Yhdistetyt asiat C-428/06–C-434/06

Unión General de Trabajadores de La Rioja (UGT-Rioja) ym.

vastaan

Juntas Generales del Territorio Histórico de Vizcaya ym.

(Tribunal Superior de Justicia de la Comunidad Autónoma del País Vascon esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)

”Valtiontuet — Alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön toteuttamat verotukselliset toimenpiteet — Valikoivuus”

Julkisasiamies J. Kokottin ratkaisuehdotus 8.5.2008   I - 6750

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 11.9.2008   I - 6783

Tuomion tiivistelmä

1. Valtiontuki – Käsite – Toimenpiteen valikoivuus

   (EY 87 artiklan 1 kohta)

2. Valtiontuki – Käsite – Toimenpiteen valikoivuus – Alueyhteisön toteuttamat toimenpiteet

   (EY 87 artiklan 1 kohta)

1.  Määritettäessä sitä, onko toimenpide valikoiva, viitekehyksen määrittäminen on ratkaisevan tärkeää, ja sitä ei ole välttämättä määritettävä kansallisen alueen rajojen mukaisesti.

   Niinpä, jotta voidaan arvioida sellaisen alueyhteisön toteuttaman toimenpiteen valikoivuutta, jolla pyritään säätämään ainoastaan osassa jäsenvaltion aluetta sovellettavasta verokannasta, joka on alhaisempi kuin muualla jäsenvaltiossa sovellettava verokanta, on tutkittava, onko kyseinen alueyhteisö toteuttanut esillä olevan toimenpiteen käyttäen keskushallintoon nähden riittävän itsenäistä toimivaltaa, ja tarvittaessa selvitettävä, sovelletaanko toimenpidettä todella kaikkiin kyseisen alueyhteisön toimivallan piiriin kuuluvalle alueelle sijoittautuneisiin yrityksiin tai kaikkeen siellä toteutettavaan tuotantoon.

   Tilanteessa, jossa alue- tai paikallisviranomainen käyttää sillä keskusvaltaan nähden olevaa riittävän itsenäistä toimivaltaa ja päättää verokannasta, joka on alempi kuin kansallinen verokanta ja jota sovelletaan ainoastaan sen toimivaltaan kuuluvalla alueella sijaitseviin yrityksiin, merkityksellinen oikeudellinen kehys verotuksellisen toimenpiteen valikoivuuden arvioimiseksi voi rajoittua kyseessä olevaan maantieteelliseen alueeseen erityisesti siinä tapauksessa, että alueyhteisöllä on esimerkiksi asemansa ja valtuuksiensa johdosta ratkaiseva rooli sen poliittisen ja taloudellisen ympäristön määrittämisessä, jossa sen toimivaltaan kuuluvalla alueella sijaitsevat yritykset toimivat. Tällä osin tämä ratkaiseva rooli on autonomian seuraus eikä sen ennakkoedellytys. Kun alueyhteisö on riittävän itsenäinen eli kun sillä on institutionaalinen, menettelyllinen ja taloudellinen autonomia, sillä on ratkaiseva rooli sen poliittisen ja taloudellisen ympäristön määrittämisessä, jossa yritykset toimivat.

   Jotta voidaan katsoa, että tällaisissa olosuhteissa tehty päätös on tehty riittävän itsenäistä toimivaltaa käyttämällä, päätöksen tekijänä on ensinnäkin tullut olla alue- tai paikallisviranomainen, jolla on perustuslakiin perustuva keskushallinnosta erillinen, poliittinen ja hallinnollinen asema. Tämä autonomia edellyttää, että alueyhteisö vastaa veronalennuksen poliittisista ja taloudellisista seurauksista. Tilanne ei ole tällainen, kun yksikkö ei hallinnoi talousarviota eli se ei valvo sekä tuloja että menoja. Lisäksi päätös on tullut tehdä ilman, että keskushallinto voi välittömästi puuttua sen sisältöön, vaikka tällainen menettelyllinen autonomia ei sulje pois sitä, että sovittelumenettely otetaan käyttöön konfliktien välttämiseksi, kunhan tämän menettelyn päätteeksi tehtävän lopullisen päätöksen tekee alueyhteisö eikä keskushallinto. Lopuksi taloudellisia seuraamuksia, joita aiheutuu kansallisen verokannan alentamisesta alueella sijaitsevien yritysten osalta, ei saa hyvittää muilta alueilta tai keskushallinnolta peräisin olevilla suorituksilla tai avustuksilla, joista on ilmoitettu tai jotka ilmenevät ainoastaan tutkittaessa konkreettisesti varainsiirtoja.

   (ks. 46–51, 55, 67, 96, 133, 107, 123, 135 ja 144 kohta sekä tuomiolauselma)

2.  Määritettäessä sitä, onko alueyhteisöllä riittävä autonomia, jotta voidaan katsoa, että sen antamat määräykset ja säännökset, jotka ovat edullisempia sen alueella sijaitseville yhtiöille, jäsennetään yleisiksi säännöiksi, jolloin ne eivät täytä valikoivuuden edellytystä, jonka avulla valtiontuet tunnistetaan, on otettava huomioon kansallisen oikeuden määräykset ja säännökset, joilla vahvistetaan kyseisen yhteisön toimivaltuuksien laajuus, sellaisina kuin kansalliset tuomioistuimet ovat niitä tulkinneet ja sellaisina kuin nämä tuomioistuimet valvovat niiden noudattamista, kuitenkin niin, että se seikka, että tämä alueyhteisö on mainittuja toimivaltuuksia käyttäessään tuomioistuinvalvonnan alainen, kuten tilanne on jokaisessa oikeusvaltiossa, ei ole merkityksellinen yhteisön autonomian asteen määrittämiseksi.

   (ks. 77–83 kohta ja tuomiolauselma)