Valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset

Komissio tukee tämän ohjelman avulla valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten aloiteoikeutta rahoittamalla niiden omia aloitteita silloin, kun maantieteelliset ohjelmat eivät ole sopiva toimintakeino, ja täydentämällä tukea, jota ne voivat saada muista alakohtaisista temaattisista ohjelmista. Kyseeseen tulevat pääasiassa seuraavat kolme alaa: kehitysmaissa ja -alueilla toteutettavat toimet, kehityskysymyksiin liittyvät valistus- ja koulutustoimet Euroopassa sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja paikallisviranomaisten verkostojen välistä koordinaatiota ja viestintää edistävät toimet.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle temaattisesta ohjelmasta "Valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten rooli kehityksessä" [KOM(2006) 19 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tämä ohjelma on jatkoa nykyisille valtiosta riippumattomien järjestöjen yhteisrahoitusta ja hajautettua yhteistyötä koskeville ohjelmille. Tukemalla valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten aloiteoikeutta sillä täydennetään tukea, jota voidaan myöntää maantieteellisistä ja muista alakohtaisista temaattisista ohjelmista, erityisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta ohjelmasta.

Omavastuu ja osallistuminen ovat EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan kulmakiviä, kuten kehityspolitiikan eurooppalaista konsensusta koskevassa asiakirjassa todetaan. Tämä lähestymistapa näkyy myös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa, joita EU tekee esimerkiksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT) sekä Aasian, Latinalaisen Amerikan ja ns. naapurimaiden kanssa.

Valtiosta riippumattomien toimijoiden lisäarvo perustuu niiden itsenäiseen asemaan, niiden läheisyyteen suhteessa kohderyhmiin, kyseisten kohderyhmien ymmärtämiseen ja näiden toimijoiden edellytyksiin tuoda selvästi esiin kohderyhmien erityistarpeet sekä toimijoiden kykyyn luoda elintärkeä silta strategisten tavoitteiden ja niiden käytännön toteutuksen välille.

Ohjelman pääpaino on kenttätoiminnassa, ja sitä toteutetaan kehitysmaissa ja -alueilla silloin, kun valtiosta riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset eivät heikon poliittisen sitoutuneisuutensa vuoksi saa rahoitustukea maantieteellisistä ohjelmista, tai sellaisilla osa-alueilla, joille maaohjelma ei ulotu, taikka silloin, kun on kyse hankalasta kumppanuudesta, epävakaasta valtiosta, konfliktinjälkeisestä tilasta, poliittisesta epävakaudesta tai muista tekijöistä.

Kaikenlaisille valtiosta riippumattomille, voittoa tavoittelemattomille EU:n ja kumppanimaiden toimijoille voidaan myöntää ohjelmasta rahoitustukea. Lisäksi paikallisviranomaiset voivat saada rahoitustukea erityistilanteissa toteutettaville toimille edellyttäen, että toimien lisäarvo on perusteltavissa ja että niitä ei ole mahdollista toteuttaa osana maantieteellisiä ohjelmia. Tämä toimijakeskeinen lähestymistapa määritellään yksityiskohtaisemmin monivuotisessa temaattisessa strategia-asiakirjassa.

Rahoitustukea voidaan myöntää kolmenlaisiin toimiin:

• toimiin, joilla vahvistetaan osallistavaa kehitystä, tuetaan asianomaisten toimijoiden valmiuksien kehittämistä maa- tai aluetasolla ja edistetään keskinäistä ymmärtämystä;
• toimiin, joilla lisätään kehityskysymyksiin liittyvää valistusta ja koulutusta EU:n nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa;
• koordinaatio- ja viestintätoimiin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja paikallisviranomaisten verkostojen välillä, niiden organisaatioiden sisällä sekä erityyppisten, eurooppalaiseen julkiseen kehityskeskusteluun aktiivisesti osallistuvien sidosryhmien välillä.

Tästä temaattisesta ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta toimiin, joita toteutetaan julkisen kehitysavun vastaanottajista laadittuun luetteloon kuuluvissa maissa. Kyseiset maat kuuluvat eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen sekä kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineen soveltamisalaan. Tukikelpoisuusehdot määritellään tarkemmin monivuotisessa temaattisessa strategia-asiakirjassa.

Ohjelmasuunnittelun osalta komissio päättää neljän vuoden (2007-2010) ja sen jälkeen kolmen vuoden (2011-2013) temaattisista strategia-asiakirjoista. Niissä määritellään yksityiskohtaisemmin kriteerit ensisijaisten kohdemaiden ja -alueiden valitsemiselle ja toiminnan painopisteiden määrittämiselle. Tämän monivuotisen suunnitelman pohjalta komissio laatii kunakin vuonna toimintaohjelmat, joissa vahvistetaan ensisijaiset toimet sekä tavoitteet ja ohjeelliset määrärahat.

Tavoitteet ja painopisteet

Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden poistaminen kestävää kehitystä edistäen ja vuosituhannen muihin kehitystavoitteisiin pyrkien. Pääasiallisia tavoitteita ovat myös hyvä hallinto ja ihmisoikeudet, jotka ovat eri aloja yhdistäviä, kaikkiin kumppanimaissa toteutettaviin toimiin sisällytettäviä asiakokonaisuuksia.

Keskeisiä painopisteitä ovat tuen antaminen sidosryhmien osallistumiselle epäsuotuisissa tilanteissa (joihin liittyy esimerkiksi hankalia kumppanuuksia, epävakautta tai konflikti), rajat ylittävien ja alueellisten aloitteiden edistäminen, hyvin toimivien kumppanuuksien vaaliminen EU:n ja kumppanimaiden eri sidosryhmien välillä, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen valmiuksien kehittäminen, johdonmukaisen linjan luominen koulutuksen alalla ja kehityskysymyksiä käsittelevän koulutuksen tarjoaminen lapsille ja nuorille.

Viimeisin päivitys 26.07.2007