Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

Sosiaalipolitiikka - Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen - Työntekijöiden suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa - Direktiivi 80/987/ETY - Jäsenvaltioiden mahdollisuus toteuttaa väärinkäytösten estämiseksi tarvittavia toimenpiteitä - Väärinkäytöksen käsite - Työntekijä-osakkaan maksamattomien palkkasaataviensa perusteella tekemä palkkaturvahakemus, joka on tehty sellaisen preklusiivisen määräajan päättymisen jälkeen, joka on alkanut siitä, kun asianomainen on voinut saada tietoonsa yrityksen heikentyneen rahoitustilanteen, ei kuulu väärinkäytöksen käsitteen alaan - Työntekijä-osakkaan maksamattomien palkkasaataviensa perusteella tekemä palkkaturvahakemus, joka on tehty sellaista päivää seuraavien ajanjaksojen osalta, jona työntekijä, joka ei ole osakas, olisi oletettavasti luopunut työsuhteestaan, kuuluu tietyissä rajoissa väärinkäytöksen käsitteen alaan

(Neuvoston direktiivin 80/987/ETY 3 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta ja 10 artiklan a alakohta)

Tiivistelmä

$$Jäsenvaltioilla on työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 80/987/ETY 10 artiklan a alakohdan nojalla lähtökohtaisesti oikeus toteuttaa sellaisten väärinkäytösten estämiseksi tarvittavia toimenpiteitä, jotka on määritelty käytännöiksi, joilla haitataan työntekijöiden työsopimuksista tai työsuhteista johtuvien, maksamatta olevien palkkasaatavien maksun varmistavien palkkaturvajärjestelmien toimintaa luomalla keinotekoisesti palkkasaatava ja synnyttämällä tällä tavoin laittomasti kyseisiä järjestelmiä koskeva maksuvelvollisuus.

Tältä osin sellaisen työntekijän toimintaa, joka omistaa huomattavan osuuden siitä rajavastuuyhtiöstä, jonka palveluksessa hän on, mutta jolla ei ole määräävää vaikutusvaltaa kyseisessä yhtiössä ja joka vaatii palkkaturvaa palkkansa perusteella jo syntyneistä saatavista, vaikka hän ei 60 päivän kuluessa siitä, kun hän on voinut tunnistaa työnantajanaan olevan yhtiön luottokelvottomuuden, ole uskottavasti tehnyt näin, ei yhtäältä voida pitää palkkaturvajärjestelmän toimintaa haittaavana vilpillisenä käytäntönä. Kyseinen työntekijä ei nimittäin ole keinotekoisesti luonut palkkaturvan saamiseksi vaadittavia edellytyksiä.

Toisaalta se, että työntekijä-osakas jatkaa työsuhdettaan sellaisen päivän jälkeen, jona työntekijä, joka ei ole osakas, olisi samoissa olosuhteissa luopunut tehtävistään palkkansa maksamatta jättämisen takia, on indisio väärinkäytöstä koskevasta aikeesta. Näin ollen toimenpide, jonka jäsenvaltio toteuttaa estääkseen väärinkäytöksiä ja joka perustuu siihen, että työntekijä-osakkaalta evätään oikeus palkkaturvaan kyseisen päivän jälkeen syntyneiden, maksamattomien palkkasaatavien osalta, on toimenpide, joka on toteutettu direktiivin 80/987/ETY 10 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen väärinkäytösten estämiseksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä merkitse väärinkäytöksen olemassaoloa. Mainitun direktiivin 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä ja toisesta luetelmakohdasta ilmenee, että yhteisön lainsäätäjä on katsonut, ettei ole epätavallista, että työntekijä jatkaa työtehtäviensä hoitamista niin kauan kuin palkka on maksamatta ajanjaksolta, joka ei ylitä kolmea kuukautta. Jäsenvaltio ei näin ollen voi kyseisen 4 artiklan 2 kohdan kattamia saatavia koskevan palkkaturvan osalta pääsääntöisesti olettaa, että työntekijä, joka ei ole osakas, olisi luopunut työtehtävistään palkkansa maksamatta jättämisen perusteella ennen kuin hänen palkkansa on jätetty maksamatta kolmen kuukauden ajanjaksolta.

( ks. 31, 36, 39, 40, 43, 44, 47-50 ja 52 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta )