This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Addressing the EU’s job concerns in 2015
Vastaaminen EU:n työllisyyshuoliin vuonna 2015
Vastaaminen EU:n työllisyyshuoliin vuonna 2015
This summary has been archived and will not be updated, because the summarised document is no longer in force or does not reflect the current situation.
- Date of last review:
- 22/07/2015
- Author:
- Euroopan unionin julkaisutoimisto
- Archived:
-
true
- Summarised document(s):
- Summary code:
-
-
14.99.00.00 Arkistoidut tiivistelmät
- 17.99.00.00 Arkistoidut tiivistelmät
-
14.99.00.00 Arkistoidut tiivistelmät
- EUROVOC descriptor:
- Directory code:
Vastaaminen EU:n työllisyyshuoliin vuonna 2015
Luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi liittyy vuoden 2015 kasvuselvitykseen. Siinä tarkastellaan työllisyyteen ja sosiaalisiin seikkoihin liittyviä Euroopan unionin (EU) maiden kehityssuuntauksia ja niiden poliittisia toimenpiteitä työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen parantamiseksi.
SÄÄDÖS
Luonnos komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi: oheisasiakirja komission tiedonantoon yhteisestä kasvuselvityksestä 2015 (COM(2014) 906 final, 28.11.2014).
TIIVISTELMÄ
Luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi liittyy vuoden 2015 kasvuselvitykseen. Siinä tarkastellaan työllisyyteen ja sosiaalisiin seikkoihin liittyviä Euroopan unionin (EU) maiden kehityssuuntauksia ja niiden poliittisia toimenpiteitä työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen parantamiseksi.
RAPORTIN TARKOITUS
Euroopan komissio on uuden EU-ohjausjakson käynnistymisen yhteydessä julkaissut vuoden 2015 kasvuselvityksen, jossa keskitytään siihen, miten EU voi tukea työpaikkojen syntymistä ja kasvua. Kasvuselvityksessä esitetään EU:n yleiset taloudelliset painopisteet ja annetaan EU-maille toimintaohjeet tulevaa vuotta varten.
Siihen liittyy myös tämä yhteinen työllisyysraportti, jossa analysoidaan EU:n työllisyystilannetta ja EU-maiden työllisyyteen liittyviä toimenpiteitä.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Raportista käy ilmi, että merkittävien rakenneuudistusten tekeminen kannattaa. Siinä tarkastellaan myös mahdollisuuksia parantaa EU:n työllisyystilannetta ja sosiaalista suorituskykyä.
Keskeiset päätelmät
|
— |
Työmarkkinoihin ja sosiaalisiin seikkoihin liittyvät kehityssuuntaukset: Vaikka työttömyysaste EU28:ssa laskee hitaasti, se on edelleen korkea: 24,6 miljoonaa (10,1 prosenttia) syyskuussa 2014. Raportissa todetaan myös, että
|
|
— |
EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliset uudistukset: EU-maissa on tehty vuoden 2014 EU-ohjausjakson mukaisia uudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet työvoimaosuuteen. Pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, joilla pyritään
|
Raportissa korostetaan, että uudistusten edistyminen ja niiden täytäntöönpano vaihtelevat eri EU-maissa. Siksi tarvitaan lisätoimia, jotta saadaan aikaan konkreettisia tuloksia.
Indikaattorien tulostaulu
Raportti sisältää myös keskeisten työllisyys- ja sosiaalisten indikaattorien toisen tulostaulun. Tulostaulu otettiin käyttöön vahvemman sosiaalisen ulottuvuuden luomiseksi talous- ja rahaliitolle(EMU). Indikaattorit ovat seuraavat:
|
— |
työttömyys,
|
|
— |
nuorisotyöttömyys sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten osuus,
|
|
— |
kotitalouksien käytettävissä olevat tulot,
|
|
— |
köyhyysriskiaste,
|
|
— |
tuloerot*.
|
Vuoden 2015 tärkeimmät havainnot osoittavat, että työttömyys- ja nuorisotyöttömyysasteissa sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten osuudessa on vaikeasti poistettavia sosioekonomisia eroavuuksia. Lisäksi useimmissa euroalueen eteläisissä maissa (esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa) kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat supistuneet ja tuloerot ja köyhyysaste ovat kasvaneet.
KESKEISET TERMIT
* Työmarkkinoiden segmentoitumisella tarkoitetaan työmarkkinoiden pirstoutumista pienempiin osiin. Esimerkkejä ovat tilanteet, joissa joillakin työntekijöillä on vakituiset ja toisilla määräaikaiset työsopimukset tai joissa siirtotyöläisillä on erilaiset työolot kuin muilla työntekijöillä.
* Tuloeroilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maan tulojen suhteellista jakautumista eri väestöryhmien kesken. Kun rikkaimpien osuus kokonaistuloista on suuri, köyhemmille väestönosille jää vastaavasti pienempi osuus, ja tuloerot ovat suuremmat.
Lisätietoja on saatavilla seuraavilla verkkosivustoilla:
|
— |
|
— |
Viimeisin päivitys 21.06.2015
