Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Henkilöstö - Tilapäinen siirto muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti - Nimittävällä viranomaisella on mahdollisuus päättää tilapäinen siirto ennenaikaisesti - Edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta ja 38 artiklan b alakohta)

2. Henkilöstö - Tilapäinen siirto muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti - Sen yksikön, johon virkamies on siirretty, tekemä pyyntö, jonka tarkoituksena on saada tilapäinen siirto päättymään ennenaikaisesti - Nimittävän viranomaisen harkintavallan laajuus

(Henkilöstösääntöjen 38 artikla)

3. Henkilöstö - Tilapäinen siirto muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti - Päätös, jolla tilapäinen siirto päätetään ennenaikaisesti - Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen - Velvollisuutta kuulla ennalta henkilöä, jota asia koskee, on noudatettava myös silloin, kun nimenomaista säännöstä ei ole - Rajat

(Henkilöstösääntöjen 38 artikla)

4. Henkilöstö - Virkamiehelle vastainen päätös - Velvollisuutta kuulla henkilöä, jota asia koskee, ennen päätöksen tekemistä, ei ole noudatettu - Sääntöjen rikkominen, jolla on erityinen vaikutus päätöksen sisältöön - Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen - Tuomioistuinvalvonnan ulottuvuus

5. Henkilöstö - Kanne - Vahingonkorvauskanne, joka on nostettu ilman, että kannetta olisi edeltänyt oikeudenkäyntiä edeltävä menettely henkilöstösääntöjen mukaisesti, jätetään tutkimatta

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

Tiivistelmä

1. Henkilöstösääntöjen 37 ja 38 artiklassa ei nimenomaisesti säädetä nimittävän viranomaisen mahdollisuudesta päättää siitä, että tilapäinen siirto muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti päättyy alun perin määrättyä kestoa aikaisemmin. Henkilöstösääntöjen 38 artiklan b alakohtaa, jonka mukaan nimittävä viranomainen vahvistaa tilapäisen muihin tehtäviin siirron keston, on tulkittava kuitenkin ottaen huomioon se, että "yksikön etu" on henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa säädetyn tilapäisen siirron olennainen osatekijä, ja se on siten olennainen edellytys siirron voimassapitämiselle. Tämän vuoksi nimittävä viranomainen voi milloin tahansa muuttaa siirrolle alun perin määrättyä kestoa, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että siirto on edelleen yksikön edun mukainen, ja siten se voi määrätä siirron päättyväksi alun perin määrättyä kestoa aikaisemmin.

Tämä tulkinta on tarpeen henkilöstösääntöjen 38 artiklan b alakohdan tehokkaan vaikutuksen säilyttämiseksi. Jos tilapäinen siirto ei ole enää yksikön edun mukaista, erityisesti sen vuoksi, että virkamiehen ja sen yksikön, johon kyseinen henkilö on tilapäisesti siirretty, tai virkamiehen ja sen henkilön, jota avustamaan hänet on siirretty, välinen keskinäinen luottamus on lakannut, yksikön tai kyseisen henkilön toiminnan tehokkuutta tai yleisemmin yhteisön hallinnon tehokkuutta haittaisi se, että tässä tapauksessa nimittävällä viranomaisella ei olisi mahdollisuutta päättää tilapäistä siirtoa alun perin määrättyä kestoa aikaisemmin.

( ks. 48-51 kohta )

2. Vaikka sen yksikön, johon virkamies on tilapäisesti siirretty, tai sen henkilön, jota avustamaan hänet on siirretty, tekemä pyyntö, jonka tarkoituksena on saada virkamiehen tilapäinen siirto muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti päättymään ennenaikaisesti, on luonteeltaan ratkaiseva, tämä ei tarkoita sitä, että nimittävällä viranomaisella ei olisi mitään harkintavaltaa tältä osin ja että sen olisi suostuttava kyseiseen pyyntöön. Kun nimittävä viranomainen saa tällaisen pyynnön, sen on ainakin tarkastettava puolueettomasti ja objektiivisesti, ovatko tällaisen päätöksen tekemisen vähimmäisedellytykset täyttyneet, eli yhtäältä, onko sille esitetty pyyntö ilman epäilyksiä sen yksikön, johon virkamies on siirretty, tai sen henkilön, jota avustamaan hänet on siirretty, pätevä tahdonilmaus ja toisaalta, etteivät pyynnön perustelut ole ilmeisen lainvastaisia.

Tähän päätelmään ei vaikuta se, että pyynnön on tehnyt Euroopan parlamentin poliittinen ryhmä ja että sen tarkoituksena on saada päättymään virkamiehen tilapäinen siirto pääsihteerin tehtäviin kyseisessä ryhmässä.

( ks. 81 ja 82 kohta )

3. Vaikka henkilöstösäännöissä ei ole nimenomaista säännöstä, jossa säädettäisiin tilapäisesti yksikön edun mukaisesti siirretyn virkamiehen kuulemisesta ennen kuin tehdään päätös, jolla siirto päätetään alun perin määrättyä kestoa aikaisemmin, tämä ei tarkoita sitä, ettei nimittävällä viranomaisella olisi tällaista velvollisuutta.

Periaate, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia on kunnioitettava missä tahansa menettelyssä, jota käydään tiettyä henkilöä vastaan ja joka on omiaan päättymään tälle vastaiseen päätökseen, on yhteisön oikeuden perustavanlaatuinen periaate, jota on noudatettava myös silloin, kun kyseistä menettelyä koskevassa säännöstössä ei ole nimenomaista säännöstä tätä varten.

Se, että henkilöstösääntöjen 90 artiklassa on säädetty valitusmenettelystä, ei riitä sinänsä poistamaan nimittävän viranomaisen velvollisuutta kuulla virkamiestä, jota asia koskee, ennen hänelle vastaisen päätöksen tekemistä. Puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevan periaatteen mukaisesti on näet välttämätöntä, että henkilöä, jota asia koskee, kuullaan ennen hänelle vastaisen päätöksen tekemistä. Ainoastaan erityisten seikkojen vuoksi, jos on käytännössä mahdotonta tai yksikön edun vastaista kuulla henkilöä, jota asia koskee, ennen riidanalaisen päätöksen tekemistä, puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevaan periaatteeseen perustuvat vaatimukset voidaan täyttää kuulemisella, joka toteutetaan mahdollisimman pian riidanalaisen päätöksen tekemisen jälkeen.

( ks. 86, 90, 94 ja 95 kohta )

4. Puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevaa periaatetta loukataan, kun on todettu, että henkilöä, jota asia koskee, ei ole kuultu asianmukaisesti ennen hänelle vastaisen päätöksen tekemistä ja että ei voida kohtuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kyseisellä sääntöjen rikkomisella on voinut olla erityinen vaikutus kyseisen päätöksen sisältöön. Se mahdollisuus, että kuulemisella ennakolta voisi olla erityinen vaikutus virkamiehelle vastaisen päätöksen sisältöön, voidaan kohtuudella sulkea pois ainoastaan, jos voidaan todeta, että päätöksen tekijällä ei ole asiassa mitään harkintavaltaa ja että sen on toimittava niin kuin se on tehnyt.

Yhteisöjen tuomioistuinten asiana ei ole tutkia, oliko asiassa seikkoja, joilla olisi voinut olla erityinen vaikutus virkamiehelle vastaisen päätöksen sisältöön, koska tällainen tarkastelu tarkoittaa välttämättä sitä, että yhteisöjen tuomioistuimet asettuvat hallinnollisen viranomaisen sijaan ja ennakoivat sen tuloksen, johon hallinnollinen viranomainen päätyisi, jos se kuulisi henkilöä, jota asia koskee, ennen kuin se mahdollisesti tekisi kyseisen päätöksen, mitä ei voida hyväksyä.

( ks. 112, 113 ja 115 kohta )

5. Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa säädetyn valitusjärjestelmän mukaisesti vahingonkorvauskanne, joka on itsenäinen kanne kumoamiskanteeseen nähden, voidaan ottaa tutkittavaksi ainoastaan, jos sitä on edeltänyt oikeudenkäyntiä edeltävä menettely henkilöstösääntöjen mukaisesti. Tämä menettely on erilainen sen mukaan, aiheutuuko korvattavaksi vaadittava vahinko 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta virkamiehelle vastaisesta päätöksestä vai hallinnon toiminnasta, joka ei ole päätöksentekoa. Ensiksi mainitussa tapauksessa on henkilön, jota asia koskee, saatettava säädetyssä määräajassa nimittävän viranomaisen käsiteltäväksi valitus, joka koskee kyseistä päätöstä. Toisessa tapauksessa sitä vastoin hallinnollinen menettely on aloitettava esittämällä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vaatimus vahingonkorvauksen saamiseksi, ja sen jälkeen on tarvittaessa tehtävä valitus vaatimuksen hylkäävästä päätöksestä.

( ks. 131 kohta )