Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Pääomien vapaa liikkuvuus - Rajoitukset - Yhdessä jäsenvaltiossa säädetty kielto vahvistaa kiinnitys toisen jäsenvaltion valuuttana - Kielto, jota ei voida hyväksyä

(EY:n perustamissopimuksen 73 b artikla (josta on tullut EY 56 artikla))

2. Pääomien vapaa liikkuvuus - Perustamissopimuksen määräykset - Perustamissopimuksen 73 b artikla (josta on tullut EY 56 artikla) - Soveltaminen Itävallassa sen liittyessä Euroopan unioniin - Perustamissopimuksen voimaantulon vaikutus - Kansallisen oikeusjärjestyksen mukaan pätemättömän kiinnitysmerkinnän korjautuminen päteväksi - Korjautuminen ei ole mahdollista

(EY:n perustamissopimuksen 73 b artikla (josta on tullut EY 56 artikla); vuoden 1994 liittymisasiakirja)

Tiivistelmä

1. Perustamissopimuksen 73 b artiklaa (josta on tullut EY 56 artikla) on tulkittava siten, että jäsenvaltion lainsäädäntö, jonka mukaan kiinnitys toisen jäsenvaltion valuutan määräisen velan vakuudeksi on vahvistettava kansallisen valuutan määräisenä, on ristiriidassa tämän artiklan kanssa.

( ks. 19 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta )

2. Perustamissopimuksen 73 a artiklan (kumottu Amsterdamin sopimuksella) mukaisesti perustamissopimuksen 73 b artikla (josta on tullut EY 56 artikla) tuli voimaan 1.1.1994 tuolloin Euroopan unioniin kuuluneissa valtioissa. Koska Itävallan tasavalta liittyi siihen vasta 1.1.1995 ja koska vuoden 1994 liittymisasiakirjassa ei ole toisin määrätty, perustamissopimuksen 73 b artiklan vaikutukset kyseisessä jäsenvaltioissa alkoivat vasta viimeksi mainittuna päivämääränä.

Näin ollen perustamissopimuksen 73 b artiklaa on tulkittava siten, että sitä ei ollut sovellettava Itävallassa ennen Itävallan tasavallan liittymistä Euroopan unioniin. Tämän artiklan perusteella ei siitä alkaen, kun perustamissopimus tuli Itävallassa voimaan, korjaudu päteväksi kiinnitysmerkintä, joka on kyseisessä kansallisessa oikeusjärjestyksessä ehdottomalla ja korjaamattomalla tavalla pätemätön siten, että pätemättömyys vaikuttaa taannehtivasti ja merkitsee kyseisen kiinnitysmerkinnän mitättömyyttä.

( ks. 21-22 ja 25 kohta sekä tuomiolauselman 2-3 kohta )