Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Komissio – Kaikkien komission jäsenten samanaikainen vapaaehtoinen eroaminen erikseen – EY 201 artiklaa ei voida soveltaa – EY 215 artiklan soveltaminen – Eronneet komission jäsenet jatkavat täysin toimivaltuuksin tehtävässään, kunnes heidän tilalleen nimitetään uudet jäsenet

(EY 201 artikla ja EY 215 artikla)

2. Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Kantelujen tutkiminen – Asioiden tärkeysjärjestyksen asettaminen komissiossa – Valta asettaa kantelut erilaisiin tärkeysjärjestyksiin – Syrjintäkiellon periaatetta ei ole loukattu

3. Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Relevantit markkinat – Rajaaminen – Perusteet – Matkatoimistojen lentoyhtiöille tarjoamat palvelut – Lentoliikennemarkkinoista erilliset markkinat

(EY 82 artikla)

4. Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Käsite – Asema, joka yrityksellä on ostajana, kuuluu käsitteen alaan

(EY 82 artikla)

5. Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Relevantit markkinat – Maantieteellisten markkinoiden määrittely – Perusteet

(EY 82 artikla)

6. Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Markkinoilla, joilla yritys on määräävässä markkina-asemassa, omaksuttu käyttäytyminen, jolla on vaikutuksia lähimarkkinoilla – EY 82 artiklan soveltaminen – Edellytykset – Kaksien markkinoiden välinen yhteys

(EY 82 artikla)

7. Kilpailu – Liikenne – Kilpailusäännöt – Lentoliikenne – Asetus N:o 3975/87 – Soveltamisala – Lentoliikennepalvelujen tarjoamista välittömästi koskeva toiminta – Matkatoimistojen lentoyhtiöille tarjoamat palvelut eivät kuulu soveltamisalaan

(Neuvoston asetukset N:o 17, N:o 141 ja N:o 3975/87)

8. Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Väärinkäyttö – Käsite – Objektiivinen käsite, joka tarkoittaa käyttäytymistä, joka on omiaan vaikuttamaan markkinarakenteeseen ja jonka seurauksena kilpailun säilyttäminen ja kehittyminen estyy – Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen velvollisuudet

(EY 82 artikla)

9. Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Väärinkäyttö – Paljousalennukset – Hyväksyttävyys – Edellytykset – Tulospalkkiojärjestelmä, jota lentoyhtiö soveltaa matkatoimistoille maksettaviin provisioihin – Alennusjärjestelmän väärinkäyttöluonne – Arviointiperusteet

(EY 82 artikla)

10. Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Väärinkäyttö – Käsite – Menettelyt, joiden seurauksena tai tarkoituksena on kilpailun säilyttämisen tai kehittymisen estäminen

(EY 82 artikla)

11. Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Kuluttajille aiheutettu vahinko – Ei merkitystä määräävän aseman väärinkäytön kannalta

(Neuvoston asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohta)

Tiivistelmä

1. Komission jäsenten on ”yhdessä jätettävä tehtävänsä” EY 201 artiklan toisen kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitetuin tavoin ainoastaan siinä tapauksessa, että parlamentti on ensin hyväksynyt epäluottamuslauseen kyseisessä määräyksessä yksilöidyin edellytyksin. Jollei tällaista epäluottamuslausetta ole annettu, komission kaikkien jäsenten vapaaehtoinen eroaminen erikseen, vaikka yhtä aikaakin, ei kuulu EY 201 artiklan, vaan yksinomaan EY 215 artiklan määräysten soveltamisalaan. Näiden erillisten eroamisten samanaikaisuudella ei näet voida kyseenalaistaa sitä, että kukin niistä oli vapaaehtoinen.

Tästä seuraa, että tällaisessa tapauksessa eronneet jäsenet jatkavat täysin toimivaltuuksin tehtävässään, kunnes heidän tilalleen nimitetään uudet jäsenet, sillä EY 215 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään yksinomaan komission jäsenten toimikauden aikana tapahtuvan tehtävien päättymisen oikeudelliset perusteet eikä siinä kielletä eronneiden jäsenten normaalien toimivaltuuksien käyttämistä siihen saakka, kunnes heidän vapaaehtoinen eronsa tulee voimaan päivänä, jona heidän tilalleen tosiasiallisesti nimitetään uudet jäsenet.

(ks. 50, 51, 53, 55 ja 56 kohta)

2. Jotta komission voitaisiin katsoa syyllistyneen syrjintään, sen on täytynyt kohdella toisiinsa verrattavissa olevia tapauksia eri tavoilla siten, että siitä on aiheutunut joillekin toimijoille haittaa muihin toimijoihin verrattuna, eikä tätä erilaista kohtelua voida perustella tiettyä merkitystä omaavien objektiivisten eroavuuksien olemassaololla.

Kilpailusääntöjen soveltamismenettelyissä se seikka, että muita toimijoita, jotka ovat olleet samankaltaisessa tilanteessa kuin se toimija, jolle komissio on määrännyt seuraamuksia, ja jotka ovat toimineet samalla tavoin kuin se, vastaan ei ole pantu vireille rikkomismenettelyä, ei missään tapauksessa ole peruste hylätä sen toimijan, jolle komissio on määrännyt seuraamuksia, osalta todettua kilpailusääntöjen rikkomista, mikäli se on näytetty asianmukaisesti toteen.

Jotta komissio kykenisi tehokkaasti valvomaan yhteisön kilpailusääntöjen soveltamista, sillä on lisäksi oikeus asettaa käsiteltävinään olevat kantelut erilaisiin yhteisön edun mukaan määräytyviin tärkeysjärjestyksiin, jotka määräytyvät yksittäistapauksen asianhaarojen ja erityisesti sille esitettyjen tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen mukaan. Komission on tässä yhteydessä arvioitava kussakin tapauksessa sitä, kuinka vakavia kilpailunrajoitukset ovat ja onko sen käsiteltävänä olevalle kantelulle annettava etusija.

Kun komissio on tilanteessa, jossa useat seikat antavat syyn epäillä useiden samalla talouden alalla toimivien suuryritysten menettelevän kilpailuoikeuden vastaisella tavalla, sillä on oikeus keskittää voimansa asianomaisista yrityksistä yhteen ja ilmoittaa niille taloudellisille toimijoille, joille muiden kilpailusääntöjä rikkovien yritysten toimenpiteet mahdollisesti aiheuttavat vahinkoa, että niiden on saatettava asia kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi.

(ks. 65, 66 ja 68–70 kohta)

3. Tutkittaessa, onko yrityksellä mahdollisesti määräävää asemaa tietyillä markkinoilla, kilpailun mahdollisuuksia on arvioitava sellaisilla markkinoilla, jotka kattavat kaikki tuotteet, jotka ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat erityisesti tyydyttämään muuttumattoman tarpeen ja jotka ovat rajoitetusti korvattavissa muilla tuotteilla. Koska lisäksi relevanttien markkinoiden määrittämisen tarkoituksena on arvioida tietyn yrityksen mahdollisuutta estää toimivan kilpailun säilyttämistä sekä toimia arvioitavissa olevin tavoin kilpailijoistaan ja palvelun tarjoajistaan riippumatta, tältä osin pelkkä palvelujen objektiivisten ominaisuuksien tutkiminen ei ole riittävää, vaan huomioon on otettava myös markkinoiden kilpailuedellytykset sekä kysynnän ja tarjonnan rakenne.

Näin ollen saattavat syntyä lentoliikenteen markkinoista erilliset sektorikohtaiset markkinat, eli niiden palvelujen markkinat, joita lentoyhtiöt ostavat matkatoimistoilta lentolippujensa markkinointia ja myyntiä varten. Vaikka matkatoimistot nimittäin toimivat tältä osin lentoyhtiöiden edustajina ja lentoyhtiöt ottavat vastuun kaikista itse lentoliikennepalveluun liittyvistä riskeistä ja hyödyistä ja tekevät kuljetussopimukset suoraan matkustajien kanssa, nämä toimistot ovat joka tapauksessa riippumattomia välittäjiä, jotka tarjoavat palveluja itsenäisesti lentoliikenteen markkinoista erillisillä palvelumarkkinoilla.

(ks. 91, 93 ja 100 kohta)

4. EY 82 artiklassa mainitulla määräävällä asemalla tarkoitetaan yrityksen taloudellista valta-asemaa, jonka perusteella se voi estää todellisen kilpailun relevanteilla markkinoilla, koska se voi toimia huomattavan itsenäisesti suhteessa kilpailijoihinsa, asiakkaisiinsa ja lopulta kuluttajiin.

Yritys voi olla tuollaisessa asemassa paitsi myyjänä, myös ostajana, koska EY 82 artiklaa sovelletaan sekä yrityksiin, joiden mahdollinen määräävä asema niiden alihankkijoihin nähden on todettu, että yrityksiin, jotka saattavat olla samassa asemassa asiakkaisiinsa nähden.

(ks. 101 ja 189 kohta)

5. Mahdollisen määräävän aseman toteamisessa huomioon otettavat maantieteelliset markkinat voidaan määritellä alueeksi, jolla kaikilla taloudellisilla toimijoilla on samankaltaiset tai riittävän yhdenmukaiset kilpailunedellytykset juuri relevanttien tuotteiden tai palvelujen osalta, ilman että edellytettäisiin, että nämä kilpailunedellytykset ovat täysin yhdenmukaiset.

(ks. 108 kohta)

6. Yrityksellä sektorikohtaisilla markkinoilla olevan määräävän aseman väärinkäyttö, jonka vaikutukset tuntuvat kuitenkin erillisillä markkinoilla, joilla asianomaisella yrityksellä ei ole määräävää asemaa, saattaa kuulua EY 82 artiklan soveltamisalaan siltä osin kuin näillä erillisillä markkinoilla on riittävä yhteys ensin mainittuihin markkinoihin.

Tällainen yhteys voi olla olemassa matkatoimistojen lentoyhtiöille suorittamien palvelujen markkinoiden ja niiden palvelujen markkinoiden välillä, joilla nämä samat lentoyhtiöt myyvät matkustajille palveluja matkatoimistojen välityksellä.

(ks. 127, 130 ja 132 kohta)

7. Kilpailusääntöjen soveltamisesta lentoliikenteen alalla toimiviin yrityksiin annettua asetusta N:o 3975/87 sovelletaan sen erityispiirteiden vuoksi yksinomaan toimintoihin, jotka koskevat välittömästi lentoliikennepalvelujen suorittamista, eikä se siis estä soveltamasta niihin asetusta N:o 17.

Tässä suhteessa lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen välisten sopimusten, joiden kohteena ovat matkatoimistopalvelujen suorittaminen ja erityisesti lentolippujen myynti, ei voida katsoa liittyvän välittömästi varsinaiseen lentoliikennepalveluun eivätkä ne siis kuulu asetuksen N:o 3975/87 soveltamisalaan.

(ks. 164 ja 165 kohta)

8. Väärinkäytön käsite on objektiivinen käsite, joka tarkoittaa määräävässä asemassa olevan yrityksen käyttäytymistä, joka on omiaan vaikuttamaan sellaisten markkinoiden rakenteeseen, joiden kilpailuaste on juuri kyseessä olevan yrityksen olemassaolon vuoksi jo heikentynyt, ja joka estää markkinoilla vielä olemassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja tämän kilpailun kehittymisen sen vuoksi, että tämä yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita taloudellisten toimijoiden liiketoimiin perustuvassa tuotteiden tai palvelujen tavallisessa kilpailussa käytetään.

Näin ollen vaikka yrityksen määräävän aseman toteaminen ei sellaisenaan ole kyseisen yrityksen kannalta syytös, se merkitsee, että kyseisellä yrityksellä on erityinen velvollisuus olla toiminnallaan rajoittamatta toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla, riippumatta siitä, mihin tämä asema perustuu. Samoin vaikka onkin totta, että määräävän markkina-aseman olemassaolo ei voi viedä tällaisessa asemassa olevalta yritykseltä oikeutta suojella kaupallisia intressejään silloin, kun niitä uhataan, ja että tällaiselle yritykselle on kohtuullisessa määrin myönnettävä mahdollisuus toteuttaa kyseisten intressien suojaamiseksi aiheelliseksi katsomiaan toimenpiteitä, tällaista käyttäytymistä ei kuitenkaan voida hyväksyä silloin, kun sen nimenomaisena tarkoituksena on tämän määräävän markkina-aseman vahvistaminen ja sen väärinkäyttö.

(ks. 241–243 kohta)

9. Paljousalennusjärjestelmiä, jotka vaikuttavat siten, että niillä estetään asiakkaiden hankinnat markkinoilla toimivilta kilpailijoilta, pidetään EY 82 artiklan vastaisena, mikäli niitä soveltaa määräävässä asemassa oleva yritys.

Paljousalennusjärjestelmien, jotka liittyvät yksinomaan määräävässä asemassa olevalta valmistajalta tehtyjen ostojen määrään, katsotaan, vaikkeivät ne yleensä vaikutakaan siten, että asiakkaita estettäisiin hankkimasta tavaraa kilpailijoilta, vaan siten, että asiakkailla on mahdollisuus laillisesti saada hyväkseen tuotantokustannusten pienentyminen, olevan kyseisen EY 82 artiklan vastaisia, jos tämän alennuksen myöntämisperusteista ja myöntämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ilmenee, että ne eivät perustu edun oikeuttavan taloudellisen vastasuorituksen saantiin, vaan niiden tarkoituksena on uskollisuusalennusten tavoin estää asiakkaita hankkimasta tavaraa kilpailevilta tuottajilta.

Näin on silloin kun määräävässä asemassa oleva lentoyhtiö soveltaa tulospalkkiojärjestelmää niihin provisioihin, jotka se maksaa matkatoimistoille lippujensa myynnistä, jos nämä palkkiot lasketaan progressiivisen taulukon mukaan siten, että ne kasvavat eksponentiaalisesti suhteessa myytyjen lippujen määrän kasvuun ja jos niitä ei sovelleta ainoastaan sellaisesta lipunmyynnistä saataviin provisioihin, joka on tapahtunut tiettyjen myyntitavoitteiden saavuttamisen jälkeen, vaan kaikkiin huomioon otetun viitekauden aikana saatuihin provisioihin. Tällainen tulospalkkiojärjestelmä ei näet perustu taloudellisesti perusteltuun vastikkeeseen, ja sillä rajoitetaan sekä matkatoimistojen vapautta tarjota palvelujaan valitsemilleen lentoyhtiöille että viimeksi mainittujen pääsyä kyseisten matkatoimistopalvelujen markkinoille.

(ks. 245–247, 272 ja 282 kohta)

10. EY 82 artiklan rikkomisen toteennäyttämiseksi ei edellytetä sen osoittamista, että väärinkäytöllä, johon määräävässä asemassa oleva yritys on syyllistynyt, olisi ollut konkreettisia kilpailunvastaisia vaikutuksia asianomaisiin markkinoihin. Tältä osin riittää sen osoittaminen, että tällä menettelyllä on pyritty rajoittamaan kilpailua tai, toisin sanoen, että menettelytapa vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa tällä tavoin. Näin ollen silloin, kun määräävässä asemassa oleva yritys panee käytännössä täytäntöön menettelytavan, jolla on sen kilpailijat poissulkevia vaikutuksia, se, että toivottua tulosta ei ole saavutettu, ei ole riittävä peruste katsoa, että kyseessä ei ole EY 82 artiklassa tarkoitettu määräävän aseman väärinkäyttö.

(ks. 293, 294 ja 297 kohta)

11. Koska EY 82 artiklassa kielletään jo pelkkä kilpailurakenteiden vahingoittaminen, yritys ei voi riitauttaa sille määrätyn sakon määrää väittämällä, ettei kuluttajille ole näytetty aiheutuneen vahinkoa.

(ks. 311 kohta)