Asia C-165/08

Euroopan yhteisöjen komissio

vastaan

Puolan tasavalta

”Geneettisesti muunnetut organismit — Siemenet — Markkinoille saattamisen kielto — Kansalliseen lajikeluetteloon sisällyttämisen kielto — Direktiivit 2001/18/EY ja 2002/53/EY — Eettisiin ja uskonnollisiin syihin vetoaminen — Todistustaakka”

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 16.7.2009   I ‐ 6846

Tuomion tiivistelmä

1. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Oikeudenkäynnin kohde – Kannekirjelmä

   (EY 226 artikla)

2. Ympäristö – Geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellinen levittäminen – Direktiivi 2001/18 – Viljelykasvien yleinen lajikeluettelo – Direktiivi 2002/53

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18 22 ja 23 artikla; neuvoston direktiivin 2002/53 4 artiklan 4 kohta, 16 artiklan 1 ja 2 kohta sekä 17 artikla)

1.  EY 226 artiklaan perustuvassa kanteessa yhteisöjen tuomioistuimen on esitettävä väitteet johdonmukaisesti ja täsmällisesti, jotta jäsenvaltio ja yhteisöjen tuomioistuin voivat arvioida tarkasti sen yhteisön oikeuden rikkomisen laajuuden, josta jäsenvaltiota moititaan; tämä on välttämätön edellytys sille, että kyseinen jäsenvaltio voi käyttää hyödyllisesti puolustautumisoikeuksiaan ja että yhteisöjen tuomioistuin voi tutkia, onko jäsenyysvelvoitteita jätetty noudattamatta väitetyllä tavalla.

   Näin ei ole, jos komissio esittää yksityiskohtaiset selvitykset vain direktiivin tiettyjen artiklojen osalta ja toteaa, että riidanalaiset kansalliset säännökset eivät ole kyseisessä direktiivissä kokonaisuudessaan ja erityisesti sen mainituissa artikloissa käyttöön otetun vapaan liikkuvuuden järjestelmän mukaisia. Tästä seuraa, että kanne on otettava tutkittavaksi ainoastaan siltä osin kuin se koskee kyseisen direktiivin mainittujen artiklojen väitettyä rikkomista mutta ei siltä osin kuin siinä vaaditaan tämän direktiivin rikkomisen toteamista kokonaisuudessaan.

   (ks. 43, 46 ja 48 kohta)

2.  Jäsenvaltio, joka kieltää geneettisesti muunnettujen lajikkeiden siementen vapaan liikkumisen ja geneettisesti muunnettujen lajikkeiden sisällyttämisen kansalliseen lajikeluetteloon, ei noudata geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta annetun direktiivin 2001/18 22 ja 23 artiklan eikä viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta annetun direktiivin 2002/53 4 artiklan 4 kohdan ja 16 artiklan mukaisia velvoitteitaan.

   Direktiivin 2001/18 22 ja 23 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan olemaan kieltämättä, rajoittamatta tai estämättä sellaisten tuotteiden tai tuotteissa olevien geneettisesti muunneltujen organismien (GMO) saattamista markkinoille, jotka ovat kyseisen direktiivin vaatimusten mukaisia, elleivät ne vetoa jälkimmäisen säännöksen yksityiskohtaisten edellytysten perusteella mahdollisuuteen toteuttaa direktiivissä asetettuja turvatoimenpiteitä. Näin ollen yksipuolisella kansallisella toimenpiteellä, jolla yleisesti kielletään GMO:en siementen pitäminen kaupan, rikotaan selvästi kyseisiä 22 ja 23 artiklaa.

   Tällaisella yleisellä kiellolla rikotaan myös selvästi direktiivin 2002/53 16 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan jäsenvaltiot eivät saa soveltaa kyseisen direktiivin mukaisesti hyväksyttyjen lajikkeiden siemeniin lajiketta koskevia rajoituksia kaupan pitämisen osalta, paitsi jos ne vetoavat saman artiklan 2 kohdan mukaisiin poikkeuksiin, jotka eivät sovellu nyt esillä olevaan asiaan. Tältä osin on selvää, että tietty määrä lajikkeista, jotka on hyväksytty kyseisen direktiivin mukaan ja jotka näin ollen esiintyvät sen 17 artiklassa tarkoitetussa yleisessä luettelossa, on geneettisesti muunnettuja lajikkeita.

   Lisäksi direktiivin 2002/53 4 artiklan 4 kohdasta seuraa, että geneettisesti muunnettujen lajikkeiden sisällyttämistä kansalliseen lajikeluetteloon ei voida yleisesti kieltää. Edellä mainitun 4 artiklan 4 kohdasta nimittäin ilmenee erityisesti se, että mahdollinen kielto sisällyttää lajike kyseiseen kansalliseen luetteloon ainoastaan sillä perusteella, että se on geneettisesti muunnettu, on sallittua vain siinä tapauksessa, että kaikkia asianmukaisia toimenpiteitä ihmisten terveydelle haitallisten vaikutusten välttämiseksi ei ole toteutettu, mikä ei ole asianlaita silloin, kun lajike on hyväksytty direktiivin 2001/18 säännösten mukaisesti.

   (ks. 61–64 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)