Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62011CJ0642

    Tuomion tiivistelmä

    Asia C-642/11

    Stroy trans EOOD

    vastaan

    Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” – Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

    (Administrativen sad Varnan esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

    ”Verotus — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — Verotuksen neutraalisuuden periaate — Vähennysoikeus — Epääminen — 203 artikla — Arvonlisäveron mainitseminen laskussa — Verosaatavan syntyminen — Verollisen liiketoimen olemassaolo — Laskun antajan ja sen saajan arvioiminen samalla tavalla — Tarpeellisuus”

    Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 31.1.2013

    1. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Vero, joka on maksettava yksinomaan siitä syystä, että se on mainittu laskussa – Soveltamisala – Veronmaksuvelvollisuus siitä huolimatta, ettei verollista liiketoimea ole todella suoritettu – Veronoikaisupäätöksen vaikutus

      (Neuvoston direktiivin 2006/112 167 ja 203 artikla)

    2. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen – Verotuksen neutraalisuuden periaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen noudattaminen – Sen hyväksyttävyys, että vähentämisoikeus evätään sillä perusteella, ettei verollista liiketoimea ollut todella suoritettu – Edellytykset

      (Neuvoston direktiivin 2006/112 63, 167 ja 203 artikla)

    1.  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112 203 artiklaa on tulkittava siten, että henkilön on maksettava laskussa mainitsemansa arvonlisävero riippumatta siitä, onko verollista liiketoimea todella suoritettu.

      Mainitussa 203 artiklassa säädettyä velvollisuutta, jolla on tarkoituksena poistaa verotulojen menettämisen vaara, joka voi aiheutua mainitun direktiivin 167 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa säädetystä vähennysoikeudesta, rajoittaa kuitenkin se, että jäsenvaltioiden on kansallisissa oikeusjärjestyksissään säädettävä mahdollisuudesta oikaista kaikki perusteettomasti laskutetut verot, kun laskun laatija osoittaa toimineensa vilpittömässä mielessä tai kun tämä on oikea-aikaisesti täysin poistanut verotulojen menettämisen vaaran.

      Lisäksi on niin, että jos laskun laatija ei vetoa yhteenkään perusteettomasti laskutetun arvonlisäveron oikaisemisen mahdollistavista tilanteista, verohallinnon ei tarvitse laskun antajaa koskevassa verotarkastuksessa selvittää, liittyykö laskutettu ja ilmoitettu arvonlisävero kyseisen laskun antajan todella suorittamiin verollisiin liiketoimiin.

      Samaa 203 artiklaa on tulkittava siten, että pelkästään siitä, ettei verohallinto ole kyseisen laskun antajalle osoitetussa veronoikaisupäätöksessä oikaissut tämän ilmoittamaa arvonlisäveroa, ei voida päätellä, että verohallinto on tunnustanut, että mainittu lasku liittyi todelliseen verolliseen liiketoimeen.

      Unionin oikeudessa ei kuitenkaan suljeta pois sitä, että toimivaltainen hallintoviranomainen tarkastaa verovelvollisen laskuttamien liiketoimien olemassaolon ja oikaisee tarvittaessa verovelvollisen ilmoituksiin perustuvan verovelan. Tällaisen tarkastuksen tulos on laskun antajan laskutettua arvonlisäveroa koskevan ilmoituksen ja sen maksamisen tavoin seikka, jonka kansallinen tuomioistuin voi ottaa huomioon arvioidessaan sitä, onko laskun saajalle konkreettisessa tapauksessa vähennysoikeuden perustavaa verollista liiketoimea suoritettu.

      (ks. 32, 33, 35, 37 ja 38 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

    2.  Verotuksen neutraalisuuden periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että laskun saajalta evätään oikeus vähentää aikaisemman vaihdannan vaiheen arvonlisävero todellisen verollisen liiketoimen puuttumisen vuoksi, vaikka kyseisen laskun antajan ilmoittamaa arvonlisäveroa ei ole oikaistu sille osoitetussa veronoikaisupäätöksessä. Jos kuitenkin katsotaan, ettei kyseistä liiketoimea ole todella toteutettu, kun otetaan huomioon, että laskun antaja on syyllistynyt petokseen tai toiminut sääntöjenvastaisesti tai että näin on toimittu luovutusketjussa ennen sitä liiketoimea, johon on vedottu vähennysoikeuden perusteena, on osoitettava objektiivisesti ja edellyttämättä, että laskun saaja suorittaa sille kuulumattomia tarkastuksia, että laskun saaja tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää, että mainittu liiketoimi oli osa arvonlisäveropetosta.

      (ks. 52 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

    Top

    Asia C-642/11

    Stroy trans EOOD

    vastaan

    Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto” – Varna pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

    (Administrativen sad Varnan esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

    ”Verotus — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — Verotuksen neutraalisuuden periaate — Vähennysoikeus — Epääminen — 203 artikla — Arvonlisäveron mainitseminen laskussa — Verosaatavan syntyminen — Verollisen liiketoimen olemassaolo — Laskun antajan ja sen saajan arvioiminen samalla tavalla — Tarpeellisuus”

    Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 31.1.2013

    1. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Vero, joka on maksettava yksinomaan siitä syystä, että se on mainittu laskussa — Soveltamisala — Veronmaksuvelvollisuus siitä huolimatta, ettei verollista liiketoimea ole todella suoritettu — Veronoikaisupäätöksen vaikutus

      (Neuvoston direktiivin 2006/112 167 ja 203 artikla)

    2. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Ostoihin sisältyvän veron vähentäminen — Verotuksen neutraalisuuden periaatteen, suhteellisuusperiaatteen ja luottamuksensuojan periaatteen noudattaminen — Sen hyväksyttävyys, että vähentämisoikeus evätään sillä perusteella, ettei verollista liiketoimea ollut todella suoritettu — Edellytykset

      (Neuvoston direktiivin 2006/112 63, 167 ja 203 artikla)

    1.  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112 203 artiklaa on tulkittava siten, että henkilön on maksettava laskussa mainitsemansa arvonlisävero riippumatta siitä, onko verollista liiketoimea todella suoritettu.

      Mainitussa 203 artiklassa säädettyä velvollisuutta, jolla on tarkoituksena poistaa verotulojen menettämisen vaara, joka voi aiheutua mainitun direktiivin 167 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa säädetystä vähennysoikeudesta, rajoittaa kuitenkin se, että jäsenvaltioiden on kansallisissa oikeusjärjestyksissään säädettävä mahdollisuudesta oikaista kaikki perusteettomasti laskutetut verot, kun laskun laatija osoittaa toimineensa vilpittömässä mielessä tai kun tämä on oikea-aikaisesti täysin poistanut verotulojen menettämisen vaaran.

      Lisäksi on niin, että jos laskun laatija ei vetoa yhteenkään perusteettomasti laskutetun arvonlisäveron oikaisemisen mahdollistavista tilanteista, verohallinnon ei tarvitse laskun antajaa koskevassa verotarkastuksessa selvittää, liittyykö laskutettu ja ilmoitettu arvonlisävero kyseisen laskun antajan todella suorittamiin verollisiin liiketoimiin.

      Samaa 203 artiklaa on tulkittava siten, että pelkästään siitä, ettei verohallinto ole kyseisen laskun antajalle osoitetussa veronoikaisupäätöksessä oikaissut tämän ilmoittamaa arvonlisäveroa, ei voida päätellä, että verohallinto on tunnustanut, että mainittu lasku liittyi todelliseen verolliseen liiketoimeen.

      Unionin oikeudessa ei kuitenkaan suljeta pois sitä, että toimivaltainen hallintoviranomainen tarkastaa verovelvollisen laskuttamien liiketoimien olemassaolon ja oikaisee tarvittaessa verovelvollisen ilmoituksiin perustuvan verovelan. Tällaisen tarkastuksen tulos on laskun antajan laskutettua arvonlisäveroa koskevan ilmoituksen ja sen maksamisen tavoin seikka, jonka kansallinen tuomioistuin voi ottaa huomioon arvioidessaan sitä, onko laskun saajalle konkreettisessa tapauksessa vähennysoikeuden perustavaa verollista liiketoimea suoritettu.

      (ks. 32, 33, 35, 37 ja 38 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

    2.  Verotuksen neutraalisuuden periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä sille, että laskun saajalta evätään oikeus vähentää aikaisemman vaihdannan vaiheen arvonlisävero todellisen verollisen liiketoimen puuttumisen vuoksi, vaikka kyseisen laskun antajan ilmoittamaa arvonlisäveroa ei ole oikaistu sille osoitetussa veronoikaisupäätöksessä. Jos kuitenkin katsotaan, ettei kyseistä liiketoimea ole todella toteutettu, kun otetaan huomioon, että laskun antaja on syyllistynyt petokseen tai toiminut sääntöjenvastaisesti tai että näin on toimittu luovutusketjussa ennen sitä liiketoimea, johon on vedottu vähennysoikeuden perusteena, on osoitettava objektiivisesti ja edellyttämättä, että laskun saaja suorittaa sille kuulumattomia tarkastuksia, että laskun saaja tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää, että mainittu liiketoimi oli osa arvonlisäveropetosta.

      (ks. 52 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

    Top