Copernicus-ohjelma (2014-2020): maapallon seuranta ja valvonta

Tällä Euroopan unionin (EU) säädöksellä perustetaan Copernicus-ohjelma. Se on käyttäjälähtöinen siviiliohjelma, joka perustuu aiempaan Euroopan maanseurantaohjelmaan GMES:ään (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) sekä olemassa oleviin kansallisiin ja eurooppalaisiin valmiuksiin.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014 Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta

TIIVISTELMÄ

Copernicus on EU:n ohjelma, jonka tarkoituksena on kehittää satelliitin avulla tapahtuvaan maanseurantaan perustuvia eurooppalaisia tietopalveluja ja (muualla kuin avaruudessa kerättyjen) in situ -tietojen analyyseja. Aloitetta toteutetaan Euroopan komission johdolla yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) kanssa.

Copernicus-ohjelman tavoitteena on kehittää kilpailukykyistä eurooppalaista avaruus- ja palveluteollisuutta, joten sillä pyritään edistämään innovatiivisia maahavainnointijärjestelmiä ja -palveluja ja varmistamaan Euroopalle riippumaton ympäristötietojen saanti ja mahdollisuus käyttää keskeisiä teknologioita maahavainnoinnissa ja geoinformaation keruussa. Tarjottavat tietopalvelut ovat maksuttomasti ja avoimesti käyttäjien saatavilla.

Copernicus koostuu seuraavista 3 komponentista:

1.

Palvelukomponentti : Copernicus-järjestelmä toimittaa käyttäjilleen standardinmukaista dataa ja tietoa pitkällä aikavälillä ja kestävällä tavalla yritysten tai julkisyhteisöjen tarjoamilla palveluilla, joita rahoittaa komissio. Loppukäyttäjät voivat käyttää tietoja monenlaisiin sovelluksiin esimerkiksi kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun, alue- ja paikallissuunnittelun, maatalouden, metsätalouden, kalastuksen, terveydenhoidon, pelastuspalvelun, infrastruktuurien, liikenteen ja matkailun aloilla.

2.

Avaruuskomponentti : tällä varmistetaan avaruudesta käsin tapahtuva kestävä havainnointi palvelukomponenttia varten. Euroopan avaruusjärjestö (ESA) koordinoi tätä komponenttia ja toteuttaa kohdennettuja hankkeita, ja myös Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) tehtävänä on toteuttaa kohdennettuja hankkeita.

3.

In situ : Copernicus kerää tietoja in situ -järjestelmistä, esimerkiksi maanpinnalle sijoitetuilta asemilta, joista saadaan useiden maanpinnalle, mereen tai ilmaan sijoitettujen mittalaitteiden keräämiä tietoja. Nämä tiedot tulevat eurooppalaisilta ja EU:n ulkopuolisilta järjestöiltä sekä EU-mailta.

Käyttäjät

Varsinaisia käyttäjiä ovat päätöksentekijät ja viranomaiset, jotka käyttävät tietoja politiikan ja lainsäädännön suunnittelun perustana esimerkiksi ympäristöalalla tai luonnonkatastrofin tai humanitaarisen kriisin yhteydessä tarjottavan pelastuspalvelun alalla. Muita käyttäjiä ovat kaupalliset ja yksityiset käyttäjät, koulutus- ja tutkimusalat sekä voittoa tavoittelemattomat järjestöt.

Copernicus-datan käyttö

Copernicus-data ja -informaatio ovat tiettyjä ehtoja ja rajoituksia lukuun ottamatta saatavilla täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti. Tämä edistää niiden käyttöä ja jakamista ja vahvistaa eurooppalaisia maanseurantamarkkinoita, etenkin lisäarvoa tuottavien palvelujen ja tuotteiden kehittämistä. Tällaisten toimintaketjun loppupään palvelujen maksuttomuus riippuu palveluntarjoajan liiketoimintamallista.

Talousarvio ja työohjelma

Kolmen komponentin kehittämiseen on kaudella 2014-2020 käytettävissä 4,3 miljardia euroa (nykyisellä hintatasolla).

Viimeisin päivitys: 28.07.2014