Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Kansainväliset sopimukset – Yhteisön tekemät sopimukset – Sopimusten tekeminen – EY:n ja Unkarin tasavallan välinen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus – Oikeudellinen perusta – EY 133 artikla

(EY 133 artikla; EY:n ja Unkarin välinen assosiaatiosopimus; EY:n ja Unkarin välillä viinien nimityksistä tehty sopimus)

2. Kansainväliset sopimukset – Yhteisön tekemät sopimukset – EY:n ja Unkarin tasavallan välinen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus – Homonyymisiä nimityksiä koskeva järjestelmä – Soveltamisedellytykset – Italialaisten viinien ”Tocai”-nimitys ja unkarilaisten viinien ”Tokaj”-nimitys – ”Tocai”-nimitys ei ole suojattu maantieteellinen merkintä – Kyseisen nimityksen käytön kieltävä kirjeenvaihto – Kyseistä järjestelmää ei ole rikottu

(EY:n ja Unkarin välillä viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohta)

3. Kansainväliset sopimukset – Teollis‑ ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus (TRIPS) – Kolmannen maan maantieteellisen merkinnän homonyymisyys yhteisön tiettyjen viinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa käytettävän viiniköynnöslajikkeen nimen sisältävän nimityksen kanssa – Sopimuksella ei anneta sellaisille tuottajille, jotka ovat perinteisesti ja vilpittömässä mielessä käyttäneet kyseistä nimitystä, oikeutta jatkaa sen käyttämistä

(TRIPS-sopimuksen 22–24 artikla)

4. Yhteisön oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Omaisuudensuoja – Rajoitukset – Kielto käyttää ”Tocai”‑nimitystä italialaisista viineistä – Kielto, jolla pyritään yleisen edun mukaiseen päämäärään

(Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan ensimmäinen kohta; EY:n ja Unkarin välillä viinien nimityksistä tehty sopimus)

Tiivistelmä

1. Euroopan yhteisöjen ja Unkarin tasavallan välinen assosiaatiosopimus ei ole Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen tekemisestä tehdyn päätöksen 93/724 oikeudellinen perusta.

EY 133 artikla, jolla yhteisölle annetaan toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla ja joka mainitaan päätöksen 93/724 johdanto-osassa, on asianmukainen oikeudellinen perusta sille, että yhteisö yksin tekee yllä mainitun sopimuksen. Tuo sopimus kuuluu nimittäin viinikaupan yhteisestä järjestämisestä annetun asetuksen N:o 822/87 63 artiklassa mainittuihin sopimuksiin, ja sen pääasiallisena tavoitteena on edistää sopimuspuolten välistä kauppaa suosimalla vastavuoroisesti yhtäältä Unkarista peräisin olevien viinien markkinoille saattamista varmistamalla näille viineille sama suoja kuin yhteisön erityisesti määritetyllä alueella tuotetuille laatuviineille ja toisaalta yhteisöstä peräisin olevien viinien markkinoille saattamista tuossa maassa.

(ks. 70, 79, 80 ja 83 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)

2. Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen (viinien nimityksistä tehty sopimus) 4 artiklan 5 kohdassa määrätty homonyymisiä nimityksiä koskeva järjestelmä koskee tällä samalla sopimuksella suojattuja maantieteellisiä merkintöjä.

Koska nimitykset ”Tocai friulano” ja ”Tocai italico”, toisin kuin unkarilaisten viinien nimitykset ”Tokaj” ja ”Tokaji”, eivät esiinny viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen liitteessä olevassa A osassa ja koska ne ovat sellaisten viinirypäle‑ tai viiniköynnöslajikkeiden nimiä, joiden Italiassa oli tunnustettu kelpaavan erityisesti määritetyllä alueella tuotettujen tiettyjen laatuviinien valmistamiseen, niitä ei voida pitää tuossa sopimuksessa tarkoitettuina maantieteellisinä merkintöinä.

Tästä seuraa, että kielto käyttää nimitystä ”Tocai” Italiassa viinien nimityksistä tehdyssä sopimuksessa, sellaisena kuin tuo kielto ilmenee tuon sopimuksen 4 artiklaa koskevasta kirjeenvaihdosta, määrätyn siirtymäajan jälkeen ei ole tuon saman sopimuksen 4 artiklan 5 kohdassa määrätyn, homonyymisiä nimityksiä koskevan järjestelmän vastainen.

Tästä seuraa myös, että viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohtaa koskevassa yhteisessä julistuksessa, jonka ensimmäisestä kohdasta ilmenee, että sopimuspuolet ovat saman sopimuksen 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan osalta todenneet, ettei niiden tiedossa neuvotteluajankohtana ollut sellaisia yksittäistapauksia, joihin kyseisiä säännöksiä olisi voitu soveltaa, oleva tosiseikkoja koskeva kuvaus ei ole selvästi virheellinen.

(ks. 87, 88, 90, 92, 98 ja 102 kohta sekä tuomiolauselman 3 ja 4 kohta)

3. Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen liitteessä 1 C olevan teollis‑ ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) 22–24 artiklaa on tulkittava siten, että tapauksessa, jossa on kyse siitä, että kolmannen maan maantieteellinen merkintä on homonyyminen yhteisön tiettyjen viinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa käytettävän sellaisen viiniköynnöslajikkeen nimen sisältävän nimityksen kanssa, josta näitä viinejä valmistetaan, nämä määräykset, vaikka niillä ei kielletäkään tällaisen nimityksen jatkuvaa ja samankaltaista käyttöä, eivät edellytä sitäkään, että tätä nimitystä voitaisiin edelleen vastaisuudessa käyttää siitäkään huolimatta, että tuottajat ovat sitä aiemminkin käyttäneet joko vilpittömässä mielessä tai ainakin 10 vuoden ajan ennen 15.4.1994 ja että se ilmaisee selvästi sen maan, seudun tai alueen, jolta viini on peräisin, joten kuluttajia ei näin johdeta harhaan.

(ks. 110 ja 115 kohta sekä tuomiolauselman 5 kohta)

4. Omaisuudensuoja ei estä sitä, että Italian tietyn autonomisen alueen asianomaisia toimijoita kielletään Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen liitteenä olevasta, sanan ”Tocai” käyttöä koskevasta kirjeenvaihdosta ilmenevin mutta sopimuksesta ilmenemättömin tavoin käyttämästä sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten erityisesti määritetyllä alueella tuotettujen laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa kolmentoista vuoden pituisen siirtymäajan jälkeen.

Koska tällä kiellolla ei tehdä mahdottomaksi kyseisten italialaisten viinien kaikkia kohtuullisia markkinoillesaattamistapoja, sillä ei riistetä omaisuutta Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuin tavoin. Vaikka lisäksi oletettaisiinkin, että kyseisellä rajoituksella rajoitetaan omaisuudensuojaa perusoikeutena, se on perusteltavissa, koska kieltämällä tuon nimityksen, joka on homonyyminen unkarilaisten viinien maantieteellisen merkinnän ”Tokaj” kanssa, sillä pyritään yleisen edun mukaiseen päämäärään, toisin sanoen sopimuspuolten välisen kaupan edistämiseen suosimalla vastavuoroisesti sellaisten viinien markkinoille saattamista, joita kuvataan maantieteellisellä merkinnällä tai joiden tarjontamuodossa on maantieteellinen merkintä.

(ks. 122, 127 ja 134 kohta sekä tuomiolauselman 6 kohta)