This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Renewed engagement with Iraq
Uudistettu sitoutuminen Irakiin
Uudistettu sitoutuminen Irakiin
This summary has been archived and will not be updated, because the summarised document is no longer in force or does not reflect the current situation.
Uudistettu sitoutuminen Irakiin
Komissio ehdottaa, että Euroopan unioni uudistaisi sitoutumisensa Irakiin ottaen huomioon tilanteen kehittymisen vuodesta 2004, jolloin EU:n sitoutuminen alkoi, ja haasteet, joista Irakin on vielä selviydyttävä turvallisuuden palauttamiseksi. Kumppaneiden välinen vuoropuhelu ja yhteistyö perustuu suosituksiin ja tavoitteisiin, joilla edistetään Irakin poliittista, taloudellista ja sosiaalista jälleenrakennusta. Sitoutumisen päätavoitteena on sellaisen oikeusvaltion vahvistaminen, joka perustuu kansanryhmien kunnioittamiseen ja jolla pystytään tarjoamaan väestölle peruspalvelut, sekä talouden kehittämiseen ja monipuolistamiseen Irakin omien resurssien pohjalta.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2006, "Suositukset Euroopan unionin uudistetulle sitoutumiselle Irakiin" [KOM(2006) 283 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Komissio ehdottaa EU:n uudistettua sitoutumista Irakiin arvioituaan Irakin tilanteen ja Irakin ja EU:n välisten suhteiden kehittymistä vuodesta 2004, jolloin sitoutumisen puitteet (es de en fr) määriteltiin.
Irakin poliittinen ja perustuslaillinen prosessi on edennyt ensimmäisen hallituksen muodostamisen, vuoden 2005 vaalien ja uuden perustuslain myötä. Siitä huolimatta epävakaisuus, turvattomuus ja poliittiset jännitteet ovat edelleen Irakin ongelmina.
Etnisten ja uskonnollisten ryhmien kunnioittaminen poliittisessa prosessissa ja turvallisuustilanne vaikuttavat ratkaisevasti EU:n suurempaan sitoutumiseen.
IRAKIN HAASTEET
Irakin uuden hallituksen tärkeimmät haasteet ovat luonteeltaan sekä taloudellisia että poliittisia, ja ne vaikuttavat toisiinsa. Haasteisiin on vastattava siten, että suurin hyötyjä on maan väestö. Sen vuoksi on keskityttävä hallinnon parantamiseen, taloudelliseen vakauteen ja kestävään kasvuun demokratian vakiinnuttamiseksi ja talouden elvyttämiseksi.
Demokratian vakiinnuttaminen ja kansalaisyhteiskunnan lujittaminen
Demokratisoitumisen edistäminen edellyttää demokraattisen perustan vahvistamista. Kunnallisten ja alueellisten vaalien sekä perustuslakikansanäänestyksen järjestämisen lisäksi on vahvistettava kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kunnioitettava ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
Kansallinen yhtenäisyys edellyttää etnisten ja uskonnollisten ryhmien kunnioittamista. Ratkaisevalla sijalla on hallintotavan valinta ja sen soveltaminen julkishallinnossa, kuten kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostaminen on osoittanut. Kansallisen sovinnon saavuttaminen on kuitenkin välttämätöntä, erityisesti maan alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi ja naapurimaihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten estämiseksi.
Turvallisuuden parantamista ja oikeusvaltion vahvistamista ei voida erottaa toisistaan. Etnisten ja uskonnollisten ryhmittymien välinen väkivalta, turvallisuusjoukkojen heikkous, järjestäytynyt rikollisuus ja katuväkivalta luovat turvattomuutta ja lisäävät muuttoliikettä. Välttämättömiin toimiin kuuluvat lisäksi aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevat hankkeet, ihmisoikeusloukkausten ja yhteisöjen pakkosiirron vastustaminen sekä luottamuksen palauttaminen.
Perusta kestävälle talouskehitykselle
Taloudellisen toiminnan elpyminen edellyttää toimivia peruspalveluja sekä työpaikkojen ja tulonhankintamahdollisuuksien luomista. Nämä toimet vaikuttavat myönteisesti turvallisuustilanteeseen, väestön elämänlaatuun ja inhimillisen pääoman hyväksikäyttöön.
Toimivan hallintojärjestelmän luominen takaa moitteettoman talouden ohjauksen, julkisten palvelujen tarjoamisen sekä politiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon. Julkishallinnon uudistaminen, jota kansainvälinen yhteisö tukee, mahdollistaa valtionhallinnon nykyaikaistamisen ja sen valmiuksien vahvistamisen.
Irakin talouskehityksen olisi perustuttava seuraaviin tekijöihin:
SUOSITUKSET EU:N TUKITOIMIA VARTEN
Irakilla on suuret inhimilliset voimavarat ja luonnonvarat ja rikas kulttuuri, jotka voivat edistää vakauden ja vaurauden luomista.
Irakin vakaus ja vauraus ovat tärkeitä myös sen naapureille ja kansainvälisille toimijoille, EU mukaan luettuna, koska ne vaikuttavat politiikkaan, talouteen, turvallisuuteen ja energiahuoltoon. Maantieteellisen läheisyytensä, kansainvälisen roolinsa ja konfliktin jälkeisissä tilanteissa saadun kokemuksensa ansiosta EU:lla on hyvät edellytykset tukea Irakia. Lisäksi EU voi käyttää hyväkseen sellaisia keinoja kuin poliittinen vuoropuhelu, rahoitusapu, oikeusvaltiota koskeva yhteistyö ja suhteet Irakiin.
Lyhyellä aikavälillä EU:n olisi riittävän vaikutuksen saavuttamiseksi keskityttävä tiettyihin tavoitteisiin, joista voidaan saada konkreettisia tuloksia. Irakin poliittinen tahto ja turvallisuustilanteen kehitys määrittävät kuitenkin EU:n sitoutumisen luonteen. Lisäksi sitoumuksessa on varmistettava, että EU:n toimet ja tuki Yhdistyneiden kansakuntien (ES) (EN) (FR) ja muiden kansainvälisten toimijoiden toimille täydentävät toisiaan.
Demokraattinen hallitus, joka on avoin yhteisöille
On tärkeää, että hallituksessa ja hallintokoneistossa on edustajia eri etnisistä ja uskonnollisista ryhmistä. Vaalimenettelyn noudattaminen on myös yksi keino luottamuksen palauttamiseen.
EU tukee kansallisia, alueellisia ja paikallisia instituutioita sekä kansalaisyhteiskuntaa ja osallistuu kansainvälisten toimijoiden poliittisessa prosessissa antamaan tukeen. EU:n tuen kohteita voisivat olla:
Turvallisuustilanteen parantaminen oikeusvaltiojärjestelmän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurin kautta
EU osallistuu jo tähän toimintaan sekä jäsenvaltioidensa kautta että omilla välineillään kuten Eujust Lex -operaatiolla [EN], joka käynnistettiin vuonna 2005. Tässä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (ETPP) liittyvässä operaatiossa tavoitteena on kehittää yhdennetty oikeusvaltio- ja rikosoikeusjärjestelmä yhteistyössä kaikkien asianomaisten toimijoiden kanssa.
Nämä kokemukset muodostavat perustan seuraaville toimille:
Irakin hallituksen on kuitenkin vielä taltutettava hallituksesta riippumattomat aseistautuneet ryhmittymät ja luotava suotuisat puitteet kansalaisyhteiskunnan toiminnalle.
Peruspalvelut ja työllisyys
Peruspalvelujen (kuten vesihuolto, koulutus, puhtaanapito, sähkönjakelu ja terveydenhuolto) saannin parantaminen kohottaa elämänlaatua ja edistää vakaiden olosuhteiden luomista. Vaikka yhteisön tuella ja yhteistyöllä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa on suuri merkitys, Irakin hallituksen sitoumus edistää sosiaalista kehitystä on välttämätön erityisesti annetun tuen tehokkaan käytön varmistamiseksi. Irakin kansallinen kehittämisstrategia vuodelta 2004 voisi muodostaa perustan toiminnalle kunhan se on saatettu ajan tasalle.
Työllisyys on ensisijainen tavoite, joka edellyttää työpaikkojen ja tulonhankintamahdollisuuksien luomisen kannalta suotuisaa toimintaympäristöä. Tällaiseen toimintaympäristöön voitaisiin päästä yhdenmukaistamalla jälleenrakennusohjelmia, kannustamalla luomaan työpaikkoja yksityisellä sektorilla, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, ja monipuolistamalla taloudellisia toimintoja.
Talouden elpymistä ja vaurautta edistävät mekanismit
Irakin hallituksen on sitouduttava talousuudistuksiin, jotka tukevat kehityksen ja vaurauden elpymistä, erityisesti kavaltamisen lopettamiseksi ja resurssien käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Vuoropuhelu, yhteistyö, kokemustenvaihto ja rahoitustuki ovat keinoja, joita EU ja Irak voivat käyttää tässä yhteydessä keskittyen erityisesti:
Toimiva ja avoin hallintojärjestelmä
Irakin on jatkettava julkishallinnon uudistamista (oikeudelliset rakenteet, inhimilliset voimavarat, moitteeton varainhoito jne.). Realistisiin tavoitteisiin ja arviointiperusteisiin perustuvan etenemissuunnitelman pitäisi auttaa Irakia täyttämään velvoitteensa kansainvälisiä toimijoita kohtaan.
EU voi auttaa tässä prosessissa, sillä se on saanut kokemusta valmiuksien ja instituutioiden kehittämisestä EU:n laajentumisen yhteydessä ja erityisesti ulkoisessa toiminnassaan. Kauppa- ja yhteistyösopimuksen neuvottelu Irakin kanssa täydentää EU:n antamaa tukea. Kannustamalla Irakia luomaan valmiudet sopimuksen soveltamisen hallinnointiin voidaan samalla luoda teknisiä työryhmiä, jotka muodostavat suotuisat puitteet kokemusten vaihdolle.
Tausta
Vuonna 2004 annetussa tiedonannossa, jonka nimi on "Euroopan unioni ja Irak - Kehys suhteiden kehittämiselle (es de en fr)" ja siihen liittyvässä ulkosuhteista vastaavan komissaarin ja korkean edustajan allekirjoittamassa kirjeessä esitetään keskipitkän aikavälin strategia EU:n sitoutumiselle Irakiin vastauksena Irakin uuden väliaikaisen hallituksen perustamiselle ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalle nro 1546.
Tämän keskipitkän aikavälin strategian ensisijaisena tavoitteena oli turvallisen, vakaan ja demokraattisen, sovussa naapureiden kanssa ja osana kansainvälistä yhteisöä elävän Irakin kehittäminen, jonka markkinatalous on avoin ja kestävä. EU:n sitoutuminen on toteutunut seuraavilla toimilla:
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Irakia koskeneessa kansainvälisessä konferenssissa 22 päivänä kesäkuuta 2005 annettu julistus (FR ) [pdf].
Poliittisesta vuoropuhelusta 21 päivänä syyskuuta 2005 annettu EU:n ja Irakin yhteinen julistus (FR ) (EN ) [pdf].
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 1 päivänä lokakuuta 2003, "Irakin jälleenrakennusta käsittelevä Madridin konferenssi - 24. lokakuuta 2003" [KOM(2003) 575 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].
Viimeisin päivitys 07.08.2007