Yleissopimuksen tarkoituksena on tukea ja vahvistaa terrorismin vastaista taistelua sekä kansallisin toimenpitein että kansainvälisen yhteistyön avulla vahvistamalla, että kaikissa toimenpiteissä otetaan huomioon

oikeusvaltioperiaate ja demokratian arvot
ihmisoikeudet
perusvapaudet.

Lisäpöytäkirja täydentää yleissopimusta useilla artikloilla, joiden avulla pyritään erityisesti ratkaisemaan ulkomaalaisia terroristitaistelijoita koskeva ongelma.

Päätöksillä tehdään yleissopimus ja pöytäkirja EU:n puolesta.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yleissopimus ja sen lisäpöytäkirja vahvistavat terrorismin ennaltaehkäisyä koskevaa yhteistyötä kahdella tavalla:

Kansallisella tasolla

Yleissopimus parantaa terrorismin torjumiseksi toteutettavia kansallisia toimenpiteitä ja strategioita määrittelemällä terrorismiin liittyviksi rangaistaviksi teoiksi seuraavat tahalliset teot, jotka voivat johtaa terrorismirikosten tekoon:

julkinen yllytys terrorismirikokseen
värväys terrorismiin
koulutus terrorismiin
osallisuus tekijäkumppanina rikokseen, muiden taivuttaminen rikokseen tai rikoksen yrittäminen.

Lisäksi lisäpöytäkirjassa sisällytetään terrorismiin liittyvien rangaistavien tekojen määritelmään seuraavat teot:

osallistuminen yhteenliittymään tai ryhmään terrorismia varten
koulutuksen vastaanottaminen terrorismiin
matkustaminen ulkomaille tai ulkomaille matkustamisen yrittäminen terrorismia varten
terrorismia varten ulkomaille matkustamisen rahoittaminen, järjestäminen tai muu edistäminen.

Yleissopimus sisältää edellä mainittujen tekojen rangaistavaksi säätämiseen liittyviä muita artikloja, joissa

säädetään oikeushenkilön vastuusta, seuraamuksia ja rangaistuksia koskevista ehdoista, velvollisuudesta ryhtyä tutkimuksiin ja syytetoimiin ja lainkäyttövaltaa koskevista säännöistä,
ihmisoikeusvelvoitteiden, erityisesti sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja uskonnonvapauteen liittyvien velvoitteiden kunnioittamisesta sekä suhteellisuusperiaatteen takaamisesta ja
terrorismin uhreille annettavasta suojelusta, korvauksista ja tuesta.

Kansainvälisesti

Yleissopimuksessa säädetään maidenvälisestä velvollisuudesta avustaa ja luovuttaa rikoksentekijä ja edistetään oma-aloitteista tietojen antamista terrorismirikosten yhteydessä.

Poliittista poikkeusta koskeva määräys tarkoittaa, että pyynnön vastaanottanut valtio ei saa evätä luovuttamista tai keskinäistä oikeusapua sillä perusteella, että se koskee poliittista rikosta, poliittiseen rikokseen liittyvää rikosta tai poliittisista vaikuttimista tehtyä rikosta pyynnön esittäneessä valtiossa, ellei pyynnön vastaanottanut valtio varaa itselleen oikeutta olla soveltamatta tätä määräystä antamalla selityksen — jonka osalta yleissopimuksessa määritellään tiukat rajoitukset.

Syrjintää koskeva lauseke tarkoittaa, että pyynnön vastaanottanut valtio voi kieltäytyä luovuttamasta henkilöä rikoksen johdosta tai antamasta keskinäistä oikeusapua, jos sillä on syytä uskoa, että

tarkoituksena on henkilön asettaminen syytteeseen tai rankaiseminen hänen rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, etnisen alkuperänsä tai poliittisen mielipiteensä vuoksi tai
kyseistä henkilöä uhkaa hänen perusoikeuksiensa loukkaaminen pyynnön esittäneessä valtiossa.

Lisäpöytäkirjassa määrätään ympärivuorokautisesti koko viikon käytettävissä olevien kansallisten yhteystahojen verkostosta, joka helpottaa nopeata tietojen vaihtoa. Päätöksessä (EU) 2018/890 nimetään Europol EU:n yhteystahoksi Europolia, suhteita kumppaneihin sekä henkilötietojen siirtämistä ja vaihtamista koskevassa asetuksessa (EU) 2016/794 säädetyin ehdoin.

Alueellinen soveltaminen

Yleissopimus ja lisäpöytäkirja ovat sitovia ja niitä sovelletaan kaikissa EU-valtioissa lukuun ottamatta Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (1) (ellei se käytä mahdollisuuttaan soveltaa niitä).

MISTÄ ALKAEN YLEISSOPIMUSTA SOVELLETAAN?

Yleissopimusta ja lisäpöytäkirjaa sovelletaan EU:ssa 1. lokakuuta 2018 alkaen.

TAUSTAA

Euroopan turvallisuusagendassa Euroopan komissio ilmoitti, että se aikoo tarkistaa ja saattaa ajan tasalle terrorismia koskevan puitepäätöksen ottaen huomioon lisäpöytäkirjan.

EU oli direktiivin (EU) 2017/541 (Terrorismin torjunta – terrorismirikosten määritelmä ja uhrien tukeminen) hyväksymisen myötä valmis noudattamaan sitoutumistaan lisäpöytäkirjan tekemiseen. Tämä edellytti myös yleissopimuksen tekemistä viimeistään samanaikaisesti.

Lisätietoa:

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (Euroopan neuvosto)
Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja (Euroopan neuvosto)
Kriisit ja terrorismi (Euroopan komissio).

ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös (EU) 2018/889, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2018 terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 159, 22.6.2018, s. 1–2)

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (EUVL L 159, 22.6.2018, s. 3–14)

Neuvoston päätös (EU) 2018/890, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2018, terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 159, 22.6.2018, s. 15–16)

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja (EUVL L 159, 22.6.2018, s. 17–20)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6–21)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53–114)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan turvallisuusagenda (COM(2015) 185 final, 28.4.2015)

Viimeisin päivitys: 20.12.2018

(1) Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, ja siitä tulee 1.2.2020 alkaen kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa).

Top