Amsterdamin sopimus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen muuttamisesta

SOPIMUKSEN TARKOITUS

• Sopimuksella päivitettiin ja selkeytettiin Maastrichtin sopimusta (Sopimus Euroopan unionista).
• Sopimuksen tuomien merkittävien muutosten tarkoituksena oli myös valmistella EU:ta sen tulevaa laajentumista varten.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Sopimus asettaa EU:lle seuraavat tavoitteet:

• edistetään taloudellista ja sosiaalista kehitystä, korkeaa työllisyystasoa sekä tasapainoista ja kestävää kehitystä;
• vahvistetaan EU:n identiteettiä kansainvälisenä toimijana;
• vahvistetaan EU:n asukkaiden oikeuksia ja etuja;
• ylläpidetään ja kehitetään EU:ta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena;
• ylläpidetään ja kehitetään EU:n säännöstöä (acquis communautaire).

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

• Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vahvistetaan
  • mahdollistamalla yhteisten strategioiden, toimien ja kantojen toteutuminen sekä edistämällä järjestelmällisempää yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä;
  • käsittelemällä kaikki EU:n turvallisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan lukien yhteisen turvallisuuspolitiikan asteittainen kehittäminen, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa;
  • kehittämällä yhteistyötä puolustusorganisaatio Länsi-Euroopan unionin kanssa;
  • vaatimalla jäsenvaltioita sovittamaan kantojaan yhteen kansainvälisissä organisaatioissa, etenkin Yhdistyneissä kansakunnissa;
  • luomalla unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimi, jota hoitaa neuvoston pääsihteeri;
  • perustamalla toimintapolitiikan suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikön.

Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa

• Poliisiyhteistyöhön kuuluvat seuraavat osa-alueet:
  • rikosten ehkäiseminen, paljastaminen ja tutkiminen;
  • tietojen kerääminen, säilyttäminen, käsitteleminen, analysoiminen ja vaihtaminen;
  • yhteisten koulutushankkeiden ja poliisivaihtojen organisointi;
  • tutkintatekniikoiden arviointi, etenkin järjestäytyneen rikollisuuden paljastamiseksi;
  • Europolin kautta tehtävä yhteistyö esimerkiksi syyttäjien ja tutkintaviranomaisten välisen yhteistyön järjestämiseksi ja EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävää rikollisuutta koskevan tutkimus-, dokumentointi- ja tilastoverkoston perustamiseksi.
• Oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvat seuraavat osa-alueet:
  • rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen (järjestelmä, jossa valtio pyytää muilta valtioilta henkilön palauttamista oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa varten) helpottaminen jäsenvaltioiden välillä;
  • kansallisten sääntöjen yhteensopivuuden varmistaminen;
  • toimivaltaa koskevien ristiriitojen ehkäiseminen;
  • rikollista toimintaa ja rangaistuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistaminen järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman huumausainekaupan osalta.

Tiiviimpi yhteistyö

EU:n jäsenvaltioiden hallitukset voivat halutessaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä tietyillä politiikan aloilla edellyttäen, että

• yhteistyöllä edistetään unionin tavoitteita ja etuja ja siinä otetaan huomioon unionin periaatteet;
• yhteistyö otetaan käyttöön viimeisenä keinona;
• yhteistyössä on mukana suurin osa jäsenvaltioista;
• yhteistyö ei vaikuta EU:n säännöstöön;
• yhteistyö ei vaikuta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaan, oikeuksiin, velvoitteisiin ja etuihin, jotka eivät osallistu yhteistyöhön.

Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka

• Nämä politiikan alat, jotka ovat tähän mennessä kuuluneet hallitusten väliseen yhteistyöhön, siirtyvät nyt osaksi EU:n päätöksentekoa. Viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta hallitusten on toteutettava toimenpiteitä, joilla
  • ehkäistään ja torjutaan rikollisuutta, samalla kun turvataan EU:n ulkopuolisten kansalaisten oikeudet;
  • tehostetaan oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä;
  • vahvistetaan vaatimukset ja menettelyt, joita noudatetaan ulkorajoilla tapahtuvissa henkilötarkastuksissa;
  • vahvistetaan viisumia koskevat säännöt;
  • määritetään perusteet ja menettelyt turvapaikkahakemusten käsittelyyn.
• Schengenin sopimus, joka mahdollistaa oikeuden matkustaa EU:n alueella ilman passia, sisällytetään EU:n lainsäädäntöön (Yhdistynyt kuningaskunta (1) ja Irlanti jäävät kuitenkin järjestelmän ulkopuolelle).

Työllisyys

• EU on sitoutunut työllisyyden korkeaan tasoon, mitä vahvistetaan
  • ottamalla tämä tavoite huomioon kaikkien EU:n politiikkojen ja toimien valmistelussa ja toimeenpanossa;
  • toimittamalla vuosittainen selvitys EU:n päättäjien arvioitavaksi;
  • vaatimalla, että jokainen hallitus antaa vuosittain tietoa toteuttamistaan toimista työllisyyden korkean tason saavuttamiseksi;
  • perustamalla neuvoa-antava työllisyyskomitea.

Toimielinuudistus

• Lainsäädäntömenettelyt
  • Yhteispäätösmenettelyn käyttöä laajennetaan useimmille politiikan aloille. (Yhteispäätösmenettelyssä EU:n hallitukset, määräenemmistöpäätöksellä, ja Euroopan parlamentti hyväksyvät säädöksiä yhdessä.) Erimielisyyksien ratkaisemiseksi otetaan käyttöön sovittelukomitea, jonka toiminnalle asetetaan selkeät säännöt.
• Euroopan parlamentti
  • vahvistaa jäsentensä enimmäismääräksi 700;
  • laatii esityksiä, joista pidetään vaaleja yhdenmukaista menettelyä noudattaen;
  • laatii jäsentensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot;
  • äänestää Euroopan komission puheenjohtajan nimittämisestä ja komission kokoonpanosta.
• Euroopan komissio
  • enintään 20 jäsenvaltion unionissa komissiossa on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta edellyttäen, että neuvostossa on sovittu äänten kansallisesta painotuksesta;
  • viimeistään vuotta ennen sitä, kun 21. jäsenvaltio liittyy unioniin, toimielimiä koskevat määräykset olisi tarkasteltava perusteellisesti uudelleen.

Seuraamukset

EU:n hallitukset voivat pidättää jäsenvaltiolta perussopimuksen nojalla sille kuuluvia oikeuksia, mukaan lukien oikeus äänestää lakiehdotuksista, jos katsotaan, että jäsenvaltio ”rikkoo vakavasti ja jatkuvasti” EU:n perusperiaatteita.

Yksinkertaistaminen

Sopimuksella yksinkertaistetaan useita EU:n perussopimuksia. Yli 50 artiklaan tehdään muutoksia tai niitä poistetaan vanhentuneina, ja loput numeroidaan uudelleen luettavuuden parantamiseksi.

MISTÄ ALKAEN SOPIMUSTA SOVELLETAAN?

Sopimus allekirjoitettiin 2. lokakuuta 1997, ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 1999.

ASIAKIRJA

Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta (EYVL C 340, 10.11.1997, s. 1–144)

Viimeisin päivitys: 04.04.2018

---

(1) Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, ja siitä tulee 1.2.2020 alkaen kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa).