Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustuki

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustuki

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) N:o 2021/1148 rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

ASETUKSEN TARKOITUS

  • Asetuksella perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.
  • Asetuksessa vahvistetaan
    • poliittiset ja erityiset tavoitteet
    • toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi
    • Euroopan unionin (EU) rahoituksen määrä, muoto ja säännöt 1. tammikuuta 2021 alkavalle ja 31. joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle – nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kaudelle.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

BMVI:n tavoitteena on

  • varmistaa vahva ja tehokas yhdennetty rajaturvallisuus Euroopan ulkorajoilla
  • edistää sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa
  • suojata henkilöiden vapaa liikkuvuus EU:ssa
  • noudattaa EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita.

Kaksi erityistavoitetta – käytettävät toimenpiteet esitetään liitteessä II – ovat tukea

  • eurooppalaista raja- ja merivartiostoa (ks. tiivistelmä), josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla (rahoitettavien kustannusten soveltamisala esitetään liitteessä III)
  • yhteistä viisumipolitiikkaa ja viisumien myöntämiseen sovellettavaa yhdenmukaista lähestymistapaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi sekä muuttoliike- ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi.

BMVI:n toimet

  • keskittyvät ensisijaisesti aloihin kuten rajat ylittävään infrastruktuuriin, toimintavälineisiin, koulutukseen, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden lähettämiseen, pilottitutkimuksiin ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon (nämä esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä III)
  • Euroopan komissio voi laajentaa toimia odottamattomiin ja uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi
  • täydentävät kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja hyödyttävät EU:ta.

Komission, EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon on EU:n ulkopuolisten maiden kanssa työskennellessään

  • varmistettava, että toimet noudattavat EU:n ulko- ja sisäpolitiikkaa
  • keskityttävä muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin.

Seitsenvuotinen talousarvio on 5,241 miljardia euroa ja lisäksi 1,141 miljardia euroa. Se käytetään seuraavasti:

  • kansallisiin ohjelmiin kohdennetaan 3,668 miljardia euroa, josta 200 568 000 euroa kohdennetaan Liettuan erityiseen kauttakulkujärjestelyyn
  • 1,573 miljardia euroa kohdennetaan erityistoimiin, EU:n toimiin ja hätäapuun (niin kutsuttuun ”temaattiseen välineeseen”), ensisijaisesti EU:n sisäisten toimintapolitiikkojen tukemiseen
  • pieni prosenttiosuus (enintään 0,52 prosenttia) kohdennetaan tekniseen tukeen komission harkintavallan mukaan
  • vähintään 10 prosenttia kansallisista ohjelmista on kohdennettava viisumipolitiikkaan.

Liitteessä I esitetään, miten ennakkomaksut mahdollistava talousarvio jaetaan kansallisten ohjelmien kesken:

  • kukin jäsenvaltio saa 8 miljoonan euron kiinteän perusmäärän, lukuun ottamatta Kyprosta, Maltaa ja Kreikkaa (joista kukin saa 28 miljoonaa euroa)
  • loput jaetaan seuraaville:
    • maaulkorajat (30 prosenttia)
    • meriulkorajat (35 prosenttia)
    • lentoasemat (20 prosenttia)
    • konsulaatit (15 prosenttia)
  • EU:n rahoitusosuus on yleensä rajoitettu 75 prosenttiin hankkeen kokonaiskustannuksista. Se voidaan korottaa 90 prosenttiin joissakin tapauksissa (esitetään liitteessä IV), kuten hankittaessa toimintavälineitä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, ja jopa 100 prosenttiin muutamien 12 artiklassa lueteltujen toimien, kuten hätäavun, osalta.

Jäsenvaltioiden on

  • varmistettava, että niiden ohjelman painopisteet ovat yhdenmukaiset EU:n rajavalvonta- ja viisumipolitiikkojen, EU:n lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa
  • kuultava komissiota ennen BMVI:n käyttöä hankkeessa, joka toteutetaan EU:n ulkopuolisessa maassa tai tämän kanssa
  • ne voivat käyttää enintään 33 prosenttia rahoitusosuudestaan viranomaisille, jotka hoitavat eri tehtäviä ja palveluja EU:n edun mukaisesti (operatiivinen tuki)
  • toimitettava komissiolle vuotuisia tuloksellisuuskertomuksia 15. helmikuuta 2023 ja 15. helmikuuta 2031 välisenä aikana.

Seuraavat oikeussubjektit voivat saada EU:n rahoitusta:

  • oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai siihen sidoksissa olevaan merentakaiseen maahan tai merentakaiselle alueelle tai työohjelmassa lueteltuun EU:n ulkopuoliseen maahan
  • EU:n oikeuden mukaisesti perustetut oikeussubjektit tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

Tiedotus-, viestintä- ja julkisuusvelvoitteet edellyttävät, että

  • EU:n rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava sen näkyvyys
  • komission on
    • toteutettava tiedotus- ja viestintätoimia
    • julkaistava temaattisen välineen työohjelmat.

Komissio

  • tekee yhteistyötä julkisten ja yksityisten kumppaneiden, myös kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen, kanssa käytettäessä temaattista välinettä suoran rahoituksen antamiseen avustusten tai hankintasopimusten kautta
  • antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja rajoja ja viisumeja koskevista keskeisistä tuloksellisuuden indikaattoreista (esitetään liitteessä V)
  • suorittaa asetuksen väliarvioinnin viimeistään 31. joulukuuta 2024
  • asettaa julkisesti saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä jäsenvaltioilta saamiensa vuotuisten tuloksellisuuskertomusten tiivistelmät.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen.

TAUSTAA

Vuosina 2021–2027 sisäasioiden kokonaisbudjetti on 29 miljardia euroa. Se on jaettu kolmen rahaston – BMVI:n, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (ks. tiivistelmä) ja sisäisen turvallisuuden rahaston (ks. tiivistelmä) – ja sisäasioiden virastojen kesken.

Lisätietoja:

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1148, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (EUVL L 251, 15.7.2021, s. 48–93)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159–706)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1–131)

Viimeisin päivitys: 27.09.2021

Top