Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Sosiaalipolitiikka - Yhteinen ammattikoulutuspolitiikka - Ammatillinen koulutus - Käsite - Eläinlääketieteen yliopisto-opinnot - Soveltamisalaan kuuluminen

(ETY:n perustamissopimuksen 128 artikla)

2. Yhteisön oikeus - Periaatteet - Yhdenvertainen kohtelu - Kansalaisuuteen perustuva syrjintä - Yliopisto-opinnot, jotka valmistavat jossain jäsenvaltiossa pätevyyteen ammattia varten - Ainoastaan muiden jäsenvaltioiden kansalaisilta vaadittu kirjoittautumismaksu tai "minervali" - Kielto - Toteaminen ennakkoratkaisussa - Tulkinta ei sovellettavissa yliopisto-opintoihin pääsyä koskeviin hakemuksiin, jotka on tehty ennen tuomion julistamista

(ETY:n perustamissopimuksen 7 ja 177 artikla)

3. Ennakkoratkaisukysymykset - Tulkinta - Tulkintaratkaisun sisältävien tuomioiden ajallinen vaikutus - Taannehtiva vaikutus - Rajoitukset - Oikeusvarmuus - Yhteisöjen tuomioistuimen harkintavalta

(ETY:n perustamissopimuksen 177 artikla)

Tiivistelmä

1. Kaikenlainen koulutus, joka pätevöittää tiettyä ammattia tai työtä varten tai joka antaa erityisvalmiudet tällaisen ammatin harjoittamiseen tai tällaisen työn tekemiseen, on ammatillista koulutusta, joka kuuluu siihen pääsyn edellytysten osalta perustamissopimuksen soveltamisalaan. Yliopisto-opetuksen osalta näin on paitsi silloin kun opintojen loppukokeella annetaan välitön pätevyys sellaisen ammatin harjoittamista tai sellaisen työn tekemistä varten, joka edellyttää kyseistä pätevyyttä, myös silloin kun kyseisillä opinnoilla annetaan tietyt erityisvalmiudet, joita opiskelija tarvitsee tietyn ammatin harjoittamiseksi tai tietyn työn tekemiseksi, vaikka näiden tietojen hankkimisesta ammatin harjoittamista tai työn tekemistä varten ei olisi säädetty laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä. Näin ollen ammatillisen koulutuksen käsite kattaa eläinlääketieteen yliopisto-opinnot.

2. Opintomaksun, kirjoittautumismaksun tai lukukausimaksun asettaminen muiden jäsenvaltioiden opiskelijoille ammatillisen opetuksen saamisen edellytykseksi on perustamissopimuksen 7 artiklassa kiellettyä kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää silloin, kun vastaavaa maksua ei ole asetettu kotimaisille opiskelijoille.

Koska kuitenkin ainoastaan perustamissopimuksen 128 artiklassa mainitun yhteisen ammattikoulutuspolitiikan asteittaisen kehityksen perusteella - kehityksen, joka on heijastunut myös komission toiminnassa sillä seurauksella, että komission asenne on saattanut erityisesti antaa asianomaisille tahoille perustellun syyn arvioida, että kansallinen lainsäädäntö, jossa säädettiin syrjivällä tavalla yliopisto-opetukseen pääsyn edellytyksistä, oli yhteisön oikeuden mukainen - on tullut mahdolliseksi sisällyttää tällaiset yliopisto-opinnot yhteisön oikeudessa tarkoitettuun ammattikoulutuksen käsitteeseen, oikeusvarmuuteen liittyvät pakottavat seikat estävät sellaisten oikeussuhteiden kyseenalaistamisen, joiden oikeusvaikutukset ovat jo lakanneet, silloin kun kyseenalaistaminen horjuttaisi taannehtivasti yliopisto-opetuksen rahoitusjärjestelmää ja kun siitä voisi koitua ennalta-arvaamattomia seurauksia yliopistollisten oppilaitosten asianmukaiselle toiminnalle.

Tästä seuraa, ettei perustamissopimuksen 7 artiklan välittömään oikeusvaikutukseen voida vedota yliopisto-opintoihin pääsyn osalta sellaisten vaatimusten tueksi, jotka liittyvät yhteisön oikeuden sovellettavuudesta yliopisto-opetukseen pääsyn edellytyksiin annetun tuomion julistamispäivää edeltäviltä ajanjaksoilta aiheettomasti maksettuihin ylimääräisiin kirjoittautumismaksuihin, lukuun ottamatta niitä opiskelijoita, jotka ennen tätä päivämäärää ovat panneet vireille oikeudenkäynnin tai esittäneet muuten vastaavan vaatimuksen.

3. Yhteisöjen tuomioistuimen perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisen toimivallan nojalla antama tulkinta yhteisön oikeuden säännöstä valaisee ja selventää tarvittaessa säännön merkitystä ja ulottuvuutta sellaisena kuin sitä on täytynyt tai olisi täytynyt tulkita ja soveltaa sen voimaantulosta lähtien. Tuomioistuimet siis voivat ja niiden täytyy soveltaa näin tulkittua sääntöä myös oikeussuhteisiin, jotka ovat syntyneet ja jotka on perustettu ennen tulkintapyyntöä koskevaa tuomiota, jos edellytykset tämän säännön soveltamista koskevan asian käsittelylle toimivaltaisissa tuomioistuimissa muuten täyttyvät.

Yhteisöjen tuomioistuin voi vain poikkeustapauksissa, yhteisön oikeusjärjestykseen erottamattomasti kuuluvaa yleistä oikeusvarmuuden periaatetta soveltaen, ryhtyä rajoittamaan kaikkien asianomaisten henkilöiden mahdollisuutta vedota tällä tavalla tulkittuun oikeussääntöön vilpittömässä mielessä perustettujen oikeussuhteiden pätevyyden kyseenalaistamiseksi. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että vaikka jokaisen oikeudellisen päätöksen käytännön seurauksia on harkittava tarkkaan, ei oikeuden objektiivisuutta kuitenkaan voida heikentää ja sen tulevaa soveltamista vaarantaa niiden mahdollisten vaikutusten vuoksi, joita oikeudellisella päätöksellä voi olla menneisyyteen nähden.