Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Maatalous - Yhteinen maatalouspolitiikka - Neuvosto - Toimivalta - Suhdannepoliittiset toimenpiteet - Kiireelliset toimenpiteet - ETY:n perustamissopimuksen 103 artikla - Soveltaminen - Sallittavuus

(ETY:n perustamissopimuksen 40, 43 ja 103 artikla)

2. Suhdannepolitiikka - Yhteisön toimielimet - Toimivalta - Tilanteen mukaiset toimenpiteet - Muoto - Neuvoston valinta

(ETY:n perustamissopimuksen 103 artikla)

3. ETY - Yhteisön toimielimet - Maksuvelvollisille määrättävät maksut - Rajoittaminen välttämättömään - Velvoite - Laajuus

4. Ennakkoratkaisukysymykset - Toimielinten säädökset - Pätevyys - Arviointi kansainvälisen oikeuden perusteella - Perusteet

(ETY:n perustamissopimuksen 177 artikla)

5. Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus - II artikla - ETY:n oikeussubjektien yksilöllisten oikeuksien puuttuminen

6. Yhteisön oikeus - Yhteinen tullitariffi - Välitön oikeusvaikutus - Perusteet

7. Maksutase - Valuuttakurssit - Jäsenvaltioiden politiikka - Velvoite - Välittömän oikeusvaikutuksen puuttuminen

(ETY:n perustamissopimuksen 5 ja 107 artikla; 22 päivänä maaliskuuta 1971 annettu neuvoston päätöslauselma)

8. Maatalous - Tuonti kolmansista maista - Tasausmaksut - Luonne - Kantaminen - Valtuudet valuuttakurssien vaihdellessa - Pätevyys yhteiseen tullitariffiin nähden

(Neuvoston asetus (ETY) N:o 974/71; komission asetukset (ETY) N:ot 1013/71, 1014/71, 501/72)

Tiivistelmä

1. Yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseksi perustamissopimuksen 40 artiklassa ja 43 artiklan 2 kohdassa annettu toimivalta ei liity ainoastaan rakenteellisiin toimenpiteisiin, vaan siihen kuuluu myös tälle tuotannonalalle ominaiset suhdannepoliittiset toimenpiteet. Neuvosto saa käyttää tätä toimivaltaa noudattaen määrättyjä päätöksentekomenettelyjä.

Sitä vastoin jäsenvaltioiden suhdannepolitiikkaa koskeva 103 artikla ei koske aloja, jotka jo ovat yhteisiä, kuten maatalouden markkinajärjestelyt. Perustamissopimuksen 103 artiklan tavoite on nimittäin jäsenvaltioiden harjoittaman suhdannepolitiikan yhteensovittaminen sekä yhteisten aiheellisten toimenpiteiden toteuttaminen.

Ottaen huomioon riidanalaisten toimenpiteiden toteuttamisajankohtana vallinnut valuuttatilanne, ja koska yhteiseen maatalouspolitiikkaan ei sisälly sopivia menettelyjä, joilla olisi voitu toteuttaa kiireellisesti valuuttatilanteen hoitamiseksi tarvittavat toimenpiteet, voidaan katsoa, että neuvostolla on perusteltu syy käyttää väliaikaisesti 103 artiklassa sille annettua toimivaltaa.

2. Perustamissopimuksen 103 artikla ei estä yhteisön toimielinten toimivaltaa toteuttaa suhdannepoliittisia toimenpiteitä, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi sopimuksen tavoitteiden turvaamisen kannalta, tämän kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksessa määrättyjä muita toimenpiteitä. Neuvosto valitsee tapauksen mukaan toimenpiteelle muodon, jota se pitää sopivimpana.

3. Käyttäessään valtuuksiaan yhteisön toimielinten on valvottava, että taloudellisille toimijoille määrätyt maksut eivät ole suuremmat kuin on välttämätöntä, jotta viranomaiset saavuttaisivat niille asetetut tavoitteet. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kyseinen velvoite olisi mitoitettava määrätyn toimijaryhmän erityisen tilanteen mukaan.

4. Perustamissopimuksen 177 artiklan mukaista toimielinten säädösten pätevyyttä voidaan arvioida kansainvälisen oikeuden säännön mukaisesti ainoastaan, jos kyseinen sääntö sitoo yhteisöä ja on luonteeltaan sellainen, että oikeussubjektit voivat vedota siihen tuomioistuimessa.

5. Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen II artikla ei ole luonteeltaan sellainen, että yhteisön oikeussubjektit voisivat vedota siihen tuomioistuimessa.

6. Sidotun tullin esittäminen yhteisen tullitariffin sarakkeessa "sopimustullit" osana yhteisön asetusta on omiaan antamaan oikeussubjekteille oikeuksia, joihin ne voivat vedota tuomioistuimessa. Säännös on nimittäin selvä ja täsmällinen, eikä siinä jätetä sen soveltamisesta vastuussa oleville viranomaisille harkintavaltaa.

7. Perustamissopimuksen 5 ja 107 artiklaa, sikäli kuin 3 artiklan g kohdassa määrättyjä järjestelmiä ei ole toteutettu, sekä

talous- ja rahaliiton asteittaisestatoteuttamisesta yhteisössä 22 päivänä maaliskuuta 1971 annettua neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaa ei voida tulkita siten, että niissä kielletään jäsenvaltioita muuttamasta valuuttakurssiensa pariteettia muulla tavoin kuin ottamalla käyttöön uusi kiinteä pariteetti, ja oikeussubjektit voivat vedota tähän kansallisissa tuomioistuimissa.

8. Vaikka tasausmaksut aiheuttavat markkinoiden eristämistä, ne ovat yhteisön toimenpiteitä, joilla on korjaava vaikutus epävakaiden valuuttakurssien vaihteluihin ja jotka siten ovat omiaan varmistamaan normaalin kaupankäynnin säilymisen niissä poikkeuksellisissa ja väliaikaisissa olosuhteissa, jotka johtuvat valuuttatilanteesta.

Maksuilla pyritään välttämään yhteisön säännösten mukaisen interventiojärjestelmän häiriöt kyseisessä jäsenvaltiossa.

Kyseessä ei ole jäsenvaltioiden yksipuolisesti päättämät tuontimaksut, vaan yhteisön toimenpiteet, jotka ovat sallittuja yhteisessä maatalouspolitiikassa, ottaen huomioon sen hetkiset poikkeukselliset olosuhteet.