Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1 Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne - Kohde ja seuraukset poikkeavat ennakkoratkaisumenettelyn vastaavista

(EY:n perustamissopimuksen 169, 171 ja 177 artikla)

2 Ympäristö - Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi - Direktiivi 85/337/ETY - Jäsenvaltioiden velvollisuus antaa tiedoksi kaikki kansallisen oikeuden asiaa koskevat säännökset ja tämän velvollisuuden laajuus

(Neuvoston direktiivin 85/337/ETY 12 artiklan 2 kohta)

3 Ympäristö - Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi - Direktiivi 85/337/ETY - Ei voida hyväksyä kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vapautetaan arviointivelvollisuudesta ne lupamenettelyt, jotka on aloitettu täytäntöönpanolle säädetyn määräajan päättymisen jälkeen - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, joka on todettu aiemmassa tuomiossa - Uudestaan toteamisen tarkoituksenmukaisuuden arviointia koskevat kriteerit

(EY:n perustamissopimuksen 169 artikla; neuvoston direktiivin 85/337/ETY 12 artiklan 1 kohta)

4 Ympäristö - Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi - Direktiivin 85/337/ETY liitteessä II lueteltuihin luokkiin kuuluvien hankkeiden saattaminen arvioinnin alaisiksi - Jäsenvaltioiden harkintavallan rajat - Hankkeiden luokkien käsite - Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen

(Neuvoston direktiivin 85/337/ETY 2 artiklan 1 kohta ja 4 artiklan 2 kohta)

Tiivistelmä

1 Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen toteamista koskevan menettelyn, josta määrätään perustamissopimuksen 169 artiklassa, kohde ja seuraukset poikkeavat ennakkoratkaisumenettelyn vastaavista. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen tarkoituksena on näet sen virallinen toteaminen, että jäsenvaltio ei ole täyttänyt yhteisön oikeuden mukaisia velvoitteitaan; tämän toteaminen on ennakkoedellytys EY:n perustamissopimuksen 171 artiklassa määrätyn menettelyn mahdolliselle aloittamiselle. Sen lisäksi on todettava, että ottaen huomioon komission asema perustamissopimuksen noudattamisen valvojana, komissio yksin on toimivaltainen päättämään, onko jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen toteamista koskevan menettelyn aloittaminen tarkoituksenmukaista.

2 Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY 12 artiklan 2 kohdan perusteella jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kaikki direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset. Jäsenvaltioille tältä osin kuuluva velvoite koskee kaikkia asiassa merkityksellisiä kansallisia säännöksiä, eikä velvoite anna mahdollisuutta eron tekemiseen sen mukaan, onko kyseinen jäsenvaltio liittovaltio vai valtiolliselta järjestelmältään keskitetty valtio, tai sen lainsäädäntötekniikan mukaan, jota kussakin jäsenvaltiossa noudatetaan. Tarkemmin sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että kun kysymys on liittovaltiosta, jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen toteamiseen ei voi vaikuttaa se, että liittovaltion tasolla annetun lain säännökset, jotka on annettu tiedoksi komissiolle, syrjäyttävät ne säännökset, joiden tiedoksianto on laiminlyöty ja jotka on hyväksytty alemmalla tasolla.

3 Jäsenvaltio ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY 12 artiklan 2 kohdan mukaisia jäsenyysvelvoitteitaan jättäessään säätämättä velvoitteen ympäristövaikutusten arvioinnista pakolliseksi kaikkien sellaisten hankkeiden osalta, joista direktiivissä edellytetään kyseistä arviointia ja joiden lupamenettely on aloitettu direktiivin täytäntöönpanolle säädetyn määräajan jo päätyttyä.

Tämän toteamisen tarkoituksenmukaisuuteen, joka perustuu jäsenvaltion hyväksymään säännökseen ad hoc, ei vaikuta se, että samaa jäsenvaltiota vastaan on samalla alalla jo annettu toinen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva tuomio, jos aiemmalla tuomiolla oli eri kohde sen vuoksi, että siinä todettiin ympäristövaikutusten arviointia koskevan velvoitteen noudattamatta jättäminen eräässä erikseen mainitun hankkeen toteuttamista koskevassa konkreettisessa tapauksessa.

4 Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että liitteessä II mainittuihin luokkiin kuuluvat hankkeet arvioidaan, jos jäsenvaltiot toteavat niiden laadun sitä vaativan, ja että tätä varten jäsenvaltiot voivat määrätä, että tietyntyyppiset hankkeet on arvioitava tai niille on vahvistettava arviointiperusteet tai rajat, jotka ovat tarpeen päätettäessä, mitkä asianomaisista hankkeista arvioidaan. Tätä säännöstä on tulkittava siten, että siinä ei anneta jäsenvaltioille valtaa jättää yhtä tai useampaa asianomaista luokkaa kokonaan ja lopullisesti arviointimahdollisuuden ulkopuolelle.

Tältä osin on luokkien käsitteestä todettava, että käsitteellä ei viitata mainitussa liitteessä lueteltuun kahteentoista hankkeiden ryhmään, vaan kaikkiin niihin hankkeisiin, jotka on esitetty alaluokissa, joita edeltää kirjaintunnus. Jokainen muu tälle käsitteelle annettava tulkinta poistaisi tehokkaan vaikutuksen direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa mainitulta periaatteelta, jonka mukaan ennen luvan myöntämistä arvioidaan niiden hankkeiden ympäristövaikutukset, joilla etenkin laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia; lisäksi tällainen muu tulkinta antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden soveltaa direktiivin liitettä II haluamallaan tavalla.

Edellä mainittujen 2 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan ei näin ollen ole noudattanut sellainen jäsenvaltio, joka ei ole säätänyt täytäntöönpanolakinsa soveltamisalaan kuuluviksi kaikkia direktiivin liitteessä II lueteltuja alaluokkia ja joka tämän vuoksi on ennalta poistanut kokonaisten hankkeiden luokkien osalta ympäristövaikutusten arviointivelvoitteen.