Niiden tarkoituksena on saada hallitukset ja organisaatiot ympäri maailman soveltamaan humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia, jotka suojelevat lapsia aseellisten selkkausten vaikutuksilta.

Niillä pyritään myös lopettamaan lasten värvääminen asevoimiin ja lapsiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuus.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Neuvoston ihmisoikeustyöryhmä (COHOM) määrittää yhdessä muiden asiaankuuluvien tahojen kanssa, missä tarvitaan apua. Tässä käytetään apuna tietoja, jotka ovat peräisin EU:n edustustojen päälliköiden, sotilaskomentajien ja EU:n erityisedustajien kertomuksista, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kertomuksista ja suosituksista sekä Euroopan komissiolta saaduista tiedoista, jotka koskevat EU:n rahoittamia lapsiin aseellisissa selkkauksissa (ja niiden jälkeen) kohdistuvia hankkeita.
Aseellisesta selkkauksesta kärsimään joutuneiden lasten tukemiseksi ja suojelemiseksi EU käyttää suhteissaan EU:n ulkopuolisiin maihin muun muassa diplomaattisia aloitteita, poliittista vuoropuhelua, monenkeskistä yhteistyötä, lastensuojelukoulutusta ja kriisinhallintaa.
Nämä välineet pannaan täytäntöön EU:n näitä suuntaviivoja koskevalla tarkistetulla täytäntöönpanostrategialla.
EU on investoinut lastensuojeluvalmiuksiensa vahvistamiseen esimerkiksi vuoden 2014 yhteiseen aloitteeseenYK:n lastenavun rahaston (UNICEF) kanssa, lapsen oikeuksien työkalupakkiin, lasten oikeuksien sisällyttämiseen kehitysyhteistyöhön. EU tukee ja avustaa myös Lapsia, ei sotilaita -kampanjaa, joka käynnistettiin vuonna 2014 ja jonka tavoitteena on lopettaa lasten värvääminen ja käyttö selkkauksiin vuoteen 2016 mennessä.

TAUSTAA

UNICEFin mukaan yksi kymmenestä lapsesta maailmassa elää alueilla, joilla on käynnissä heidän henkeään, kehitystään ja elämänmahdollisuuksiaan uhkaava aseellinen selkkaus. Ongelmaan puuttumiseksi on säädetty lainsäädäntöä, mukaan lukien lapsen oikeuksien sopimus (LOS), jonka valinnainen pöytäkirja pyrkii puuttumaan tilanteisiin, joissa lapset joutuvat kärsimään aseellisesta selkkauksesta.

EU ja sen jäsenmaat pyrkivät ottamaan huomioon muut elimet, kuten lapsista aseellisissa selkkauksissa vastaava YK:n pääsihteerin erityisedustaja ja YK:n turvallisuusneuvoston lapsia ja aseellisia selkkauksia käsittelevä työryhmä, ja koordinoimaan toimintaansa niiden kanssa mahdollisimman suuren vaikutuksen aikaansaamiseksi. Muut asiaankuuluvat ihmisoikeuksia koskevat normit ja humanitaarinen oikeus, joka ohjaa EU:n toimia lasten suojelemiseksi aseellisissa selkkauksissa, on listattu suuntaviivojen liitteessä.

SÄÄDÖS

EU:n suuntaviivat lapsista aseellisissa selkkauksissa – Päivitys. Yleisten asioiden neuvosto, 16.6.2008

Viimeisin päivitys: 25.09.2015

Top

All