Asia C-168/95

Rikosoikeudenkäynti

vastaan

Luciano Arcaroa

Pretura circondariale di Vicenzan esittämä ennakkoratkaisupyyntö

”Kadmiumpäästöt — Neuvoston direktiivien 76/464/ETY ja 83/513/ETY tulkinta — Välitön oikeusvaikutus — Mahdollisuus vedota direktiiviin yksityistä oikeussubjektia vastaan”

Julkisasiamies M. B. Elmerin 14 päivänä maaliskuuta 1996 antama ratkaisuehdotus   I-4707

Yhteisöjen tuomioistuimen (neljäs jaosto) 26 päivänä syyskuuta 1996 antama tuomio   I-4719

Tuomion tiivistelmä

1. Ennakkoratkaisukysymykset – Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta – Kysymyksen kohteen selvittäminen

   (EY:n perustamissopimuksen 177 artikla)

2. Ympäristö – Vesiympäristön pilaantuminen – Direktiivit 76/464/ETY ja 83/513/ETY – Kadmiumpäästöt – Ennakkolupaa koskeva edellytys – Olemassa olevien laitosten osalta ei voida tehdä poikkeusta – Direktiivejä ei ole pantu täytäntöön – Direktiiveihin ei ole mahdollista vedota yksityistä oikeussubjektia vastaan

   (EY:n perustamissopimuksen 189 artiklan 3 kohta; neuvoston direktiivin 76/464/ETY 3 artikla ja neuvoston direktiivi 83/513/ETY)

3. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Direktiivit – Täytäntöönpano jäsenvaltioissa – Direktiivien tehokkuuden varmistamisen välttämättömyys – Kansallisten tuomioistuinten velvoitteiden rajat

   (EY:n perustamissopimuksen 5 artikla ja 189 artiklan 3 kohta)

1.  EY:n perustamissopimuksen 177 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti silloin, kun kysymykset on esitetty epätäsmällisesti, yhteisöjen tuomioistuimen on poimittava kaikista kansallisen tuomioistuimen esittämistä seikoista ja pääasiaan liittyvistä asiakirjoista ne yhteisön oikeutta koskevat seikat, joita on syytä tulkita ottaen huomioon riidan kohde.

2.  Tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun direktiivin 76/464/ETY 3 artiklaa on tulkittava siten, että siinä säädetään, että kaikkiin kadmiumpäästöihin on saatava ennakkolupa riippumatta siitä, milloin laitos, josta päästöt ovat lähtöisin, on aloittanut toimintansa.

   Koska jäsenvaltio ei ole pannut täytäntöön kokonaan direktiiviä 76/464/ETY ja siten sen 3 artiklaa samoin kuin kadmiumpäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista annettua direktiiviä 83/513/ETY säädetyssä määräajassa, jäsenvaltion viranomainen ei voi vedota kyseiseen 3 artiklaan yksityistä oikeussubjektia vastaan, koska tämä mahdollisuus on vain yksityisillä oikeussubjekteilla jokaista jäsenvaltiota vastaan, jolle direktiivi on osoitettu.

3.  Vaikka yhteisön oikeudessa ei ole sellaista välinettä, joka sallisi kansallisen tuomioistuimen sulkevan pois sellaisia kansallisia säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa täytäntöönpanemattoman direktiivin säännösten kanssa silloin, kun tähän säännökseen ei voida vedota kansallisessa tuomioistuimessa, tällaiseen direktiiviin perustuva jäsenvaltioiden velvoite saavuttaa direktiivissä säädetty tulos samoin kuin perustamissopimuksen 5 artiklaan perustuva jäsenvaltioiden velvoite toteuttaa kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet tämän velvoitteen täyttämisen varmistamiseksi velvoittavat kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia toimivaltansa rajoissa mukaan lukien tuomioistuimet niiden toimivallan rajoissa. Tämän vuoksi kansallisen tuomioistuimen, jonka on tulkittava kansallista oikeutta, on sitä soveltaessaan ratkaistava asia siinä määrin kuin mahdollista direktiivin sanamuodon ja tavoitteen mukaisesti saavuttaakseen direktiivillä tavoitellun tuloksen ja toimiakseen perustamissopimuksen 189 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

   Tätä kansallisen tuomioistuimen velvollisuutta viitata direktiivin sisältöön tulkitessaan asiaan liittyviä kansallisen oikeuden säännöksiä on kuitenkin rajoitettu silloin, kun tämän tulkinnan perusteella yksityistä vastaan voidaan vedota velvoitteeseen, josta säädetään täytäntöönpanemattomassa direktiivissä, tai sitä suuremmalla syyllä silloin, kun tällainen tulkinta johtaa siihen, että näiden säännösten vastaisesti toimiville henkilöille syntyy direktiivin perusteella ja sen täytäntöönpanemiseksi annetun lainsäädännön puuttuessa rikosoikeudellinen vastuu tai että tällainen vastuu ankaroituu.