Unionin ja kansainväliset tuomioistuimet

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 257 artikla

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Monet tuomioistuimet toimivat kansainvälisesti, ja niiden toimivallan välillä on joskus vaikea tehdä eroa. Tämän tiivistelmän tarkoituksena on esitellä unionin tuomioistuimet ja erottaa toisistaan Euroopan unionin (EU) tuomioistuimet ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin kuuluvat tuomioistuimet.

EU:n tuomioistuimet

Euroopan unionin tuomioistuimella tarkoitetaan EU:n koko tuomioistuinjärjestelmää. Se muodostuu kahdesta tuomioistuimesta:

• unionin tuomioistuimesta
• yleisestä tuomioistuimesta.

Unionin tuomioistuin

Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista EU-maiden tai EU:n toimielinten nostamia kanteita. Se voi myös ratkaista unionin yleisen tuomioistuimen antamia tuomioita ylimpänä oikeusasteena. Tällöin se ottaa kantaa vain oikeudellisiin kysymyksiin eikä käsiteltävän asian tosiseikkoihin.

Unionin yleinen tuomioistuin

Unionin yleinen tuomioistuin toimii unionin tuomioistuimen yhteydessä, ja sen tarkoituksena on vähentää unionin tuomioistuimen työmäärää. Unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena EU-maiden tai yksityisten kansalaisten nostamia kanteita perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa.

Erityistuomioistuimet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 257 artiklan nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen perustaa erityistuomioistuimia. Näillä tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityisissä asioissa nostetut kanteet. Vuonna 2005 perustettiin esimerkiksi Euroopan unionin virkamiestuomioistuin käsittelemään EU:n virkamieskunnan jäsenten riita-asioita. Virkamiestuomioistuin on lakkautettu, ja 1. syyskuuta 2016 alkaen sen tehtävät siirretään yleiselle tuomioistuimelle.

Kannetyypit

Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on valvoa EU:n lainsäädännön noudattamista. Sillä on toimivalta ratkaista EU-maiden, EU:n toimielinten ja EU:n kansalaisten nostamia kanteita. Kannemenettelyjä on useita:

• kumoamiskanne
• jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne
• laiminlyöntikanne
• vahingonkorvauskanne
• ennakkoratkaisupyyntö.

Kansainväliset tuomioistuimet

On olemassa suuri joukko tuomioistuimia, jotka ratkaisevat kansainvälisiä riita-asioita ja joiden päätoimipaikka on Euroopassa. Nämä tuomioistuimet eivät kuitenkaan ole EU:n alaisia. Tällaisia tuomioistuimia ovat

• muiden eurooppalaisten organisaatioiden tuomioistuimet, kuten
  • Ranskassa Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka on Euroopan neuvoston perustama kansainvälinen tuomioistuin. Siihen kuuluu tätä nykyä 47 jäsenvaltiota, ja se valvoo 4. marraskuuta 1950 allekirjoitetun Euroopan ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa, ja
  • Luxemburgissa toimiva Euroopan vapaakauppaliiton EFTAn tuomioistuin, joka valvoo Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoa
• Yhdistyneiden kansakuntien alaisuuteen perustetut tuomioistuimet, kuten
  • Alankomaissa Haagissa toimiva Kansainvälinen tuomioistuin
  • Haagissa toimiva Kansainvälinen rikostuomioistuin
  • myös Haagissa toimiva entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin
  • Saksassa Hampurissa toimiva Kansainvälinen merioikeustuomioistuin
• Yhdistyneiden kansakuntien riippumattomat riidanratkaisuelimet, kuten
  • Haagissa toimiva Pysyvä välitystuomioistuin, joka ratkaisee 121 jäsenvaltionsa, yksityisten kansalaisten ja hallitustenvälisten järjestöjen välisiä riita-asioita välimies-* ja sovittelumenettelyillä* välitysmenettelyä koskevien kansainvälisten toimintaohjeiden mukaisesti
  • Sveitsissä Genevessä toimiva Maailman kauppajärjestön (WTO) riidanratkaisuelin, joka ratkaisee WTO:n 163 jäsenmaan välisiä kauppariitoja.

* KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 27)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 257 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 160)

Viimeisin päivitys: 22.08.2016