Asia C-66/08

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen, jonka kohteena on Szymon Kozłowski, täytäntöönpanoa koskeva menettely

(Oberlandesgericht Stuttgartin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Puitepäätös 2002/584/YOS — Eurooppalainen pidätysmääräys ja jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt — 4 artiklan 6 alakohta — Eurooppalaisen pidätysmääräyksen harkinnanvaraiset kieltäytymisperusteet — Ilmausten ”asuu vakinaisesti” täytäntöönpanosta vastaavassa jäsenvaltiossa ja ”oleskelee” täytäntöönpanosta vastaavassa jäsenvaltiossa tulkinta”

Julkisasiamies Y. Botin kannanotto 28.4.2008   I - 6043

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 17.7.2008   I - 6077

Tuomion tiivistelmä

1. Euroopan unioni – Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty puitepäätös

   (Neuvoston puitepäätöksen 2002/584 4 artiklan 6 alakohta)

2. Euroopan unioni – Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehty puitepäätös

   (Neuvoston puitepäätöksen 2002/584 4 artiklan 6 alakohta)

1.  Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen 2002/584 4 artiklan 6 alakohtaa, jonka nojalla täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi kieltäytyä panemasta tällaista rangaistuksen täytäntöönpanoa varten annettua pidätysmääräystä täytäntöön, kun etsitty henkilö ”oleskelee täytäntöönpanosta vastaavassa jäsenvaltiossa, on sen kansalainen tai asuu siellä vakinaisesti”, ja tämä valtio sitoutuu panemaan tämän rangaistuksen itse täytäntöön kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, on tulkittava siten, että etsitty henkilö ”asuu vakinaisesti” täytäntöönpanosta vastaavassa jäsenvaltiossa, kun hän on asettunut sinne tosiasiallisesti asumaan, ja hän ”oleskelee” siellä, kun hän on jonkin aikaa tässä jäsenvaltiossa pysyvästi oleskeltuaan luonut tähän jäsenvaltioon siteitä, jotka vastaavat vakinaisen asumisen perusteella syntyviä siteitä.

   Kun otetaan huomioon, että kyseisen puitepäätöksen tavoitteena on ottaa käyttöön vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuva oikeusviranomaisten välinen rikoksesta tuomittujen tai epäiltyjen henkilöiden luovuttamisjärjestely tuomioiden täytäntöönpanoa tai syytteeseen asettamista varten, ja täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi vastustaa luovuttamista vain jollakin puitepäätöksessä tarkoitetulla kieltäytymisperusteella, ilmaukset ”oleskelee” ja ”asuu vakinaisesti”, jotka määrittävät puitepäätöksen 4 artiklan 6 alakohdan soveltamisalan, on määriteltävä yhdenmukaisesti, koska ne liittyvät unionin oikeuden itsenäisiin käsitteisiin. Jäsenvaltioilla ei siis ole oikeutta antaa kansallisessa lainsäädännössään, jolla ne saattavat tämän 4 artiklan 6 alakohdan osaksi kansallista oikeusjärjestystään, näille ilmauksille laajempaa ulottuvuutta kuin se, joka seuraa tällaisesta yhdenmukaisesta tulkinnasta.

   (ks. 43, 46 ja 54 kohta sekä tuomiolauselma)

2.  Tulkittaessa eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä tehdyn puitepäätöksen 2002/584 4 artiklan 6 alakohtaa sen ratkaisemiseksi, onko etsityn henkilön ja täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion välillä siteitä, joiden perusteella voidaan todeta, että kyseinen henkilö kuuluu kyseisessä säännöksessä, jonka nojalla täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi kieltäytyä panemasta tällaista rangaistuksen täytäntöönpanoa varten annettua pidätysmääräystä täytäntöön, kun etsitty henkilö oleskelee täytäntöönpanosta vastaavassa jäsenvaltiossa, tarkoitetun ilmauksen ”oleskelee” soveltamisalaan, kyseisen viranomaisen asiana on arvioida kokonaisvaltaisesti useita objektiivisia seikkoja, jotka ovat ominaisia tämän henkilön tilanteelle ja joihin kuuluvat erityisesti etsityn henkilön oleskelun kesto, luonne ja edellytykset sekä ne perhesiteet ja taloudelliset siteet, joita kyseisellä henkilöllä on täytäntöönpanosta vastaavaan jäsenvaltioon.

   (ks. 48 ja 54 kohta sekä tuomiolauselma)