YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)

20 päivänä toukokuuta 2003

Asia T-80/01

Barbara Diehl-Leistner

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

”Henkilöstö — Avoin kilpailu — Suullinen koe — Henkilön jättäminen ottamatta soveltuvien hakijoiden luetteloon — Valintalautakunnan jäsenten kielitaito — Yhdenvertainen kohtelu”

Täydellinen teksti saksan kielellä   II-709

Aihe:

Kanne, jossa vaaditaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan avoimen kilpailun COM/A/12/98 valintalautakunnan 17.4.2000 tekemä päätös, jonka mukaan kantajaa ei oteta soveltuvien hakijoiden luetteloon.

Ratkaisu:

Kanne hylätään. Kumpikin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1. Henkilöstö – Kilpailu – Valintalautakunnan kokoonpano – Jäsenten kyky arvioida suullisia kokeita objektiivisesti – Ura-alueen A avoin kilpailu – Kielitaitoa koskevat vaatimukset – Valintalautakuntaan ei tarvitse kuulua jäsentä, jonka pääkieli on sama kuin hakijoiden pääkieli – Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu

   (Henkilöstösääntöjen liitteessä III oleva 3 artikla)

2. Oikeudenkäyntimenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset – Uuden seikan käsite

   (Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohta)

3. Henkilöstö – Kilpailu – Valintalautakunnan kokoonpano – Virkamiehen asemaa koskeva mahdollisuus

   (Henkilöstösääntöjen liitteessä III oleva 3 artikla)

4. Henkilöstö – Kilpailu – Hakijoiden soveltuvuuden arviointi Valintalautakunnan harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

   (Henkilöstösääntöjen liite III)

1.  Jotta kilpailun valintalautakunta on muodostettu henkilöstösääntöjen säännösten ja sen liitteessä III olevan 3 artiklan mukaisesti, sen on koostuttava siten, että taataan valintakokeisiin osallistuvien hakijoiden suoritusten objektiivinen arviointi. Edellytykset, jotka valintalautakunnan jäsenten pätevyyden on täytettävä, vaihtelevat jokaiselle kilpailulle ominaisten olosuhteiden mukaan. Tästä johtuu, että valintalautakunnan jäsenten kielitaitoa koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mikä merkitys tietyn kielen hallitsemisella on avoimena olevassa toimessa.

   Kun on kyse ura-alueen A avoimesta kilpailusta, joka järjestetään palkkaluokan A 7/A 6 hallintovirkamiesten palvelukseen ottamista varten muun muassa Euroopan julkishallinnon alalla ja jonka yhteydessä järjestettävän suullisen valintakokeen tarkoitus ei ole arvioida hakijan kielitaitoa hänen pääkielessään, vaan pikemminkin hänen kykyään kommunikoida monikulttuurisessa ympäristössä tällä kielellä, valintalautakuntaan ei kyseistä valintakoetta varten välttämättä tarvitse kuulua jäsentä tai avustajaa, jonka pääkieli on sama kuin hakijoiden pääkieli, koska mahdolliset ymmärtämiseen liittyvät ongelmat voidaan ratkaista täysin käyttämällä tulkkeja.

   Kilpailun hakijoiden kansalaisuuksien moninaisuudesta johtuva seikka, että jotkut hakijat ovat olleet sellaisen valintalautakunnan edessä, johon kuuluu jäsen, jonka pääkieli on ollut sama kuin näiden hakijoiden pääkieli, on puhtaasti satunnainen, eikä se kuvasta minkäänlaista halua asettaa nämä hakijat edullisempaan asemaan. Tästä johtuu, että tämä seikka ei muodosta yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista. Jos valintalautakuntaan olisi kuuluttava jäsen tai avustaja, jonka pääkieli on sama kuin niiden hakijoiden, jotka osallistuvat ura-alueen A avoimen kilpailun yhteydessä järjestettävään suulliseen valintakokeeseen, tällä saatettaisiin vaarantaa valintalautakunnan kokoonpanon vakaus, kaikkien kyseessä olevien hakijoiden arvioinnissa käytettävien perusteiden johdonmukainen soveltaminen ja jopa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaate.

   (ks. 28 — 31 ja 33 — 35 kohta)

   Viittaukset: yhdistetyt asiat T-32/89 ja T-39/89, Marcopoulos v. yhteisöjen tuomioistuin. 22.6.1990 (Kok. 1990, s. II-281, 37 kohta); asia T-156/89, Valverde Mordt v. tuomioistuin, 27.6.1991 (Kok. 1991, s. II-407, 105 ja 106 kohta) ja asia T-113/01, Sabbag v. komissio, 24.9.2002 (Kok. 2002, 41 — 43 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

2.  Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan mukaan asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu menettelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudelliseen perusteeseen. Yhteisöjen tuomioistuinten tuomiota, jolla vain vahvistetaan kantajan tiedossa periaatteessa kanteen nostamishetkellä ollut oikeudellinen tilanne, ei voida pitää sellaisena uutena seikkana, jonka perusteella uuden kanneperusteen esittäminen olisi sallittua.

   (ks. 37 ja 38 kohta)

   Viittaukset: asia 11/81, Dürbeck v. komissio, 1.4.1982 (Kok. 1982, s. 1251, 17 kohta) ja asia T-106/95, FFSA ym. v. komissio, 27.2.1997 (Kok. 1997, s. II-229, 57 kohta).

3.  Se seikka, että yksi kilpailun valintalautakunnan jäsenistä on eläkkeellä oleva virkamies, ei ole luonteeltaan sellainen, että kyseisen valintalautakunnan kokoonpano olisi sen vuoksi sääntöjenvastainen. Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 3 artiklassa ei nimittäin edellytetä, että valintalautakunnan jäsenten tai puheenjohtajan olisi välttämättä oltava työtehtävissä toimivia virkamiehiä.

   (ks. 44 kohta)

   Viittaukset:asia 90/74, Deboeckv. komissio, 16.10.1975(Kok. 1975, s. 1123,35 kohta) ja yhdistetyt asiat 64/86, 71/86 — 73/86 ja 78/86, Sergio ym. v. komissio, 8.3.1988 (Kok. 1988, s. 1399, 17 kohta).

4.  Kilpailun valintalautakunnalla on laaja harkintavalta, ja yhteisöjen tuomioistuimet voivat tutkia sen arvioita koskevien ratkaisujen oikeellisuutta vain, jos valintalautakunnan työskentelyä koskevia sääntöjä on rikottu. (

   (ks. 63 kohta)

   Viittaukset: yhdistetyt asiat T-17/90, T-28/91 ja T-17/92, Cámara Alloisio ym. v. komissio, 15.7.1993 (Kok. 1993, s. II-841, 90 kohta) ja asia T-225/95, Chiou v. komissio, 17.12.1997 (Kok. H. 1997, s. I-A-423 ja s. II-1135, 93 kohta).A