Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1 Kumoamiskanne - Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt - Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet - Jäsenvaltiolle osoitettu komission päätös valtiontuen soveltumattomuudesta yhteismarkkinoille - Tuen myöntäneen alueellisen viranomaisen kanne - Tutkittavaksi ottaminen

(EY:n perustamissopimuksen 173 artikla (josta on muutettuna tullut EY 230 artikla))

2 Valtiontuki - Kielto - Poikkeukset - Tuki alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut - Poikkeuksen soveltamisala - Suppea tulkinta - Taloudellinen haitta, joka on aiheutunut kahden vyöhykkeen välille vedetystä rajasta johtuneesta eristymisestä

(EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdan c alakohta (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohta))

3 Valtiontuki - Kielto - Poikkeukset - Poikkeukseen vetoavan jäsenvaltion velvollisuus harjoittaa yhteistyötä komission kanssa

(EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohta (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 2 kohta))

4 Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet - Perustelut - Perusteluvelvollisuuden laajuus - Päätös, joka on aiemmin tehtyjen päätösten mukainen - Suppeat perustelut

(EY:n perustamissopimuksen 190 artikla (josta on tullut EY 253 artikla))

5 Valtiontuki - Kielto - Poikkeukset - Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille - Tuki jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen - Suppea tulkinta - Jäsenvaltion koko talouteen vaikuttava häiriö

(EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohta (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 3 kohdan b alakohta))

6 Valtiontuki - Kielto - Poikkeukset - Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille - Komission harkintavalta - Tuomioistuinvalvonta - Tuomioistuinvalvonnan rajat

(EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohta (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 3 kohta))

7 Valtiontuki - Kielto - Poikkeukset - Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille - Tuki tiettyjen alueiden taloudelliseen kehittämiseen - Komission suorittama arviointi - Velvollisuus ottaa huomioon tuen vaikutukset koko yhteisön kannalta

(EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan a ja c alakohta (joista on muutettuina tullut EY 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohta))

8 Valtiontuki - Komission suorittama tutkinta - Tukia koskevien puitteiden käyttöön ottaminen tietyllä talouden alalla - Puitteet eivät sido, jos kaikki jäsenvaltiot eivät ole antaneet suostumustaan niihin - Komissio saa ottaa puitteet huomioon soveltaessaan perustamissopimuksen 92 artiklaa (josta on muutettuna tullut EY 87 artikla) ja perustamissopimuksen 93 artiklaa (josta on tullut EY 88 artikla)

(EY:n perustamissopimuksen 92 artikla (josta on muutettuna tullut EY 87 artikla) ja 93 artikla (josta on tullut EY 88 artikla))

9 Valtiontuki - Komission päätös - Päätöksen laillisuuden arviointi niiden tietojen perusteella, jotka olivat käytettävissä päätöksen tekohetkellä - Kilpailun ennakoitavissa olevan kehittymisen huomioon ottaminen

(EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohta (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 1 kohta) ja 173 artikla (josta on muutettuna tullut EY 230 artikla))

10 Valtiontuki - Komission suorittama tutkinta - Velvollisuus ottaa kantaa asiaan kohtuullisessa ajassa - Mahdollisuus nostaa laiminlyöntikanne, jos kantaa ei oteta

(EY:n perustamissopimuksen 92 artikla (josta on muutettuna tullut EY 87 artikla), 93 artikla (josta on tullut EY 88 artikla) ja 175 artikla (josta on tullut EY 232 artikla)

11 Valtiontuki - Komission suorittama tutkinta - Mahdollisuus käyttää ennalta vahvistettuja operatiivisia arviointiperusteita - Neuvoston valtaoikeuksiin ei puututa - "Täysin uusien" investointien ja "laajennusinvestointien" erottaminen toisistaan - Tämä on yhteisön oikeuden piiriin kuuluva luokittelu

(EY:n perustamissopimuksen 92 artikla (josta on muutettuna tullut EY 87 artikla) ja 93 artikla (josta on tullut EY 88 artikla))

Tiivistelmä

1 Valtionsisäinen hallintoalue, joka on oikeussubjekti kansallisen oikeuden mukaan, voi nostaa kumoamiskanteen perustamissopimuksen 173 artiklan (josta on muutettuna tullut EY 230 artikla) nojalla sille osoitetusta päätöksestä ja päätöksestä, joka siitä huolimatta, että se on annettu asetuksena tai toiselle henkilölle osoitettuna päätöksenä, koskee ensin mainittua suoraan ja erikseen.

Jäsenvaltiolle osoitettu komission päätös, jossa tietty valtiontuki on todettu yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, koskee sellaista tuen myöntänyttä valtionsisäistä hallintoaluetta erikseen, joka on myöntänyt tuen osaksi omista varoistaan, jota päätös estää käyttämästä omia toimivaltuuksiaan haluamallaan tavalla ja joka on päätöksen vuoksi velvollinen aloittamaan tuensaajia kohtaan tuen palauttamiseen tähtäävän hallinnollisen menettelyn, mihin ainoastaan sillä on toimivalta kansallisella tasolla.

Päätös koskee tätä hallintoaluetta suoraan, koska valtion viranomaiset, joille päätös on osoitettu, eivät ole käyttäneet omaa harkintavaltaansa antaessaan päätöksen sille tiedoksi.

Hallintoalueella on lisäksi siitä jäsenvaltiosta, johon se kuuluu, erillinen intressi riitauttaa päätös.

2 Koska perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdan c alakohta (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 2 kohdan c alakohta), jonka mukaan yhteismarkkinoille soveltuu "tuki sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut, jos tuki on tarpeen jaosta aiheutuneen taloudellisen haitan korvaamiseksi", on pidetty voimassa Maastrichtin sopimuksessa ja Amsterdamin sopimuksessa ja koska samanlainen määräys on sisällytetty Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan c alakohtaan, ei voida lähteä siitä, että kyseinen määräys olisi tullut sisällyksettömäksi Saksan yhdistymisestä lähtien.

Perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdan c alakohtaa on joka tapauksessa tulkittava suppeasti, koska se on poikkeus perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa ilmaistusta pääsäännöstä, jonka mukaan valtiontuki ei sovellu yhteismarkkinoille. Tätä oikeussääntöä tulkittaessa on sen sanamuodon lisäksi otettava huomioon asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa kyseinen oikeussääntö on.

Koska tässä yhteydessä sanoilla "Saksan jako" viitataan historiallisessa mielessä kahden vyöhykkeen välisen jakolinjan syntymiseen vuonna 1948, "jaosta aiheutuneella taloudellisella haitalla" tarkoitetaan ainoastaan tämän rajan syntymisestä tai voimassa pitämisestä johtuneesta eristymisestä aiheutunutta taloudellista haittaa, jollaista on esimerkiksi eräiden alueiden jääminen enklaaviksi, liikenneväylien katkeaminen tai eräiden yritysten luonnollisten myyntimarkkinoiden häviäminen, minkä vuoksi ne tarvitsevat tukea joko kyetäkseen mukautumaan uusiin olosuhteisiin tai kyetäkseen voittamaan tämän haitan.

Tulkinta, jonka mukaan perustamissopimuksen 92 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla olisi mahdollista korvata täysin se taloudellinen jälkeenjääneisyys, josta uudet osavaltiot kieltämättä kärsivät, kunnes ne saavuttavat vanhojen osavaltioiden kehitystasoon verrattavan tason, ei ota huomioon sitä, että tämä alakohta on poikkeusmääräys, eikä sen asiayhteyttä ja sillä tavoiteltuja päämääriä. Vanhojen ja uusien osavaltioiden väliset kehityserot selittyvät nimittäin muilla syillä kuin Saksan jaolla sinänsä; näitä syitä ovat muun muassa kummallakin puolen rajaa molemmissa valtioissa toteutettu erilainen poliittinen ja taloudellinen järjestelmä.

3 Jäsenvaltio, joka pyytää lupaa saada myöntää perustamissopimuksen määräyksistä poiketen tukea, on velvollinen harjoittamaan komission kanssa yhteistyötä, jonka aikana jäsenvaltion asiana on muun muassa toimittaa kaikki ne tiedot, joiden perusteella komissio voi tutkia, täyttyvätkö vaaditun poikkeuksen soveltamisedellytykset.

4 Perustamissopimuksen 190 artiklassa (josta on tullut EY 253 artikla) edellytetään, että perusteluissa on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaistava toimenpiteen tekijänä olleen toimielimen päättely siten, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden ja että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt.

Päätös, joka on tehty asiayhteydessä, jonka asianosaiset hyvin tuntevat, ja joka on samassa linjassa vakiintuneen päätöskäytännön kanssa, saadaan kuitenkin perustella suppeasti.

Tietyn toimenpiteen perusteluja on arvioitava erityisesti sen mukaan, millainen tarve sillä, jolle toimenpide on osoitettu, tai muilla, joita toimenpide koskee, saattaa olla selitysten saamiseen, erityisesti silloin, kun he ovat aktiivisesti osallistuneet riidanalaisen toimenpiteen valmistelumenettelyyn ja kun ne tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden vuoksi komissio on päätynyt päätökseensä, olivat heidän tiedossaan.

Komissiolla ei myöskään ole velvollisuutta ottaa päätöksensä perusteluissa kantaa kaikkiin niihin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, joihin asianomaiset ovat vedonneet, mutta sen on kuitenkin otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset olosuhteet ja seikat. Näin ollen silloin kun on kyse valtiontuesta tehdystä päätöksestä ja kun kantajat ovat osallistuneet kiinteästi hallinnolliseen menettelyyn, joka on johtanut päätöksen tekemiseen, perusteluvelvollisuutta ei ole loukattu, vaikka päätöksessä ei ole mainittu suunnitellusta investoinnista tehdyn kustannus-hyötyanalyysin yksityiskohtaisia lukuja ja vaikka analyysiä ei ole liitetty päätökseen.

5 Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 3 kohdan b alakohta) mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen, ja tämän määräyksen asiayhteydestä ja yleisestä systematiikasta ilmenee, että kyseessä olevan häiriön on koskettava kyseisen jäsenvaltion koko taloutta eikä ainoastaan jonkin sen alueen tai osan taloutta. Tällainen näkemys noudattaa sitä paitsi periaatetta, jonka mukaan poikkeusmääräystä, jollainen perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan b alakohta on, on tulkittava suppeasti.

6 Kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tutkii, miten komissio on käyttänyt sitä laajaa harkintavaltaansa, joka sillä on perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohtaa (josta on tullut EY 87 artiklan 3 kohta) soveltaessaan ja johon kuuluu yhteisön kannalta tehtävien monitahoisten taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen arviointia, sen on varmistettava vain, että menettelysääntöjä ja perusteluvelvollisuutta on noudatettu, että tosiasiat ovat aineellisesti oikeita, ettei ilmeistä arviointivirhettä ole tehty tai harkintavaltaa ole käytetty väärin. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiana ei missään tapauksessa ole korvata komission taloudellista arviointia omalla arvioinnillaan.

7 Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 3 kohta) a ja c alakohdan erilaisen muotoilun perusteella ei voida katsoa, että komission ei pitäisi 92 artiklan 3 kohdan a alakohtaa soveltaessaan millään tavalla ottaa huomioon yhteisön etua tai että sen pitäisi vain tarkistaa kyseisten toimenpiteiden alueellinen soveltuvuus arvioimatta näiden toimenpiteiden vaikutuksia koko yhteisön relevanttien markkinoiden kannalta.

Perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan a ja c alakohtaa sovellettaessa on näissä perustamissopimuksen määräyksissä tarkoitettujen tukien alueellisten vaikutusten lisäksi otettava huomioon myös 92 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin näiden tukien vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja näin ollen ne alakohtaiset vaikutukset, joita näillä tuilla saattaa olla yhteisössä.

8 Vaikka valtiontukea tietyillä teollisuudenaloilla koskeviin yhteisön puitteisiin sisältyvät säännöt eivät komission jäsenvaltioille perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdan (josta on tullut EY 88 artiklan 1 kohta) perusteella ehdottamina aiheellisina toimenpiteinä ole pakottavia eivätkä velvoita jäsenvaltioita, elleivät nämä ole antaneet niihin suostumustaan, mikään ei estä komissiota tutkimasta tukea, joka sille on ilmoitettava, näiden sääntöjen valossa sen laajan harkintavallan nojalla, joka sillä on käytössään, kun se soveltaa perustamissopimuksen 92 artiklaa (josta on muutettuna tullut EY 87 artikla) ja 93 artiklaa.

9 Tukipäätöksen lainmukaisuutta on arvioitava niiden tietojen perusteella, jotka komissiolla oli päätöstä tehdessään.

Kun komissio tutkii, onko kyse perustamissopimuksen 92 artiklan 1 kohdassa (josta on muutettuna tullut EY 87 artiklan 1 kohta) tarkoitetusta tuesta, se ei ole tiukasti sidoksissa niihin kilpailunedellytyksiin, jotka vallitsevat päätöksen tekemispäivänä. Sen on arvioitava asiaa dynaamisesta näkökulmasta ja otettava huomioon ennakoitavissa oleva kilpailun kehittyminen ja kyseessä olevan tuen vaikutukset siihen.

Tästä seuraa, ettei komissio ole menetellyt virheellisesti ottaessaan huomioon tapahtumia, jotka ovat sattuneet tuen myöntämistä tai muuttamista koskevan suunnitelman tekemisen jälkeen. Sillä, että asianomainen jäsenvaltio on pannut suunnitellut toimenpiteet täytäntöön vastoin perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan (josta on tullut EY 88 artiklan 3 kohta) mukaisia velvollisuuksiaan, ennen kuin tutkintamenettelyssä on annettu lopullinen päätös, ei ole vaikutusta tämän kysymyksen kannalta.

10 Vaikka perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan (josta on tullut EY 88 artiklan 3 kohta) mukaisen alustavan tutkintamenettelyn tehtävänä on antaa komission käytettäväksi tarpeeksi aikaa, komission on kuitenkin toimittava viivyttelemättä ja otettava huomioon jäsenvaltioiden tarve saada asiaan nopeasti selvyys aloilla, joilla on kiireellisesti puututtava asiaan niiden vaikutusten vuoksi, joita nämä jäsenvaltiot odottavat suunnittelemistaan kannustetoimenpiteistä olevan. Komission on tästä syystä päätettävä kannastaan kohtuullisen ajan kuluessa, jonka pituudeksi yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut kaksi kuukautta.

Komissio on sitä paitsi yhtä lailla velvollinen toimimaan viivyttelemättä, kun se päättää aloittaa perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kontradiktorisen tutkintamenettelyn, ja jos se laiminlyö toimimisvelvollisuutensa, yhteisöjen tuomioistuin tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan (josta on tullut EY 232 artikla) nojalla vireille pannussa oikeudenkäynnissä määrätä sille tästä koituvat seuraamukset.

11 Se, että komissio käyttää ennalta vahvistettuja operatiivisia arviointiperusteita, kuten esimerkiksi "täysin uusien" investointien ja "laajennusinvestointien" erottamisessa käytettyjä, käyttäessään perustamissopimuksen 92 artiklan (josta on muutettuna tullut EY 87 artikla) ja 93 artiklan (josta on tullut EY 88 artikla) soveltamista varten sillä olevaa laajaa harkintavaltaa, ei johda siihen, että neuvostolla perustamissopimuksen 94 artiklan (josta on tullut EY 89 artikla) mukaan oleva valta antaa aiheellisia asetuksia perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta vaarantuisi.

Se, onko tietty investointi luokiteltava "laajennusinvestoinniksi" vai sitä vastoin "täysin uudeksi" investoinniksi, tehdään yhteisön tasolla riippumatta siitä, miten se sen jäsenvaltion kirjanpito- tai verolainsäädännössä luokitellaan, jonka alaisuuteen kyseinen tukea saava yritys kuuluu.