Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi siitä, onko kanne perusteltu – Huomioon otettava tilanne – Tilanne perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä

(EY 226 artiklan toinen kohta)

2. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Oikeudenkäynnin kohde – Kanteen kohteen määrittäminen oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä

(EY 226 artikla)

3. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Komission on osoitettava, että jäsenvaltio ei ole noudattanut jäsenyysvelvoitteitaan

(EY 226 artikla; neuvoston direktiivi 92/43)

4. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43

(Neuvoston direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohta)

Tiivistelmä

1. EY 226 artiklan toisen kohdan sanamuodon mukaan komissio voi nostaa yhteisöjen tuomioistuimessa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen vain, jos jäsenvaltio, jota asia koskee, ei ole noudattanut perusteltua lausuntoa komission asettamassa määräajassa.

Lisäksi kun arvioidaan sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä.

(ks. 22 ja 23 kohta)

2. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tarkoituksena on antaa asianomaiselle valtiolle yhtäältä tilaisuus täyttää yhteisön oikeuden mukaiset velvoitteensa ja toisaalta tilaisuus puolustautua asianmukaisesti komission esittämiä väitteitä vastaan.

Näin ollen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa kanteessaan komissio voi rajata oikeusriidan kohdetta. Vaikka virallisen huomautuksen tarkoituksena on oikeusriidan kohteen rajaaminen ja vaikka komission on yksilöitävä täsmällisesti perustellussa lausunnossa ne väitteet, joihin se on jo yleisemmin vedonnut virallisessa huomautuksessa, tämä ei kuitenkaan estä oikeudenkäynnin aikana rajaamasta oikeusriidan kohdetta eikä laajentamasta sitä sellaisiin myöhempiin toimiin, jotka vastaavat olennaisilta osiltaan virallisessa huomautuksessa mainittuja toimia.

(ks. 33, 36 ja 37 kohta)

3. EY 226 artiklan nojalla aloitetussa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä komission on osoitettava väitetty jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, eikä se voi tukeutua minkäänlaisiin olettamiin.

Näin ollen kun on kyse luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 noudattamatta jättämisestä, komission on esitettävä näyttöä suojellun eläinlajin esiintymisestä asianomaisella alueella eikä pelkästään seikkoja, jotka osoittavat enintään tällaisen esiintymisen mahdollisuuden.

(ks. 59 ja 63 kohta)

4. Jäsenvaltio ei ole noudattanut luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole toteuttanut tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä yhtäältä sen välttämiseksi, että kyseistä eläinlajia häiritään tahallisesti lisääntymisaikana, ja toisaalta sen välttämiseksi, että sen lisääntymisalueita heikennetään tai hävitetään.

Direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esiintyvä tahallisuuden edellytys täyttyy, kun on osoitettu, että tekijä on tavoitellut suojellun eläinlajin yksilön pyydystämistä tai tappamista tai ainakin hyväksynyt tällaisen pyydystämisen tai tappamisen mahdollisuuden.

Tästä seuraa, että jäsenvaltio ei jätä noudattamatta edellä mainittuja velvoitteita, jos se antaa luvan muun kuin direktiivissä suojellun eläinlajin metsästykseen.

(ks. 70–72 kohta)