Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1 Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Jäsenvaltioiden toimivalta säännellä sosiaaliturvajärjestelmiään - Toimivallan rajat - Yhteisön oikeuden noudattaminen - Palvelujen tarjoamisen vapautta koskevat perustamissopimuksen määräykset (EY:n perustamissopimuksen 59 ja 60 artikla) 2 Siirtotyöläisten sosiaaliturva - Sairausvakuutus - Toisessa jäsenvaltiossa suoritetut palvelut - Asetuksen N:o 1408/71 22 artiklan soveltamisala - Toisessa jäsenvaltiossa suoritettujen hoitokulujen korvaaminen toimivaltaisen jäsenvaltion korvaustaksojen mukaisesti tässä jäsenvaltiossa - Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen (Neuvoston asetuksen N:o 1408/71 22 artikla) 3 Palvelujen tarjoamisen vapaus - Rajoitukset - Kansallinen sääntely, joka koskee toisessa jäsenvaltiossa suoritettujen sairauskulujen korvaamista - Hammashoito - Sen jäsenvaltion sosiaaliturvalaitoksen myöntämä ennakkolupa, jossa henkilö on vakuutettu - Ennakkolupaa ei voida edellyttää - Lupaedellytyksen perustelut - Terveydenhuoltojärjestelmän kustannusten rajoittaminen - Kansanterveyden suojelu - Perustelut eivät ole hyväksyttäviä (EY:n perustamissopimuksen 56, 59 ja 60 artikla)

Tiivistelmä

4 Se, että kansallinen lainsäädäntö kuuluu sosiaaliturvan alaan, ei estä perustamissopimuksen 59 ja 60 artiklan soveltamista. Vaikka yhteisön oikeudessa ei puututakaan jäsenvaltioiden valtaan säännellä sosiaaliturvajärjestelmiään, jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus noudattaa yhteisön oikeutta käyttäessään toimivaltaansa. 5 Asetuksen N:o 1408/71 22 artiklalla pyritään turvaamaan vakuutettu, jolle toimivaltainen laitos on antanut luvan mennä toisen jäsenvaltion alueelle saamaan siellä hänen tilansa kannalta aiheellista hoitoa, oikeus toimivaltaisen laitoksen puolesta annettaviin luontoisetuuksiin sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa palvelut on suoritettu, erityisesti siinä tapauksessa, että henkilön terveydentila edellyttää siirtymistä toiseen valtioon, mikä ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia sairaalle henkilölle. Artiklan tarkoituksena ei ole säännellä sitä, millä tavoin jäsenvaltiot korvaavat toimivaltaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevien korvaustaksojen mukaan toisesta jäsenvaltiosta ostetut hoidot, eikä sillä näin estetä korvausten suorittamista, vaikka lainsäädännössä edellytettyä ennakkolupaa ei olisikaan myönnetty. 6 Perustamissopimuksen 59 ja 60 artikla estävät sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamisen, jonka mukaan toisessa jäsenvaltiossa toimivan hammaslääkärin suorittamasta hammashoidosta aiheutuneiden kulujen korvaaminen sen jäsenvaltion korvaustaksojen mukaan, jossa henkilö on vakuutettu, edellyttää toimivaltaisen sosiaaliturvalaitoksen myöntämää ennakkolupaa. Tällainen sääntely rajoittaa sosiaalivakuutettujen mahdollisuuksia käyttää hoitopalveluja muissa jäsenvaltioissa ja loukkaa niin palvelujen tarjoajien kuin potilaidenkin kannalta arvioiden palvelujen vapaata liikkuvuutta. Sääntelyä ei voida perustella sillä, että sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksellinen tasapaino saattaisi järkkyä, koska toisessa jäsenvaltiossa suoritetun hammashoidon kulujen korvaaminen sen valtion korvaustaksojen mukaan, jossa asianomainen henkilö on vakuutettu, ei voi vaikuttaa merkittävästi sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukseen. Sääntelyä ei voida perustella myöskään perustamissopimuksen 56 ja 66 artiklassa tarkoitetuilla kansanterveyden suojeluun liittyvillä syillä, joilla pyritään turvaamaan vakuutetuille muissa jäsenvaltioissa suoritettavien sairaanhoitopalvelujen laatu ja ylläpitämään monipuolisia ja kaikkien saatavilla olevia sairaanhoito- ja sairaalapalveluja. Lääkärin ja hammaslääkärin ammatteihin on annettu useita yhteensovittavia ja yhdenmukaistavia direktiivejä pääsyn ja niiden harjoittamisen osalta, minkä vuoksi muissa jäsenvaltioissa toimiville lääkäreille ja hammaslääkäreille on turvattava samanlainen palvelujen tarjoamisen vapaus kuin niille lääkäreille ja hammaslääkäreille, jotka toimivat kyseisessä jäsenvaltiossa. Asiassa ei myöskään ole esitetty väitettä siitä, että sääntely olisi välttämätön tietyn hoitokapasiteetin tai lääketieteellisen pätevyyden ylläpitämiseksi tämän jäsenvaltion alueella.