This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62008CJ0241
Tuomion tiivistelmä
Tuomion tiivistelmä
1. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43
(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohta)
2. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43
(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohta)
3. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43
(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohta)
4. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43
(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 ja 4 kohta)
1. Kansallista lainsäädäntöä, jossa yleisesti säädetään, että kalastus, vesiviljely, metsästys ja muu metsästyksen kaltainen toiminta, jota harjoitetaan voimassa olevissa laeissa ja asetuksissa sallituissa oloissa ja niissä määritetyillä alueilla, ei ole toimintaa, josta aiheutuu häiriötä tai tällaisia vaikutuksia, takaamatta kuitenkaan sitä, että tällaisella toiminnalla ei aiheuteta minkäänlaista häiriötä, joka saattaisi vaikuttaa merkittävästi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 tavoitteisiin, ei voida pitää kyseisen direktiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaisena.
(ks. 32, 39 ja 76 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
2. Jäsenvaltio, joka järjestelmällisesti vapauttaa Natura 2000 -sopimusten mukaiset työt, hankkeet tai kehittämistoimet alueelle aiheutuvien vaikutusten arviointimenettelystä, ei noudata luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska ei ole suljettu pois, että vaikka näiden töiden, hankkeiden ja kehittämistoimien tavoitteena on alueen säilyttäminen tai ennalleen saattaminen, ne eivät kuitenkaan ole alueen käytön kannalta tarpeellisia tai ne eivät suoranaisesti liity siihen.
Suojelua ja ennalleen saattamista koskevien tavoitteiden määrittely Natura 2000 -ohjelman puitteissa saattaa nimittäin edellyttää eri tavoitteiden välisten ristiriitojen ratkaisemista. Jotta direktiivin 92/43 mukaisten suojelutavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa täysimääräisesti, on siis välttämätöntä, että kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi, on arvioitava yksitellen sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin.
(ks. 51, 53, 54, 56 ja 76 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
3. Jäsenvaltio, joka järjestelmällisesti vapauttaa ilmoituksenvaraiset ohjelmat sekä töitä, hankkeita ja kehittämistoimia koskevat suunnitelmat alueelle aiheutuvien vaikutusten arviointimenettelystä, ei noudata luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan.
(ks. 62 ja 76 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)
4. Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan nojalla tehtävä alueelle aiheutuvien vaikutusten asianmukainen arviointi merkitsee sitä, että alaa koskeva paras tieteellinen tieto huomioon ottaen on yksilöitävä suunnitelman tai hankkeen kaikki sellaiset näkökohdat, jotka voivat yksinään tai yhdistettyinä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa vaikuttaa kyseisen alueen suojelutavoitteisiin. Tällainen arviointi ei siis sisällä suunnitelmaa tai hanketta koskevien vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointia. Vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointi, jota kyseisen direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa edellytetään, voidaan suorittaa vain, mikäli tämän direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetun vaikutusten arvioinnin tulos on kielteinen ja mikäli suunnitelma tai hanke on kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä. Se ei siten voi olla seikka, joka toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on otettava huomioon mainitun direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisessa asianmukaisessa arvioinnissa.
(ks. 69, 71 ja 73 kohta)