This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62005CJ0456
Tuomion tiivistelmä
Tuomion tiivistelmä
1. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Oikeudenkäynnin kohde
(EY 226 artikla)
2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Sijoittautumisvapaus – Rajoitukset – Terveydenhoitoalan ammattien harjoittamista koskeva kansallinen lainsäädäntö
(EY 12 ja EY 43 artikla)
1. Tutkittavaksi voidaan ottaa sellainen jäsenyysvelvoitteiden noudattamista jättämistä koskeva kanne, jossa on kyse siirtymäsäännöksistä, joilla annetaan ainoastaan psykoterapeuteille, jotka ovat harjoittaneet ammattiaan viitejakson aikana jonkin jäsenvaltion jollakin alueella kyseisen jäsenvaltion sairausvakuutuskassojen yhteydessä, mahdollisuus harjoittaa toimintaansa sopimusjärjestelmän piirissä ja kieltäydytään myöntämästä tätä mahdollisuutta psykoterapeuteille, jotka ovat harjoittaneet toimintaansa saman ajanjakson aikana kyseisen jäsenvaltion ulkopuolella jonkin toisen jäsenvaltion sairausvakuutuskassojen yhteydessä, koska sitä, että näihin viimeksi mainittuihin ei voida soveltaa siirtymäsäännöksiä, ei ole rajoitettu ajallisesti, vaan se on sitä vastoin luonteeltaan pysyvää, ja näin oli edelleen etenkin perustellussa lausunnossa vahvistetun määräajan päättyessä.
(ks. 17–20 kohta)
2. Jäsenvaltio ei noudata EY 43 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se rajaa siirtymäsäännökset tai saavutetut oikeudet, joiden perusteella psykoterapeutit saavat voimassa olevista sopimusjärjestelmään kuulumista koskevista säännöistä riippumatta luvan tai kelpoisuuden, koskemaan ainoastaan psykoterapeutteja, jotka ovat harjoittaneet toimintaansa jollakin kyseisen jäsenvaltion alueella kansallisten sairausvakuutuskassojen yhteydessä, eikä se ole ottanut huomioon psykoterapeuttien muissa jäsenvaltioissa harjoittamaa vastaavaa tai samankaltaista ammattitoimintaa. Psykoterapeutin toiminnan harjoittamista asianomaisen jäsenvaltion alueella kyseisen valtion sopimusjärjestelmän yhteydessä koskevan edellytyksen – vaikka sitä sovelletaan erotuksetta – mukaan oikeuden saamisen edellytyksenä on näet se, että asianomainen henkilö asuu kyseisen jäsenvaltion alueella, ja sillä suositaan siten kyseessä olevan valtion kansalaisia muiden jäsenvaltioiden kansalaisten vahingoksi tavalla, joka on ristiriidassa EY 12 artiklassa vahvistetun syrjintäkiellon periaatteen kanssa.
Tällaista luonnollisten henkilöiden sijoittautumisvapautta koskevaa rajoitusta ei voida perustella tavoitteella suojella saavutettua oikeutta eli useiden vuosien ammattitoiminnan jälkeen saadun potilaista muodostuvan asiakaskunnan säilyttämistä, koska kyseisellä rajoituksella ylitetään se, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(ks. 56, 57, 63, 65, 73 ja 76 kohta sekä tuomiolauselma)