Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Komission valtiontukipäätös – Tuomioistuinvalvonta

(EY 87 ja EY 253 artikla)

2. Yhteisön oikeus – Tulkinta – Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Huomioon ottaminen

3. Valtiontuki – Käsite – Jäsenvaltio luopuu verotuloista – Sellainen verotuloista luopuminen, joka merkitsee valtion varojen epäsuoraa siirtoa sellaiselle yritykselle, jolle verovapautusta ei ole välittömästi myönnetty, kuuluu käsitteen piiriin

(EY 87 artiklan 1 kohta)

4. Komissio – Kollegisen päätöksenteon periaate – Laajuus – Päätösten perusteleminen – Muuttaminen hyväksymisen jälkeen – Lainvastaisuus – Seuraus – Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esitetyillä selityksillä ei voida korjata riidanalaisen päätöksen perustelujen puutteellisuutta

(EY 253 artikla)

Tiivistelmä

1. Perusteluvelvollisuus on olennainen muotomääräys, joka on erotettava perustelujen aineellisesta paikkansapitävyydestä, koska viimeksi mainittu koskee riidanalaisen toimen aineellista lainmukaisuutta. EY 253 artiklassa edellytettyjen perustelujen on oltava kyseessä olevan toimenpiteen luonteen mukaisia ja niissä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistava toimenpiteen toteuttaneen toimielimen päättelyn siten, että henkilöille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, ja siten, että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimenpiteen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille päätös on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, koska sitä, ovatko päätöksen perustelut EY 253 artiklan mukaisia, tutkitaan paitsi päätöksen sanamuodon myös asiayhteyden ja kaikkien asiaa koskevien oikeussääntöjen suhteen.

Siltä osin, ovatko päätöksen perustelut riittävät perustamissopimuksen vastaiseksi todetun tuen yksilöinnin osalta, on näin ollen tarkastettava, selviääkö päätöksestä henkilöille, joita päätös koskee, mitä valtion toimenpidettä tai toimenpiteitä komissio pitää tukena, ja voiko ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päätöksen perusteella tutkia näiden toimenpiteiden arvioinnin laillisuuden. Sen sijaan sillä, onko näiden toimenpiteiden luonnehdinta tueksi oikeutettua, ei ole perusteluja tutkittaessa merkitystä.

(ks. 67–69 kohta)

2. Päätöksen päätösosa ja perustelut liittyvät ehdottomasti toisiinsa, ja tämän vuoksi päätösosaa tulkittaessa on tarvittaessa otettava huomioon päätöksen tekemiseen johtaneet syyt.

(ks. 74 kohta)

3. Jotta yritykselle voidaan todeta myönnetyn tukea valtion varoista, ei ole tarpeen, että tämä yritys olisi tuen välitön edunsaaja. Se, että jäsenvaltio luopuu verotuloista, voi nimittäin merkitä valtion varojen epäsuoraa siirtoa, jota voidaan pitää muille kuin sellaisille talouden toimijoille myönnettynä tukena, joille verovapautus on välittömästi myönnetty.

(ks. 95 kohta)

4. Päätöksen – joka on EY 253 artiklan nojalla perusteltava – päätösosa ja perustelut yhdessä muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, joten kun sen tekeminen kuuluu komission jäsenten kollegion toimivaltaan, kollegisen päätöksenteon periaatteen mukaisesti nimenomaan komission jäsenten kollegion on hyväksyttävä samalla kertaa ne molemmat, ja perustelujen muiden muutosten kuin oikeinkirjoitukseen liittyvien tai kieliopillisten korjausten tekeminen kuuluu yksinomaan kollegiolle. Komission virkamiesten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa esittämillä väitteillä ei voida korjata riidanalaisen päätöksen perustelujen puutteellisuutta.

(ks. 124 ja 126 kohta)