Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Kalastus - Yhteinen rakennepolitiikka - Yhteisön taloudellinen tuki - Tuensaajien tiedonanto- ja lojaalisuusvelvollisuus

2. Euroopan yhteisöjen omat varat - Yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta annettu asetus - Väärinkäytös - Väärinkäytöksen käsite

(Neuvoston asetuksen N:o 2988/95 1 artikla, 3 artiklan 1 kohta ja 5 artikla)

3. Yhteisön oikeus - Periaatteet - Luottamuksensuoja - Oikeusvarmuus - Voimassa olevaa oikeutta selvästi rikkonut ei voi vedota luottamuksensuojaan - Yhteisön taloudellinen tuki - Ajanjaksot, joiden kuluessa komissio on pysytellyt passiivisena - Laillisuusperiaatteen ensisijaisuus suhteessa oikeusvarmuuden periaatteeseen, mikä perustuu välttämättömyyteen säilyttää tuensaajien yhdenvertainen kohtelu

(Neuvoston asetus N:o 4028/86)

Tiivistelmä

1. Yhteisön taloudellisen tuen hakijoilla ja saajilla on tiedonanto- ja lojaalisuusvelvollisuus, minkä vuoksi niiden on varmistettava, että ne toimittavat komissiolle luotettavia tietoja, jotka eivät ole omiaan johtamaan komissiota harhaan; muuten käyttöön otettu valvonta- ja todistejärjestelmä, jonka avulla voidaan tarkistaa, ovatko tuen myöntämisedellytykset täyttyneet, ei voi toimia asianmukaisesti. Tämä velvollisuus on osa kalastusalalle luotua tukijärjestelmää ja olennainen sen hyvän toiminnan kannalta.

( ks. 52 ja 108 kohta )

2. Väärinkäytöksen käsite, joka on Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta annetun asetuksen N:o 2988/95 3 artiklan 1 kohdassa määritelty viittaamalla saman asetuksen 1 artiklassa tuolle käsitteelle annettuun laajaan merkitykseen, kattaa yhtälailla tahalliset tai huolimattomuudesta johtuvat väärinkäytökset, joista molemmista voi asetuksen 5 artiklan mukaan seurata hallinnollisia seuraamuksia, kuin väärinkäytökset, jotka oikeuttavat ainoastaan asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuihin hallinnollisiin toimenpiteisiin ryhtymisen. Kaksi tai useampi sellaista toimintaa, joilla on sama kohde, muodostavat kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun jatkuvan väärinkäytöksen.

( ks. 79 ja 81 kohta )

3. Luottamuksensuojan periaatteeseen ei voi vedota sellainen yritys, joka on selvästi rikkonut voimassa olevaa oikeutta. Kun on osoitettu, että vakavia väärinkäytöksiä on tapahtunut sekä sovellettavan lainsäädännön suhteen että yhteisön taloudellista tukea saavalla yhteisyrityksellä - jonka tarkoituksena on ensisijaisesti yhteisön markkinoille suuntautuvien toimitusten näkökulmasta hyödyntää tietyn kolmannen maan suvereniteettiin ja/tai lainkäyttövaltaan kuuluvien vesien kalavaroja ja mahdollisesti lisätä näiden kalavarojen arvoa - olevan tiedonanto- ja lojaalisuusvelvollisuuden osalta, kyseinen yhteisyritys ei voi tehokkaasti väittää, että merkittävän pitkäksi väitetyn ajanjakson kuluminen komission kahden eri toimenpiteen välillä on loukannut kantajan perusteltua luottamusta sille myönnetyn tuen lopullisen luonteen osalta.

Toisaalta kyseinen yhteisyritys ei voi myöskään viitata oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen, joka johtuisi ajanjaksoista, joiden kuluessa komissio on pysytellyt passiivisena. Vaikka onkin varmistettava yksityistä etua suojaavan oikeusvarmuuden vaatimusten noudattaminen, näitä vaatimuksia on myös verrattava yleisen edun suojaamisesta johtuviin vaatimuksiin, jolloin näistä vaatimuksista jälkimmäisiä on suosittava silloin, kun sääntöjenvastaisuuksien jatkuminen olisi omiaan rikkomaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Tällä perusteella, vaikka oikeusvarmuuden periaatetta voidaan mahdollisesti rikkoa, jos aikaa on kulunut merkittävästi ilman, että komissio on ryhtynyt mihinkään toimiin yritykseen nähden, pitkään viiveeseen perustuvan arviointiperusteen merkitys on arvioitava yksityiskohdittain kussakin käsiteltävänä olevassa tapauksessa erikseen.

Lisäksi tuen säilyttäminen huolimatta tällaisista väärinkäytöksistä olisi ensinnäkin petollisiin menettelyihin kehottamista ja tämän lisäksi omiaan rikkomaan kalastusalan tuensaajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, sikäli kuin tämä tarkoittaisi, että kyseiseen yhteisyritykseen sovelletaan kohtelua, jota on tarkoitettu sovellettavaksi niihin tuensaajiin, jotka ovat täsmällisesti noudattaneet velvollisuuksiaan, vaikka tämä yhteisyritys, toisin kuin tällaiset tuensaajat, ei ole näin toiminut.

( ks. 107 ja 110-113 kohta )