Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Valtiontuki — Tukisuunnitelmat — Kielto toteuttaa suunnitelma ennen komission lopullista päätöstä — Ulottuvuus — Kansallisten tuomioistuinten velvollisuudet

(EY 87 artiklan 1 kohta ja EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta)

2. Valtiontuki — Perustamissopimuksen määräykset — Soveltamisala — Verot ja maksut — Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen paitsi jos maksun tuotto osoitetaan tuen rahoittamiseen — Maksu, johon liittyy vapautuksia, joiden väitetään muodostavan valtiontuen — Kun maksun ja sitä koskevan vapautuksen välillä ei ole sitovaa yhteyttä, maksu ei kuulu valtiontukia koskevien määräysten soveltamisalaan

(EY 87 artiklan 1 kohta ja EY 88 artiklan 3 kohta)

3. Valtiontuki — Käsite — Laittomaksi väitetyllä maksulla rahoitetut toimenpiteet — Kun tämän maksun ja kyseisten toimenpiteiden välillä ei ole sitovaa yhteyttä, tämä maksu ei kuulu valtiontukia koskevien määräysten soveltamisalaan — Erityistapaus

(EY 87 artiklan 1 kohta ja EY 88 artiklan 3 kohta)

Tiivistelmä

1. EY 88 artiklan 3 kohdasta käy ilmi, että komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevista suunnitelmista. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei sovellu yhteismarkkinoille, se aloittaa viipymättä EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, eikä jäsenvaltio, jota asia koskee, saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös. EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tukitoimenpide, joka on toteutettu EY 88 artiklan 3 kohtaan perustuvien velvollisuuksien vastaisesti, on lainvastainen. Kansallisten tuomioistuinten tehtävänä on turvata oikeussubjektien oikeudet sen mahdollisen tilanteen varalta, että kansalliset viranomaiset eivät noudata täytäntöönpanokieltoa, ja niiden on kansallisen oikeutensa mukaisesti määrättävä kaikista seuraamuksista, olipa kyse sitten niiden toimien pätevyydestä, joilla kyseiset tukitoimenpiteet on pantu täytäntöön, tai myönnettyjen taloudellisten tukien palauttamisesta.

(ks. 29 ja 30 kohta)

2. Verot tai veronluonteiset maksut eivät kuulu perustamissopimuksen valtiontukia koskevien määräysten soveltamisalaan lukuun ottamatta tilannetta, jossa veroilla rahoitetaan tukitoimenpide siten, että ne ovat erottamaton osa kyseistä toimenpidettä. Mikäli maksu on tosiasiassa EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tukitoimenpiteen erottamaton osa, se seikka, että kansalliset viranomaiset eivät noudata EY 88 artiklan 3 kohtaan perustuvia velvollisuuksiaan, ei vaikuta pelkästään tukitoimenpiteen laillisuuteen vaan myös sen maksun laillisuuteen, jolla tukitoimenpide rahoitetaan.

Jotta maksun voidaan katsoa olevan erottamaton osa tukitoimenpidettä, maksun ja tuen välillä on ehdottomasti oltava sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä säädetty varojen osoittamista koskeva sellainen sitova yhteys, jonka mukaisesti maksun tuotto osoitetaan väistämättä tuen rahoittamiseen. Mikäli tällainen yhteys on olemassa, maksun tuotolla vaikutetaan suoraan tuen suuruuteen ja tämän seurauksena arviointiin tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Maksun ja tuen, jonka väitetään muodostuvan tietyille yritysten luokille myönnetystä kyseistä maksua koskevasta vapautuksesta, välillä ei kuitenkaan ole tällaista yhteyttä, koska maksun ja tällaisen vapautuksen välillä ei ole sitovaa yhteyttä. Maksuvapautuksen ja sen ulottuvuuden soveltaminen ei nimittäin ole mitenkään riippuvainen maksun tuotosta. Näin ollen ne, joilla on velvollisuus suorittaa maksu, eivät voi vapautua kyseisen maksun suorittamisesta vetoamalla siihen, että muiden yritysten saamaa vapautusta on pidettävä valtiontukena. Tästä seuraa, että vaikka tiettyjen yritysten maksuvapautuksen oletettaisiin olevan EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tukitoimenpide, tuen mahdollinen lainvastaisuus ei vaikuttaisi itse maksun laillisuuteen, joten maksun suorittamiseen velvolliset yritykset eivät voi kansallisissa tuomioistuimissa vedota vapautuksen mahdolliseen lainvastaisuuteen välttyäkseen mainitun maksun maksamiselta tai saadakseen sen palautetuksi.

(ks. 34, 35 ja 40–44 kohta)

3. Maksun ja sillä rahoitettavien toimenpiteiden välinen sitova yhteys, jonka puuttuessa tämän maksun ei voida katsoa olevan osa valtiontukea, puuttuu tapauksessa, jossa joillekin taloudellisille toimijoille on maksettu lähtökorvaus, kun tosiasiallisesti suoritetun lähtökorvauksen määrä ei riipu maksun tuotosta, vaan siitä päätetään asetuksen mukaan noudattaen ministeriön päätöksellä vahvistettuja rajoja ja ottaen huomioon kunkin hakijan tilanteelle luonteenomaiset seikat ja erityisesti hänen varallisuutensa ja velkansa. Sitova yhteys puuttuu samalla tavoin, kun on kyse tiettyjen ammattiryhmien perusvanhuuseläkejärjestelmien rahoituksesta, kun niiden yksityiskohtaisten sääntöjen vuoksi, joiden mukaan vahvistetaan maksun osuus tästä rahoituksesta, tämän maksun tuotto ei vaikuta suoraan niiden etujen määrään, joita myönnetään rahoitusta saaville järjestelmille, joiden toiminta ei lisäksi ole taloudellista toimintaa. Tämä yhteys puuttuu yhtä lailla silloin, kun on kyse maksun tuotosta peräisin olevien varojen osoittamisesta tukirahastoon ja ammatilliseen komiteaan, koska näillä laitoksilla ja toimivaltaisilla ministereillä on harkintavalta tämän varojen osoittamisen osalta.

(ks. 46, 48, 49 ja 54–56 kohta)