Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Kumoamiskanne - Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt - Näitä suoraan ja erikseen koskevat säädökset, päätökset ja muut toimet - Asetus, jossa merkintä "crémant" varataan käytettäväksi ainoastaan tietyissä kahdessa jäsenvaltiossa tuotettujen kuohuviinien kuvaukseen - Kyseisen merkinnän sisältävän tavaramerkin haltija, joka on perinteisesti käyttänyt kyseistä merkintää muussa jäsenvaltiossa tuotettujen kuohuviinien kuvauksessa

(ETY:n perustamissopimuksen 173 artiklan toinen kohta)

2. Maatalous - Yhteinen markkinajärjestely - Tuottajien tai kuluttajien syrjintä - Viinien kuvaus ja esittely - Merkinnän "crémant" varaaminen käytettäväksi ainoastaan kahdessa jäsenvaltiossa erityistä menetelmää noudattaen valmistettujen määritetyllä alueella tuotettujen laatukuohuviinien kuvaukseen - Sen käytön kieltäminen muussa jäsenvaltiossa samaa menetelmää noudattaen valmistettujen viinien kuvaamiseen siitä huolimatta, että tämä on ollut perinteinen käytäntö - Laittomuus

(ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan ensimmäinen kohta ja 40 artiklan 3 kohdan toinen alakohta; neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3309/85 6 artiklan 5 a kohdan b alakohta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2045/89 1 artiklan 2 kohdan c alakohta)

Tiivistelmä

1. Vaikka on totta, että perustamissopimuksen 173 artiklan toisessa kohdassa esitettyjen arviointiperusteiden mukaisesti sellainen asetuksen säännös, jossa merkintä "crémant" varataan käytettäväksi ainoastaan kahdessa jäsenvaltiossa erityisten vaatimusten mukaisesti valmistettujen määritetyllä alueella tuotettujen laatukuohuviinien kuvaukseen, on ominaispiirteidensä ja soveltamisalansa perusteella normatiivinen, koska sitä sovelletaan yleisesti kaikkiin kyseisiin taloudellisiin toimijoihin, tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö kyseinen säännös voisi koskea joitakin kyseisistä toimijoista erikseen. Niinpä kolmanteen jäsenvaltioon sijoittautunut yritys, joka valmistaa ja pitää kaupan määritetyllä alueella tuotettuja laatukuohuviinejä ja joka on jo kauan ennen kyseisen säännöksen antamista rekisteröinyt kyseisessä jäsenvaltiossa tavaramerkin, johon kyseinen merkintä sisältyy, ja käyttänyt kyseistä merkintää sekä ennen rekisteröintiä että sen jälkeen, on mainitun säännöksen perusteella eri asemassa kaikkiin muihin taloudellisiin toimijoihin nähden sen vuoksi, että kyseisellä säännöksellä estetään sitä käyttämästä graafista tavaramerkkiään.

2. Perustamissopimuksen 40 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettu tuottajia tai kuluttajia yhteisössä koskeva syrjintäkiellon periaate, johon sisältyy myös perustamissopimuksen 7 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen, edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia ei kohdella eri tavalla eikä erilaisia tapauksia samalla tavalla, jollei tämä ole objektiivisesti perusteltua. Tästä seuraa, että yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluvan tuotteen tuotannon tai kulutuksen edellytysten eriyttäminen on mahdollista ainoastaan sellaisin objektiivisin ar-viointiperustein, joilla varmistetaan etujen ja haittojen jakautuminen oikeassa suhteessa asianomaisten toimijoiden kesken tekemättä näiden välillä eroa sen mukaan, minkä jäsenvaltion alueella nämä toimivat.

Asetuksen (ETY) N:o 2045/89 1 artiklan 2 kohdan c alakohdasta, jossa kuohuviinien ja hiilihapotettujen kuohuviinien kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3309/85 6 artiklaan lisätään 5 a kohta ja siihen sisältyvä b alakohta, jossa merkintä "crémant" varataan käytettäväksi ainoastaan kahdessa jäsenvaltiossa valmistettujen viinien kuvaukseen ja jolla näin ollen estetään mainitun merkinnän käyttö samojen vaatimusten mukaisesti kolmannessa jäsenvaltiossa valmistettujen ja kyseisessä valtiossa rekisteröidyllä graafisella tavaramerkillä, johon sisältyy kyseinen merkintä, myytyjen kuohuviinien kuvaamiseen, aiheutuu erilaista kohtelua olosuhteissa, jotka vastaavat toisiaan. Mainitun merkinnän varaamista ainoastaan kahdessa jäsenvaltiossa valmistetuille viineille ei voida kuitenkaan pätevästi perustella sillä, että sen käyttö niiden kuvauksessa on perinteistä, koska tällöin jätetään ottamatta huomioon kyseisen merkinnän samalla tavoin perinteinen käyttö kolmannessa jäsenvaltiossa saman tyyppisten viinien kuvauksessa, eikä myöskään sillä, että kyseinen merkintä mielletään lähtöisyysmerkinnäksi, koska se myönnetään pääasiallisesti tuotteen valmistusmenetelmän eikä sen lähtöisyyden perusteella. Tästä seuraa, ettei kyseiselle erilaiselle kohtelulle ole objektiivista perustetta ja että mainittu säännös on näin ollen kumottava.