Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Määrälliset rajoitukset — Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet — Käsite — Sellaisten lääkkeiden postimyynnin kieltäminen, joita saa myydä ainoastaan apteekeissa — Kuuluminen käsitteen piiriin — Sallittavuus ainoastaan lääkemääräystä edellyttävien lääkkeiden osalta — Tuossa jäsenvaltiossa valmistettujen lääkkeiden jälleentuonnilla ei ole merkitystä — (EY 28 ja EY 30 artikla)

2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Lääkevalmisteet — Mainonta — Kielto mainostaa sellaisten lääkkeiden postimyyntiä, joita saa myydä ainoastaan apteekeissa, on sallittu lääkemääräystä edellyttävien lääkkeiden osalta — (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY 88 artikla)

Tiivistelmä

1. Kauppaa koskevat säännökset, jotka koskevat tuotteiden myyntijärjestelyjä, ovat EY 28 artiklassa tarkoitettuja vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä, mikäli niitä ei sovelleta kaikkiin jäsenvaltion alueella toimiviin toimijoihin ja mikäli ne eivät oikeudellisesti ja tosiasiallisesti vaikuta samalla tavoin sekä kotimaisten tuotteiden että muista jäsenvaltioista maahan tuotujen tuotteiden markkinointiin.

Kansallinen kielto, joka koskee sellaisten lääkkeiden postimyyntiä, joita saa asianomaisessa jäsenvaltiossa myydä ainoastaan apteekeissa, on tällainen vaikutukseltaan vastaava toimenpide, koska se koskee enemmän maan ulkopuolelle sijoittautuneita apteekkeja

ja saattaa haitata enemmän muista jäsenvaltioista peräisin olevien kuin kotimaisten tuotteiden pääsyä markkinoille.

EY 30 artiklaan voidaan kuitenkin vedota tällaisen lääkkeiden postimyyntiä koskevan kansallisen kiellon oikeuttamiseksi, mikäli kielto koskee lääkemääräystä edellyttäviä lääkkeitä.

Kun nimittäin otetaan huomioon ne riskit, jotka saattavat liittyä näiden lääkkeiden käyttöön, tarve pystyä todentamaan tehokkaasti ja luotettavasti lääkärien laatimien lääkemääräysten aitous sekä turvaamaan näin lääkkeen toimittaminen joko asiakkaalle itselleen tai sille henkilölle, jonka tämä on valtuuttanut noutamaan lääkkeen, on omiaan tekemään postimyyntikiellon perustelluksi.

Sitä vastoin EY 30 artiklaan ei voida vedota kyseisessä jäsenvaltiossa lääkemääräystä edellyttämättömien lääkkeiden ehdottoman postimyyntikiellon oikeuttamiseksi.

Asiaa ei ole arvioitava eri tavalla, mikäli kyse on lääkkeiden tuonnista sellaiseen jäsenvaltioon, jossa ne on hyväksytty, ja toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut apteekki on aiemmin ostanut ne kyseiseen tuontijäsenvaltioon sijoittautuneilta tukkumyyjiltä.

ks. 68, 74, 76, 112, 119, 124 ja 134 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta

2. Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 1 kohdan

─ jossa kielletään lääkemääräystä edellyttävien lääkkeiden mainonta ─

kanssa ristiriidassa on asianomaisessa jäsenvaltiossa ainoastaan apteekeissa sallitusti myytävien lääkkeiden postimyynnin mainostamista koskeva kansallinen kielto, mikäli tämä kielto koskee lääkkeitä, jotka eivät edellytä lääkemääräystä.

Direktiivin 2001/83/EY 88 artiklan 2 kohtaa, jossa sallitaan yleinen mainonta lääkemääräystä edellyttämättömien lääkkeiden osalta, ei voida tulkita niin, että siinä suljetaan pois lääkkeiden postimyynnin mainostaminen sillä perusteella, että apteekkarin on oltava fyysisesti läsnä,

koska itse postimyyntikieltoa ei voida lääkemääräystä edellyttämättömien lääkkeiden osalta oikeutetusti perustella tuon läsnäolon tarpeellisuudella.

ks. 143, 144 ja 148 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta