, komissio voi peruuttaa kyseisen päätöksen ja määrätä sakon yritykselle, joka on jättänyt noudattamatta kyseistä velvoitetta, mutta komissio ei ole velvollinen toteuttamaan tällaisia toimenpiteitä.

   (ks. 73, 76, 77, 80 ja 83 kohta)

9.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 92–94 kohta)

10.  Oikeusvarmuuden periaate, joka on unionin oikeuden perustavanlaatuinen periaate, estää yleensä sen, että toimen soveltamisen alkamisajankohta on aikaisempi kuin julkaisuajankohta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksellisesti saattaisi olla toisin, jos tavoiteltu päämäärä sitä edellyttää ja jos niiden, joita asia koskee, perusteltua luottamusta kunnioitetaan asianmukaisesti. Tämä toteamus ei perustu yksittäistapausta koskevien päätösten ja sääntelytoimen välillä tehtävälle erolle.

    Se, että hallinto kunnioittaa laillisuusperiaatetta ja tuomion oikeusvoimaa, on tällainen yleisen edun mukainen päämäärä. Näin ollen tällaisen päämäärän mukainen on komission päätös, jolla pyritään täyttämään oikeudellinen tyhjiö, jonka se, että jokin unionin tuomioistuin on kumonnut komission ensimmäisen päätöksen – jolla on hyväksytty luovutettavien omaisuuserien ostaja sellaisten velvoitteiden osalta, jotka liittyvät yrityskeskittymän hyväksymistä koskevaan päätökseen – on aiheuttanut, ja siten suojaamaan niiden yritysten oikeusvarmuutta, joihin yrityskeskittymien valvonnasta annettua asetusta N:o 4064/89 sovelletaan.

    Luottamuksensuojan periaate ei ole esteenä myöskään taannehtivan hyväksymispäätöksen tekemiselle, koska yrityskeskittymän ehdollista hyväksymistä koskevaan päätökseen, joka uuden päätöksen tekemisen ajankohtana sitoo yhä yritystä, joka on sitoutunut luovuttamaan omaisuuseriä yrityskeskittymän toteuttamiseksi, merkitsee yhtäältä sitä, että kyseinen yritys ehdottaa luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä komissiolle, ja toisaalta sitä, että komissio käsittelee yrityksen tekemän ostajaa koskevan ehdotuksen.

    (ks. 102, 103, 106 ja 108 kohta)

11.  Unionin toimielimen toimen kumoamista koskevan kanteen hylkäävät tuomiot ovat oikeusvoimaisia, mistä seuraa vain se, että kaikki uudet samaa asiaa koskevat kanteet, jotka on nostettu samojen asianosaisten välillä ja jotka perustuvat samalle perusteelle, on jätettävä tutkimatta. Tällainen tuomio ei siten merkitse sitä, että riidanalainen toimi olisi pätevä, vaan ainoastaan, että mikään kantajan esittämistä kanneperusteista ei ollut perusteltu, ja sama koskee myös oikeusjärjestyksen perusteita koskevia perusteita, jotka tuomioistuimen on otettava huomioon viran puolesta. Näin ollen riidanalaiseen toimeen sovelletaan laillisuusolettamaa, mikä merkitsee myös sitä, että kaikilla unionin oikeuden oikeussubjekteilla on velvollisuus tunnustaa tämän toimen täysi tehokkuus niin kauan kuin niiden lainvastaisuutta ei ole vahvistettu.

    (ks. 117 ja 144 kohta)

12.  Hallintotoimen toteuttajan on toimen kumoamisen jälkeen toteutettava uusi korvaava toimi pitäen lähtökohtanaan ajankohtaa, jona hallintotoimi on toteutettu, tällöin voimassa olleen sääntelyn ja tällöin merkityksellisten tosiseikkojen perusteella. Se voi vedota uudessa päätöksessä kuitenkin muihin syihin kuin niihin, joihin se perusti ensimmäisen päätöksensä.

    Yrityskeskittymien valvonta edellyttää tulevaan aikaan suuntautuvaa tutkimusta kilpailutilanteesta, joka voi yrityskeskittymästä aiheutua tulevaisuudessa, muun muassa siltä osin kuin on kyse sen arvioinnista, mikä on tietyn ostajan elinkelpoisuus ja kyky ylläpitää ja kehittää toimivaa kilpailua asianomaisilla markkinoilla.

    Kun komission on tehtävä yrityskeskittymästä aiheutuvaa kilpailutilannetta koskeva tutkimuksensa a posteriori, se voi tarkastella perustellusti sitä, tukivatko sen tiedossa kumotun päätöksen tekemisajankohtana olleiden seikkojen perusteella tekemää tutkimusta tämän ajankohdan jälkeistä ajanjaksoa koskeneet tiedot.

    (ks. 125, 127, 128 ja 134 kohta)

13.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 135–138 tuomio)

14.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 145, 146 ja 148 kohta)

15.  Yrityskeskittymän yhteydessä omaisuuserien, joiden luovuttaminen on yrityskeskittymän hyväksymisen edellytyksenä, ostajan riippumattomuutta koskevalla ehdolla pyritään erityisesti takaamaan ostajan kyky toimia markkinoilla tosiasiallisena ja itsenäisenä kilpailijana ilman, että luovuttaja kykenisi vaikuttamaan sen strategiaan ja valintoihin. Riippumattomuutta voidaan arvioida tutkimalla kahden yhtiön välisiä omistukseen liittyviä, rahoituksellisia, kaupallisia, henkilöllisiä ja aineellisia yhteyksiä.

    Se, että saman henkilö on jäsenenä sekä ostajan johtoelimissä että myyjän valvontaelimissä, ei ole kuitenkaan välttämättä omiaan osoittamaan, että ostaja olisi riippuvainen myyjästä.

    Silloin, kun ostaja on komission pyynnöstä ja ennen hyväksymispäätöksen tekemistä sitoutunut muodollisesti siihen, että yhtäältä mainittu henkilö päättää toimikautensa tässä yhtiössä yhtiön ehdokkuuden hyväksymisestä laskettavassa yhden vuoden määräajassa, että toisaalta mainittu henkilö ei osallistu tämän määräajan kuluessa hallituksen ja muiden sisäisten komiteoiden päätöksentekoon silloin, kun päätöksenteko liittyy toimintaan, jota kyseinen yrityskeskittymä koskee, ja että kyseinen henkilö ei saa ostajan johtajilta tai operatiivisilta päälliköiltä kyseistä toiminnan alaa koskevia luottamuksellisia tietoja, voidaan päätellä komission huolehtineen siitä, että siitä, että kyseinen henkilö toimii sekä ostajan johtoelimissä että myyjän valvontaelimissä, ei aiheudu haittaa tämän yhtiön riippumattomuudelle ja siten toimivan kilpailun ylläpitämiselle ja kehittämiselle asianomaisilla markkinoilla.

    (ks. 152, 155, 158 ja 159 kohta)

16.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 175–177 ja 182 kohta)

Asia T‑471/11

Éditions Odile Jacob SAS

vastaan

Euroopan komissio

”Kilpailu — Yrityskeskittymät — Kirjankustannusalan markkinat — Päätös, jolla yrityskeskittymä todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi sillä edellytyksellä, että tietyt omaisuuserät luovutetaan edelleen — Luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä koskeva päätös — Päätös, joka on tehty unionin yleisen tuomioistuimen kumottua samaa menettelyä koskevan alkuperäisen päätöksen — Oikeussuojan tarve — SEUT 266 artiklan rikkominen — Ehdollista hyväksymistä koskevassa päätöksessä asetettujen sitoumusten noudattamatta jättäminen — Ehtojen erottaminen velvoitteista — Taannehtivuuskiellon periaate — Ostajaehdokasta koskeva arviointi — Ostajan riippumattomuus suhteessa myyjään Harkintavallan väärinkäyttö — Perusteluvelvollisuus”

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 5.9.2014

1. Tuomioistuinmenettely – Väliintulo – Oikeudenkäyntiväite, johon vastaaja ei ole vedonnut – Tutkimatta jättäminen

   (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta ja 53 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta)

2. Tuomioistuinmenettely – Väliintulo – Perusteet, jotka poikkeavat pääasiallisesti tuettavan asianosaisen esittämistä perusteista – Tutkimatta jättäminen

   (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta ja 53 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta)

3. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Jo syntyneen ja edelleen olemassa olevan intressin edellytys – Tulevaan mutta varmaan intressiin viittaava tilanne – Tutkittavaksi ottaminen

   (SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

4. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Kanne, jonka Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion adressaatti on nostanut toimielimen toimesta, joka on toteutettu mainitun tuomion panemiseksi täytäntöön – Tutkittavaksi ottaminen – Mahdollisen vahingonkorvauskanteen perusta

   (SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

5. Tuomioistuinmenettely – Kanneperusteet – Perusteen luokittelu oikeudellisesti eri tavalla kuin se on tehty toisen oikeudenkäynnin yhteydessä – Tutkittavaksi ottaminen

   (SEUT 263 artiklan neljäs kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla)

6. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutus – Ehdoton oikeusvoimavaikutus – Ulottuvuus – Sekä perustelujen että tuomiolauselman ottaminen huomioon – Oikeudellisella seikalla, joka on esitetty ylimääräisenä huomautuksena unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi saatetun oikeusriidan kehyksen ulkopuolella, ei ole oikeusvoimaa – Kumoamistuomion vaikutukset – Uuden päätöksen tekijän velvollisuus pitää lähtökohtanaan kumotun toimen toteuttamisen ajankohtaa ja ottaa huomioon tuolloin voimassa ollut sääntely

   (SEUT 264 ja SEUT 266 artikla)

7. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Täytäntöönpanotoimet – Kieltäytyminen toteuttamasta muita toimia kuin kumotun toimen korvaaminen – Täytäntöönpanovelvollisuuden laajuuteen liittyvä riitauttaminen – Oikeussuojakeino – Laiminlyöntikanne – Kumotun toimen korvaamiseksi toteutetun toimen laillisuuden riitauttaminen – Oikeussuojakeino – Kumoamiskanne

   (SEUT 263, SEUT 265 ja SEUT 266 artikla)

8. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Erottelu niiden ehtojen ja niiden velvoitteiden välillä, joita yrityksille asetetaan yrityskeskittymän ehdollista hyväksymistä koskevassa menettelyssä – Vaikutukset

   (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 8 artiklan 2 kohta ja 5 kohdan b alakohta sekä 14 artiklan 2 kohdan b ja c alakohta; komission tiedonannon 2001/C 68/03 12 kohta)

9. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Oikeusvarmuus – Suojan epääminen voimassa olevan lainsäädännön rikkomiseen syyllistyneeltä – Laillisuusperiaatteen ensisijaisuus oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteisiin nähden, jotta yhdenvertainen kohtelu säilytettäisiin

10. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Ajallinen soveltamisala – Taannehtivuuskielto – Poikkeukset – Edellytykset – Yleisen edun mukaisen päämäärän toteuttaminen ja luottamuksensuojan periaatteen noudattaminen – Yrityskeskittymän yhteydessä edelleen luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoaminen toimitsijamiehen riippumattomuuden puuttumisen perusteella – Taannehtivan päätöksen tekeminen tarkoituksena korjata alkuperäinen lainvastaisuus – Sallittavuus

11. Kumoamiskanne – Kumoamiskanteen hylkäävä tuomio – Vaikutukset – Suhteellinen oikeusvoimavaikutus – Riitautetun toimen laillisuutta koskevan olettaman pysyminen voimassa – Uuden samaa asiaa koskevan kanteen, joka on nostettu samojen asianosaisten välillä ja joka perustuu samalle perusteelle, tutkimatta jättäminen

    (SEUT 256 artiklan 1 kohta)

12. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Yrityskeskittymän yhteydessä edelleen luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoaminen – Päätöksessä ei tarvitse välttämättä vedota samoihin syihin kuin ne, jotka esitetään kumotussa toimessa – Kumotun toimen antamisajankohdan jälkeistä ajanjaksoa koskevien tietojen ottaminen huomioon – Sallittavuus

    (SEUT 266 artikla)

13. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Taloudellisten seikkojen arviointi – Harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

    (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 2 artikla)

14. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Asianomaisten yritysten antamat sitoumukset, joilla ilmoitettu yrityskeskittymä voidaan saattaa sisämarkkinoille soveltuvaksi – Sitoumus luovuttaa omaisuuseriä edelleen – Ostajaa koskevat valintaperusteet – Komissiolla ei ole mahdollisuutta valita ostajaa, joka parhaiten varmistaa täydellisen kilpailun markkinoilla – Omaisuuserien luovuttaminen edelleen luovutuksensaajalle, jolla ei ole kokemusta asianomaiselta alalta – Sallittavuus – Edellytykset – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

    (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 2 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2001/C 68/03 49 kohta)

15. Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Asianomaisten yritysten antamat sitoumukset, joilla ilmoitettu yrityskeskittymä voidaan saattaa sisämarkkinoille soveltuvaksi – Sitoumus luovuttaa omaisuuseriä edelleen – Ostajaa koskevat valintaperusteet – Nykyinen tai potentiaalinen kilpailija – Ostajan riippumattomuus myyjästä – Tietyissä myyjän ja ostajan elimissä jäsenenä oleva sama henkilö – Sallittavuus – Edellytykset

    (Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 2 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2001/C 68/03 49 kohta)

16. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Yrityskeskittymiin liittyvien sääntöjen soveltamista koskeva päätös – Yrityskeskittymän hyväksymistä koskeva päätös – Perustelut, joilla täydennetään sinänsä jo riittäviä perusteluja

    (SEUT 296 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 36 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 36 ja 37 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 39 kohta)

4.  Unionin tuomioistuimen tuomion, jolla toimielimen toteuttama toimi on kumottu, adressaateilla on oikeussuojan tarve asiassa, jossa on kyse siitä, miten kyseinen toimielin on pannut täytäntöön tämän tuomion, ja asia on näin myös silloin, kun riidanalaisen toimen vaikutukset ovat lakanneet. Ainoastaan sillä seikalla, että kantajalla ei ole mitään keinoa hankkia itselleen tietylle yritykselle – kumotussa päätöksessä hyväksytysti – luovutettuja omaisuuseriä, vaikka riidanalainen päätös kumottaisiin, ei voida kyseenalaistaa tätä periaatetta. Koska päätöksen tekeminen on tapa, jolla komissio on pyrkinyt panemaan täytäntöön tuomion, kantajalla on oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen osalta yksinomaan sen vuoksi, että kantaja oli asianosaisena kyseiseen tuomioon johtaneessa asiassa.

   Lisäksi yrityksellä, joka oli yrityskeskittymän yhteydessä luovutettavien omaisuuserien viiden potentiaalisen ostajan rajoitetussa luettelossa, on intressi sellaisen komission päätöksen kumoamiseen, jolla jokin muu näistä viidestä yrityksestä hyväksytään, sillä tämä päätös voi väistämättä vaikuttaa sen kaupalliseen tilanteeseen siitä riippumatta, voitaisiinko se hyväksyä kyseessä olevien omaisuuserien ostajaksi siinä tapauksessa, että riidanalainen päätös kumottaisiin.

   Lisäksi kantaja voi säilyttää intressin vaatia sitä suoraan koskevan toimen kumoamista saadakseen unionin tuomioistuimet toteamaan, että sitä kohtaan on menetelty lainvastaisesti, koska tällainen toteamus voisi toimia mahdollisen vahingonkorvauskanteen, jolla pyrittäisiin korjaamaan riittävällä tavalla riidanalaisella toimella aiheutettu vahinko, perustana.

   (ks. 40, 41, 43 ja 44 kohta)

5.  Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön tai unionin tuomioistuimen työjärjestyksen missään määräyksessä ei kielletä asianosaista luokittelemasta perustetta oikeudellisesti eri tavalla kuin asianosainen on sen toisen oikeudenkäynnin yhteydessä luokitellut. Luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla olevaa oikeutta nostaa kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa ei nimittäin voida rajoittaa tätä varten nimenomaisesti säädetyn oikeudellisen perustan puuttuessa, sillä tällainen rajoitus on vastoin laillisuusperiaatetta ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatetta, jotka ovat perustavanlaatuisia periaatteita, sekä oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja oikeutta saada asiansa käsitellyksi puolueettomassa tuomioistuimessa, jotka on taattu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa.

   Vaikka asianosaiset määrittävät oikeudenkäynnin kohteen, jota tuomioistuin ei voi muuttaa, tuomioistuimen on tulkittava kanneperusteita pikemminkin niiden sisällön kuin niiden oikeudellisen luokittelun valossa ja luokiteltava siltä pohjalta kannekirjelmän perusteet ja perustelut.

   Non concedit venire contra factum proprium -periaatteella tarkoitetaan unionin oikeudessa vain sitä, että asianosainen ei voi riitauttaa muutoksenhakutuomioistuimessa tosiseikkaa tai menettelyllistä seikkaa, jonka se on ensimmäisessä oikeusasteessa tunnustanut ja joka sisältyy tämän oikeusasteen suullisesta käsittelystä laadittuun pöytäkirjaan.

   (ks. 50–52 kohta)

6.  Unionin tuomioistuinten antamilla kumoamistuomioilla on heti lopullisiksi tultuaan ehdoton oikeusvoimavaikutus. Oikeusvoimavaikutus ei liity ainoastaan tuomioistuimen antamien kumoamistuomioiden tuomiolauselmaan, vaan se ulottuu kyseisen tuomion perusteluihin, jotka ovat tuomion tuomiolauselman välttämätön tuki ja joita ei tämän takia voida erottaa tuomiolauselmasta.

   Oikeusvoimavaikutus ulottuu kuitenkin ainoastaan niihin tosiasia- ja oikeuskysymyksiin, jotka tuomioistuimen päätöksellä nimenomaisesti tai väistämättä on ratkaistu. Kumoamistuomioon sisältyvällä ylimääräisellä toteamuksella ei ole ehdotonta oikeusvoimaa. Näin ollen SEUT 266 artikla velvoittaa toimielintä, joka oli päättänyt kumotusta toimesta, ainoastaan siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä kumoamistuomion täytäntöönpanon varmistamiseksi.

   Menettely, jossa kumottu toimi korvataan, on aloitettava alusta nimenomaan siitä menettelyvaiheesta alkaen, jossa lainvastaisuus oli tapahtunut. Sellaisen toimen kumoaminen, jolla päätetään useita vaiheita käsittävä hallinnollinen menettely, ei välttämättä johda riidanalaisen toimen toteuttamista edeltävän koko menettelyn pätemättömäksi toteamiseen, riippumatta kumoamistuomion aineellisista tai menettelyä koskevista perusteluista. Toimen toteuttajan on korvaavan toimen toteuttaakseen pidettävä siten lähtökohtanaan sitä ajankohtaa, jolloin se oli toteuttanut kumotun toimen, tällöin voimassa olleen sääntelyn ja tällöin merkityksellisten tosiseikkojen perusteella. Se voi kuitenkin vedota uudessa päätöksessään muihin perusteisiin kuin niihin, joihin se oli perustanut ensimmäisen päätöksensä. Se ei myöskään ole velvollinen ottamaan uudestaan kantaa alkuperäisen päätöksen niihin osiin, joihin ei ole puututtu kumoamistuomiossa.

   (ks. 56–59, 63, 66, 67 ja 125 kohta)

7.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 71 kohta)

8.  Yrityskeskittymien valvonnasta annetussa asetuksessa N:o 4064/89 ja asetuksen N:o 4064/89 ja asetuksen N:o 447/98 mukaan hyväksyttävistä korjaustoimenpiteistä annetussa komission tiedonannossa yrityksille asetettavat ehdot erotetaan niille asetettavista velvoitteista yrityskeskittymän ehdollista hyväksymistä koskevassa menettelyssä. Jos asianomaiset yritykset rikkovat komission päätökseen liittyvää velvoitetta, komissio voi peruuttaa mainitun päätöksen ja määrätä sakon kyseisille yrityksille. Sitä vastoin kun kyse on ehdon noudattamatta jättämisestä, asetuksessa N:o 4064/89 ei säädetä nimenomaisesti tietyistä seurauksista.

   Jos yhtäältä osapuoli jättää noudattamatta ehtoa eli rakenteellista toimenpidettä, jota ilman yrityskeskittymää ei olisi voitu hyväksyä, päätös, jolla liiketoimi todettiin yhteismarkkinoille soveltuvaksi, ei näin ollen ole enää voimassa. Toisaalta siinä tapauksessa, että yrityskeskittymän yhteismarkkinoille soveltuvaksi toteamista koskevaan päätökseen liitettyä velvoitetta ei noudateta, komissio voi peruuttaa kyseisen päätöksen ja määrätä sakon yritykselle, joka on jättänyt noudattamatta kyseistä velvoitetta, mutta komissio ei ole velvollinen toteuttamaan tällaisia toimenpiteitä.

   (ks. 73, 76, 77, 80 ja 83 kohta)

9.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 92–94 kohta)

10.  Oikeusvarmuuden periaate, joka on unionin oikeuden perustavanlaatuinen periaate, estää yleensä sen, että toimen soveltamisen alkamisajankohta on aikaisempi kuin julkaisuajankohta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksellisesti saattaisi olla toisin, jos tavoiteltu päämäärä sitä edellyttää ja jos niiden, joita asia koskee, perusteltua luottamusta kunnioitetaan asianmukaisesti. Tämä toteamus ei perustu yksittäistapausta koskevien päätösten ja sääntelytoimen välillä tehtävälle erolle.

    Se, että hallinto kunnioittaa laillisuusperiaatetta ja tuomion oikeusvoimaa, on tällainen yleisen edun mukainen päämäärä. Näin ollen tällaisen päämäärän mukainen on komission päätös, jolla pyritään täyttämään oikeudellinen tyhjiö, jonka se, että jokin unionin tuomioistuin on kumonnut komission ensimmäisen päätöksen – jolla on hyväksytty luovutettavien omaisuuserien ostaja sellaisten velvoitteiden osalta, jotka liittyvät yrityskeskittymän hyväksymistä koskevaan päätökseen – on aiheuttanut, ja siten suojaamaan niiden yritysten oikeusvarmuutta, joihin yrityskeskittymien valvonnasta annettua asetusta N:o 4064/89 sovelletaan.

    Luottamuksensuojan periaate ei ole esteenä myöskään taannehtivan hyväksymispäätöksen tekemiselle, koska yrityskeskittymän ehdollista hyväksymistä koskevaan päätökseen, joka uuden päätöksen tekemisen ajankohtana sitoo yhä yritystä, joka on sitoutunut luovuttamaan omaisuuseriä yrityskeskittymän toteuttamiseksi, merkitsee yhtäältä sitä, että kyseinen yritys ehdottaa luovutettavien omaisuuserien ostajan hyväksymistä komissiolle, ja toisaalta sitä, että komissio käsittelee yrityksen tekemän ostajaa koskevan ehdotuksen.

    (ks. 102, 103, 106 ja 108 kohta)

11.  Unionin toimielimen toimen kumoamista koskevan kanteen hylkäävät tuomiot ovat oikeusvoimaisia, mistä seuraa vain se, että kaikki uudet samaa asiaa koskevat kanteet, jotka on nostettu samojen asianosaisten välillä ja jotka perustuvat samalle perusteelle, on jätettävä tutkimatta. Tällainen tuomio ei siten merkitse sitä, että riidanalainen toimi olisi pätevä, vaan ainoastaan, että mikään kantajan esittämistä kanneperusteista ei ollut perusteltu, ja sama koskee myös oikeusjärjestyksen perusteita koskevia perusteita, jotka tuomioistuimen on otettava huomioon viran puolesta. Näin ollen riidanalaiseen toimeen sovelletaan laillisuusolettamaa, mikä merkitsee myös sitä, että kaikilla unionin oikeuden oikeussubjekteilla on velvollisuus tunnustaa tämän toimen täysi tehokkuus niin kauan kuin niiden lainvastaisuutta ei ole vahvistettu.

    (ks. 117 ja 144 kohta)

12.  Hallintotoimen toteuttajan on toimen kumoamisen jälkeen toteutettava uusi korvaava toimi pitäen lähtökohtanaan ajankohtaa, jona hallintotoimi on toteutettu, tällöin voimassa olleen sääntelyn ja tällöin merkityksellisten tosiseikkojen perusteella. Se voi vedota uudessa päätöksessä kuitenkin muihin syihin kuin niihin, joihin se perusti ensimmäisen päätöksensä.

    Yrityskeskittymien valvonta edellyttää tulevaan aikaan suuntautuvaa tutkimusta kilpailutilanteesta, joka voi yrityskeskittymästä aiheutua tulevaisuudessa, muun muassa siltä osin kuin on kyse sen arvioinnista, mikä on tietyn ostajan elinkelpoisuus ja kyky ylläpitää ja kehittää toimivaa kilpailua asianomaisilla markkinoilla.

    Kun komission on tehtävä yrityskeskittymästä aiheutuvaa kilpailutilannetta koskeva tutkimuksensa a posteriori, se voi tarkastella perustellusti sitä, tukivatko sen tiedossa kumotun päätöksen tekemisajankohtana olleiden seikkojen perusteella tekemää tutkimusta tämän ajankohdan jälkeistä ajanjaksoa koskeneet tiedot.

    (ks. 125, 127, 128 ja 134 kohta)

13.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 135–138 tuomio)

14.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 145, 146 ja 148 kohta)

15.  Yrityskeskittymän yhteydessä omaisuuserien, joiden luovuttaminen on yrityskeskittymän hyväksymisen edellytyksenä, ostajan riippumattomuutta koskevalla ehdolla pyritään erityisesti takaamaan ostajan kyky toimia markkinoilla tosiasiallisena ja itsenäisenä kilpailijana ilman, että luovuttaja kykenisi vaikuttamaan sen strategiaan ja valintoihin. Riippumattomuutta voidaan arvioida tutkimalla kahden yhtiön välisiä omistukseen liittyviä, rahoituksellisia, kaupallisia, henkilöllisiä ja aineellisia yhteyksiä.

    Se, että saman henkilö on jäsenenä sekä ostajan johtoelimissä että myyjän valvontaelimissä, ei ole kuitenkaan välttämättä omiaan osoittamaan, että ostaja olisi riippuvainen myyjästä.

    Silloin, kun ostaja on komission pyynnöstä ja ennen hyväksymispäätöksen tekemistä sitoutunut muodollisesti siihen, että yhtäältä mainittu henkilö päättää toimikautensa tässä yhtiössä yhtiön ehdokkuuden hyväksymisestä laskettavassa yhden vuoden määräajassa, että toisaalta mainittu henkilö ei osallistu tämän määräajan kuluessa hallituksen ja muiden sisäisten komiteoiden päätöksentekoon silloin, kun päätöksenteko liittyy toimintaan, jota kyseinen yrityskeskittymä koskee, ja että kyseinen henkilö ei saa ostajan johtajilta tai operatiivisilta päälliköiltä kyseistä toiminnan alaa koskevia luottamuksellisia tietoja, voidaan päätellä komission huolehtineen siitä, että siitä, että kyseinen henkilö toimii sekä ostajan johtoelimissä että myyjän valvontaelimissä, ei aiheudu haittaa tämän yhtiön riippumattomuudelle ja siten toimivan kilpailun ylläpitämiselle ja kehittämiselle asianomaisilla markkinoilla.

    (ks. 152, 155, 158 ja 159 kohta)

16.  Ks. tuomion teksti.

    (ks. 175–177 ja 182 kohta)