Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettava laki – Asetus N:o 864/2007 – Ajallinen soveltamisala – Voimaantulopäivän ja soveltamispäivän välillä tehty ero – Vaikutus

(SEUT 297 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 864/2007 31 ja 32 artikla)

Tiivistelmä

Sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen N:o 864/2007 (Rooma II) 31 ja 32 artiklaa, kun niitä luetaan yhdessä SEUT 297 artiklan kanssa, on tulkittava niin, että kansallisen tuomioistuimen on sovellettava tätä asetusta ainoastaan sellaisiin vahingon aiheuttaneisiin tapahtumiin, jotka ovat sattuneet 11.1.2009 tai sen jälkeen, ja että oikeudenkäynnin, jossa vahingon korvaamista vaaditaan, aloittamisajankohdalla ja sillä ajankohdalla, jolloin asiaa käsittelevä tuomioistuin määrittää sovellettavan lain, ei ole merkitystä kyseisen asetuksen ajallisen soveltamisalan määrittämisen kannalta.

Asetuksessa on nimittäin yhtäältä 31 artikla, jonka otsikko on ”Ajallinen soveltaminen” ja jonka mukaan yhtäältä asetusta sovelletaan vahinkoja aiheuttaviin tapahtumiin, jotka sattuvat asetuksen voimaantulon jälkeen, ja toisaalta 32 artikla, jonka otsikko on ”Soveltamispäivä” ja jonka mukaan asetusta sovelletaan lähtökohtaisesti 11.1.2009 alkaen. Koska sellaista erityistä säännöstä, jossa säädettäisiin asetuksen voimaantulopäivästä, ei kuitenkaan ole, voimaantulopäivä on määritettävä SEUT 297 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa ilmaistun yleisen säännön mukaan. Koska asetus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 31.7.2007, se tuli voimaan 20. päivänä siitä, kun se julkaistiin, eli 20.8.2007.

Näin ollen asetuksen 31 artiklaa ei voida tulkita ottamatta huomioon 32 artiklassa säädettyä asetuksen soveltamispäivää, joka on 11.1.2009. Ainoastaan tällaisella tulkinnalla voidaan varmistaa kyseisen asetuksen johdanto-osan 6, 13, 14 ja 16 perustelukappaleen mukaisesti asetuksen tavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen; näinä tavoitteina on taata riita-asioiden ratkaisun ennakoitavuus, oikeusvarmuus lainvalinnassa ja asetuksen yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Nämä tavoitteet voivat sitä vastoin vaarantua, jos Rooma II -asetusta sovellettaisiin tapahtumiin, jotka ovat sattuneet sen voimaantulopäivän ja 32 artiklassa säädetyn ajankohdan välisenä aikana.

(ks. 23, 30, 33, 34, 35 ja 37 kohta sekä tuomiolauselma)