Euroopan ympäristötilinpito

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) N:o 691/2011 Euroopan ympäristötilinpidosta

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksen tarkoituksena on helpottaa ympäristötilinpidon vertailua eri EU-maiden välillä vaatimalla, että ympäristöä koskevat tiedot ovat helppotajuisia ja helposti saatavilla.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• Asetuksella (EU) N:o 691/2011 säädettiin Euroopan unionin (EU) yhteinen lainsäädäntökehys koottaville yhdenmukaistetuille Euroopan ympäristötilinpidon tiedoille.
• Asetuksen mukaiset moduulit kattoivat kansalliset tilastot, jotka koskevat päästöjä ilmaan koskevaa tilinpitoa, ympäristöveroja ja materiaalivirtatilejä (mm. raaka-aineiden, mineraalien ja biomassan osuutta taloudessa).
• Vuonna 2014 muutettu asetus (asetus (EU) N:o 538/2014) laajensi alkuperäistä Euroopan ympäristötilinpidosta vuonna 2011 annettua asetusta lisäämällä siihen kolme moduulia
  • ympäristönsuojelumenotilit (ympäristönsuojeluun varatut taloudelliset resurssit)
  • ympäristöliiketoiminnan tilit (maan tuotantotoiminta, jolla luodaan ympäristöliiketoimintaa)
  • energiatilit (terajouleina ilmoitetut raportit sähkövirroista ja muista fyysisistä energiavirroista talouteen/taloudessa ja muihin talouksiin tai ympäristöön ohjattavista tuotoksista).
• Nämä kolme uutta moduulia edistävät suoraan ympäristön kannalta kestävää kasvua ja luonnonvarojen tehokasta käyttöä koskevia EU:n ensisijaisia tavoitteita. Ne tarjoavat erityisesti tärkeää tietoa muun muassa seuraavista indikaattoreista:
  • markkinatuotos ja ympäristöliiketoiminnan alan työpaikat
  • kansalliset ympäristönsuojelumenot
  • energiankäyttö yksityiskohtaisesti eriteltynä standardoituihin luokkiin.
• Asetuksen mukaan EU-maat voivat käyttää uusia moduuleja ilman, että niiden tarvitsisi kerätä uusia tietoja.
• Uudet moduulit on laadittu täysin noudattaen tarkistettua ympäristötilinpitoa koskevaa eurooppalaista strategiaa (ESEA 2008) – jossa tutkittiin ympäristötilinpitoa koskevia toimenpidetarpeita ja tilastointimahdollisuuksia ja ehdotettiin kehittämisalueita – sekä Yhdistyneiden kansakuntien ympäristötilinpitojärjestelmää (SEEA).

Delegoidut säädökset

• Tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi ja energiatilinpidon laajentamiseksi vuoden 2014 asetuksella annetaan Euroopan komissiolle valta hyväksyä lainsäädäntöä (delegoituja säädöksiä), jotka koskevat kolmenlaisia energiatuotteita
  • luonnosta peräisin olevat panokset (fyysiset virrat ympäristöstä talouteen, esim. uusiutumaton ja uusiutuva energia)
  • tuotteet (tuotetut tavarat ja palvelut)
  • jäämät (kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten materiaalien ja energian virrat, jotka hylätään, lasketaan tai päästetään ympäristöön).
• Ennen tällaisten säädösten laadintaa komission on neuvoteltava muiden osapuolten kanssa.
• Ympäristöliiketoiminnan tilinpidon tehostamiseksi komission on käytettävä muuta lainsäädäntöä (täytäntöönpanosäädöksiä) laatiakseen ohjeellisen luettelon
  • ympäristöhyödykkeistä ja -palveluista
  • useaan ympäristöluokkaan kuuluvista toimialoista.
• Ympäristötilinpito tuo esiin sekä myönteiset että kielteiset yhteydet ympäristön ja talouden välillä. Se tarjoaa tilastoinnille ja analyyseille yhdennetyt puitteet, joilla ohjataan luonnonvarojen käytön tehostamista, kestävää kehitystä ja ympäristön kannalta kestävää kasvua koskevia EU:n toimia.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 11. elokuuta 2011 alkaen.

TAUSTAA

Katso myös:

• Ympäristötilit – ”Ympäristön ja talouden välisten yhteyksien luominen” Eurostatin verkkosivustolla
• Ympäristötilinpito Yhdistyneiden kansakuntien verkkosivustolla

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 691/2011, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2011, Euroopan ympäristötilinpidosta (EUVL L 192, 22.7.2011, s. 1–16)

Asetukseen (EU) N:o 691/2011 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 07.11.2016