Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Vahingonkorvauskanne - Kohde - Perustamissopimuksen 215 artiklan toisen kohdan perusteella yhteisölle osoitettu vahingonkorvausvaatimus - Yhteisöjen tuomioistuimen yksinomainen toimivalta - Korvausvaatimus vahingosta, jonka kansalliset viranomaiset ovat aiheuttaneet soveltaessaan yhteisön oikeutta - Kansallisten tuomioistuinten toimivalta

(ETY:n perustamissopimuksen 178 artikla ja 215 artiklan toinen kohta)

2. Vahingonkorvauskanne - Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, jossa asetuksen todetun lainvastaisuuden perusteella yhteisölle osoitettu vahingonkorvausvaatimus hylätään - Vaikutukset - Lainvastaisen asetuksen täytäntöön panneita kansallisia viranomaisia vastaan nostettu vahingonkorvauskanne - Hyväksyttävyys - Edellytys - Kanne, jonka peruste on muu kuin asetuksen lainvastaisuus

(ETY:n perustamissopimuksen 178 artikla ja 215 artiklan toinen kohta)

3. Valtioiden myöntämä tuki - Käsite - Korvaus vahingosta, jonka valtio on aiheuttanut ja josta sen katsotaan olevan vastuussa - Ei kuulu soveltamisalaan

(ETY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artikla)

4. Vahingonkorvauskanne - Tarkoitus - Yhteisön säännöstön mukaisesti maksettavien summien maksaminen - Tutkimatta jättäminen

(ETY:n perustamissopimuksen 178 artikla ja 215 artiklan toinen kohta)

5. Maatalous - Yhteinen markkinajärjestely - Hedelmä- ja vihannesjalosteet - Tomaattitiivisteiden valmistajille myönnettävät tuet - Asetus (ETY) N:o 381/86, jossa kreikkalaisille valmistajille myönnetään täydentävää tukea aiemman säännöstön lainvastaisuuden perusteella - Sellaisen kanteen nostaminen Kreikan valtiota vastaan, jossa vaaditaan kaiken taannehtivasti maksetut summat ylittävän vahingon korvaamista - Hyväksyttävyys - Rajat

(Komission asetukset (ETY) N:o 1615/83 ja (ETY) N:o 381/86)

Tiivistelmä

1. Perustamissopimuksen 178 artiklan mukaan yhteisöjen tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta ratkaista perustamissopimuksen 215 artiklan toisen kohdan nojalla yhteisöä vastaan nostetut vahingonkorvauskanteet. Kansallisilla tuomioistuimilla on sitä vastoin edelleen toimivalta ratkaista sellaista vahinkoa koskevat korvausvaatimukset, jonka kansalliset viranomaiset ovat aiheuttaneet yksityisille oikeussubjekteille soveltaessaan yhteisön oikeutta.

2. Se, että yhteisöjen tuomioistuin antamassaan tuomiossa hylkää tietyn jäsenvaltion yritysten esittämän, yhteisölle osoitetun ja yhteisön säännöstön lainvastaisuudesta aiheutunutta vahinkoa koskevan korvausvaatimuksen sillä perusteella, ettei mainitussa lainvastaisuudessa ole ollut kysymys ilmeisestä ylemmäntasoisen oikeussäännön rikkomisesta eikä siitä, että toimielin olisi selvällä ja vakavalla tavalla ylittänyt toimivaltansa rajat, joissa tapauksissa yhteisö voisi olla vastuussa vahingosta, ei estä samoja yrityksiä nostamasta kansallista valtiotaan vastaan vahingonkorvauskannetta, jonka peruste on muu kuin edellä mainittu lainvastaisuus, kuten kansallisten viranomaisten virhe tai erityinen menettelytapa, josta näiden voidaan katsoa olevan vastuussa siitä huolimatta, että nämä ovat toimineet yhteisön oikeuden mukaisesti.

3. Vahingonkorvaukset, joita jäsenvaltion viranomaiset voidaan velvoittaa maksamaan yksityisille oikeussubjekteille näille aiheuttamansa vahingon korvaamiseksi, eivät ole perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklassa tarkoitettuja tukia.

4. Yhteisön säännöstön mukaisesti maksettavia maksusuorituksia koskevaa suorituskannetta ei voida nostaa perustamissopimuksen 178 artiklan ja 215 artiklan toisen kohdan nojalla.

5. Asetuksen (ETY) N:o 381/86, jossa kreikkalaisille yrityksille myönnetään se täydentävä tuki, jota niille ei ollut maksettu yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 192/83 19.9.1985 antamallaan tuomiolla kumoamassa asetuksessa (ETY) N:o 1615/83 olleen teknisen virheen vuoksi, säännökset eivät estä kyseisiä yrityksiä nostamasta kannetta Kreikan valtiota vastaan vaatiakseen korvausta kaikesta sellaisesta vahingosta, joka ylittää niille asetuksen mukaisesti taannehtivasti maksetut summat. Tällaisella kanteella on oltava muu peruste kuin se, johon yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa 194-206/83 19.9.1985 antamassaan tuomiossa hylkäämät kanteet perustuivat.