Lainsäädännöllä vahvistetaan sisävesialusten teknisiä vaatimuksia koskeva järjestelmä ja perustetaan tarkastusjärjestelmä. Sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa sisävesialustodistuksia koskevat vaatimukset kaikkialla EU:ssa yksinkertaistamalla sääntöjä ja parantamalla turvallisuutta.
Siinä otetaan käyttöön erityisiä sääntöjä, jotka koskevat
- painelaitteiden ja vaarallisten aineiden kuljetusta
- moottoreiden päästöraja-arvoja
- lupien tunnustamisen vastavuoroisia järjestelyjä
- eurooppalaista alusrunkotietokantaa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivissä (EU) 2016/1629 vahvistetaan sisävesialusten tekniset vaatimukset Siinä vahvistetaan liitteessä luetelluilla sisävesiväylillä tapahtuvaa turvallista liikennöintiä koskevat tekniset vaatimukset. Kyseiset sisävesiväylät on luokiteltu vyöhykkeiksi 1, 2, 3 tai 4, R-vyöhykkeen (Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen erityisjärjestelyt) lisäksi. Sitä ei sovelleta lauttoihin, laivaston aluksiin ja useimpiin merialuksiin, mukaan lukien hinaajat ja työntöalukset, jotka voivat liikennöidä vain väliaikaisesti sisävesillä.

Sisävesialustodistukset

EU-maiden on varmistettava, että EU:n sisävesiväylillä liikennöivät kulkuneuvot rakennetaan ja pidetään kunnossa tämän direktiivin mukaisesti. Sisävesialustodistus on annettava teknisen tarkastuksen jälkeen ennen kulkuneuvon käyttöönottoa.

Viranomaiset voivat antaa väliaikaisia todistuksia, jos olemassa oleva todistus on kadonnut tai vahingoittunut tai joissakin liitteissä luetelluissa poikkeustapauksissa.
Uusille kulkuneuvoille annettavien sisävesialustodistusten voimassaoloaika voi olla enintään viisi vuotta (matkustaja-aluksille ja suurnopeusaluksille) tai kymmenen vuotta (kaikille muille kulkuneuvoille).
Voimassaoloaikaa voidaan pidentää poikkeuksellisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi teknistä tarkastusta tekemättä.
Jos tehdään huomattavia muutoksia tai huomattavia korjauksia, jotka vaikuttavat kulkuneuvon rakenteen kestävyyteen, ohjaukseen, ohjattavuuteen tai erityisominaisuuksiin, kulkuneuvolle on ennen seuraavaa matkaa tehtävä tekninen tarkastus.
Jos todistusta ei uusita, kansallisen viranomaisen on esitettävä päätöksen perustelut ja omistajalle on annettava tieto muutoksenhakukeinoista ja muutoksenhaun määräajoista.
EU-maat voivat tunnustaa EU:n ulkopuolisten maiden kulkuneuvojen purjehduskelpoisuustodistukset, jos sellaisia ei ole tehty.

Tunnistaminen

EU-maat varmistavat, että niiden nimeämät viranomaiset antavat kullekin kulkuneuvolle aluksen yksilöllisen eurooppalaisen tunnistenumeron (ENI), joka pysyy muuttumattomana kulkuneuvon koko käyttöiän ajan.

Eurooppalainen alusrunkotietokanta

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/474 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat eurooppalaisessa alusrunkotietokannassa pidettyjen tietojen keräämistä, käsittelyä ja käyttöoikeutta. Euroopan komissio vastaa alusrunkotietokannan ylläpitämisestä tukeakseen toimenpiteitä, joilla ylläpidetään vesiliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ja varmistetaan direktiivin (EU) 2016/1629 soveltaminen. EU-maat varmistavat, että niiden viranomaiset päivittävät tietokantaa direktiivin soveltamiseksi, vesiliikenteen ja infrastruktuurin hallinnoimiseksi, turvallisuuden ylläpitämiseksi ja tilastojen keräämiseksi
- merkitsemällä tiedot, joilla tunnistetaan ja kuvataan kulkuneuvo
- merkitsemällä tiedot annetuista, uusituista, korvatuista ja peruutetuista todistuksista sekä digitaalisen jäljennöksen kaikista tämän direktiivin mukaisesti annetuista todistuksista
- merkitsemällä tiedot kaikista hylätyistä tai vireillä olevista todistushakemuksista
- poistamalla kulkuneuvoa koskevat tiedot, kun kulkuneuvo romutetaan
- merkitsemällä kaikki muutokset edellä mainittuihin tietoihin.
Viranomaiset voivat siirtää henkilötietoja EU:n ulkopuoliselle maalle tai kansainväliselle organisaatiolle tapauskohtaisesti. EU-maat käsittelevät henkilötietoja henkilötietojen suojaa koskevan EU:n lainsäädännön ja erityisesti asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) mukaisesti. Komissio voi tapauskohtaisesti siirtää henkilötietoja EU:n ulkopuolisen maan viranomaiselle tai kansainväliselle organisaatiolle tai antaa sille pääsyn alusrunkotietokantaan edellyttäen, että asetuksen (EU) 2018/1725 vaatimukset täyttyvät (ks. tiivistelmä).
Komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joissa määritetään:
- tiedot, jotka jäsenvaltioiden on vietävä tietokantaan
- erityyppiset myönnetyt oikeudet päästä tietoihin
- tietokannan käyttöä ja toimintaa koskevat ohjeet, erityisesti ohjeet tietoturvatoimenpiteistä, tietojen koodaamisesta ja käsittelystä.

Tekniset vaatimukset

Vyöhykkeiden 1, 2, 3 ja 4 sisävesiväylillä liikennöivien kulkuneuvojen tekniset vaatimukset esitetään sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaavan eurooppalaisen komitean (CESNI) laatimassa ES-TRIN-normissa 2019/1.

Tarkastus

EU-maat perustavat tarkastuselimiä, jotka koostuvat vähintään yhdestä seuraavasta:
- sisävesiliikenteestä vastaavan hallinnonalan virkamies
- sisävesialusten ja niiden koneiden suunnittelun asiantuntija
- merenkulun asiantuntija, jolla on sisävesiväylien alusten kuljettamisen pätevyyskirja, jolla haltija valtuutetaan ohjaamaan tutkittavaa alusta
- perinnealusten asiantuntija perinnealusten tarkastusta varten.
EU-maiden on varmistettava, että nimetyt elimet suorittavat direktiivissä tarkoitettuja ensimmäisiä tarkastuksia, määräaikaistarkastuksia, erikoistarkastuksia ja vapaaehtoisia tarkastuksia.

Tiettyjä kulkuneuvoluokkia koskevat vapautukset

EU-maat voivat antaa vapautuksia siten, että säilytetään riittävä turvallisuuden taso, yhteydettömillä sisävesiväylillä liikennöiville kulkuneuvoille tai tietyille kulkuneuvoille, joiden kantavuus on enintään 350 tonnia, tai muuhun kuin tavarankuljetuksiin tarkoitetuille kulkuneuvoille.
Jotta edistettäisiin innovointia ja uusien teknologioiden käyttöä sisävesiliikenteessä, komissio voi sallia muita kuin liitteisiin sisältyviä laitteita ja suunnitelmia koskevia määräaikaisia vapautuksia, tai koemielessä, edellyttäen, että varmistetaan vastaava turvallisuuden taso.

Asiaa koskeva lainsäädäntö

Direktiivissä 2008/68/EY vahvistetaan säännöt, jotka koskevat vaarallisten aineiden turvallisia ja varmoja tie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksia EU:ssa. Direktiivi kattaa myös näkökohdat, kuten kuormaamisen ja purkamisen, siirtämisen toisesta kuljetusmuodosta tai toiseen kuljetusmuotoon sekä kuljetusolosuhteiden edellyttämät pysähdykset. Sillä laajennetaan kansainvälisten sääntöjen soveltaminen vaarallisten aineiden kansallisiin kuljetuksiin. Eri täytäntöönpanosäädöksissä otetaan käyttöön vapautuksia, jotka sallivat kansallisten erityisolojen huomioon ottamisen yleensä määrällisten rajoitusten ja yhteenkuormausten osalta.
Direktiiviä 2009/100/EY sisävesialusten purjehduskelpoisuuslupien vastavuoroisesta tunnustamisesta sovelletaan tavarankuljetukseen sisävesiväylillä käytettäviin aluksiin, joiden kantavuus on vähintään 20 tonnia ja joiden pituus on alle 20 metriä tai tilavuus on 100 m³. Lainsäädännön mukaan EU-maat:
- vahvistavat menettelyt purjehduskelpoisuuslupien antamista varten
- tunnustavat toisen EU-maan antaman purjehduskelpoisuusluvan samoin perustein kuin jos se olisi antanut luvan itse
- voivat keskeyttää aluksen matkan, jos aluksen on havaittu olevan sellaisessa kunnossa, että se aiheuttaa vaaraa ympäristölle, kunnes viat on korjattu.
Direktiivissä 2010/35/EU otetaan käyttöön kuljettavia painelaitteita* koskevat yksityiskohtaiset säännöt turvallisuuden parantamiseksi ja vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi EU:ssa. Sillä saatetaan ajan tasalle aiempaa lainsäädäntöä, erityisesti vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten, vaatimustenmukaisuusarviointien ja määräaikaistarkastusten osalta. Direktiivi koskee tie-, raide- ja sisävesiliikennettä ja se liittyy läheisesti direktiiviin 2008/68/EY.
Asetuksessa (EU) 2016/1628 (ks. tiivistelmä)) vahvistetaan liikkuviin työkoneisiin (sisävesialukset mukaan luettuna) asennettavien uusien moottoreiden epäpuhtauspäästöjä koskevat raja-arvot. Siinä määritetään erityisesti vaiheen V päästöraja-arvot ja niiden soveltamispäivät. Asetuksella pyritään vähentämään epäpuhtauspäästöjä ja poistamaan käytöstä kaikkein saastuttavimmilla moottoreilla varustetut laitteet.

MISTÄ ALKAEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä 2008/68/EY on sovellettu 20. lokakuuta 2008 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 30. kesäkuuta 2009 mennessä.
Direktiivillä 2009/100/EY kumottiin ja kodifioitiin direktiivi 76/135/EY 22. lokakuuta 2009 alkaen.
Direktiiviä 2010/35/EU on sovellettu 20. heinäkuuta 2010 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 30. kesäkuuta 2011 mennessä.
Sisävesialusten moottoreihin on sovellettu asetusta (EU) 2016/1628 1. tammikuuta 2019 alkaen (teho alle 300 kW) ja 1. tammikuuta 2020 alkaen (teho vähintään 300 kW). Lisäksi sovelletaan 24 kuukauden siirtymäaikaa edellä mainituista päivämääristä.
Direktiiviä (EU) 2016/1629 on sovellettu 6. lokakuuta 2016 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 7. lokakuuta 2018 mennessä.
Asetusta (EU) 2020/474 on sovellettu 21. huhtikuuta 2020 alkaen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

Sisävedet (Euroopan komissio)
Tietoa CESNI:sta (CESNI).

KESKEISET TERMIT

Kuljetettavat painelaitteet: laiteryhmä, johon kuuluvat paineastiat, säiliöt, monisäiliöajoneuvot/-vaunut, monisäiliökontit ja kaasupullot. Niihin kuuluvat aerosolipullot, mutta eivät aerosolit, avoimet kryoastiat, hengityslaitteiden kaasupullot ja sammuttimet.

ASIAKIRJAT

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/474, annettu 20. tammikuuta 2020, eurooppalaisesta alusrunkotietokannasta (EUVL L 100, 1.4.2020, s. 12–19)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118–176)

Direktiiviin (EU) 2016/1629 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53–117)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/35/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kuljetettavista painelaitteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 30.6.2010, s. 1–18)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/100/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sisävesialusten purjehduskelpoisuustodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 259, 2.10.2009, s. 8–13)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13–59)

Ks. konsolidoitu toisinto.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88)

Viimeisin päivitys: 13.10.2020

Top

All