Ammatillisten lisäeläkejärjestelmien hallinnointi – ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi (EU) 2016/2341 ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivissä (EU) 2016/2341 (ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskeva direktiivi) säädetään vähimmäistason yhdenmukaistamissäännöistä laitoksille, jotka hallinnoivat työntekijöiden ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä näiden työnantajien puolesta. Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden hallitukset voivat ottaa käyttöön tarpeellisiksi katsomiaan lisätoimenpiteitä edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet ovat yhdenmukaisia EU:n oikeuden mukaisten jäsenvaltioiden velvoitteiden kanssa.

Sääntöjen tavoitteena on

• varmistaa, että ammatillisten lisäeläkejärjestelmien rahoitus on terveellä pohjalla
• tarjota jäsenille ja etuudensaajille korkeatasoisempi suoja ja enemmän tietoa
• poistaa lisäeläkelaitosten rajatylittävän toiminnan esteet
• kannustaa pitkän aikavälin vastuullisiin sijoituksiin.

Lainsäädännöllä muutetaan ja korvataan direktiivi 2003/41/EY, jota oli päivitettävä vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset

• rajoittavat toimintansa eläke-etuuksiin liittyviin toimintoihin
• suojaavat varansa jäsenten ja etuudensaajien edun mukaisesti, jos kumppaniorganisaatio ajautuu konkurssiin
• ovat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen rekisteröimiä ja hyväksymiä, myös rajatylittävää toimintaa varten
• pitävät hallussaan riittävästi varoja rahoituksellisten sitoumuksiensa kattamiseksi
• sijoittavat varat varovaisesti jäsenten ja etuudensaajien pitkän aikavälin edun mukaisesti
• käyttävät tehokasta hallintojärjestelmää, jossa toimintaa hallinnoidaan järkevästi ja varovaisesti
• ovat asiantuntevien, pätevien ja osaavien ihmisten johtamia
• soveltavat moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa kaikkiin työntekijöihin
• käyttävät omaa riskienhallintatoimintoa, sisäisen tarkastuksen toimintoa ja aktuaaritoimintoa*
• tekevät sisäisen riskienarvioinnin vähintään kolmen vuoden välein ja toimittavat sijoituspolitiikan periaatteita koskevan kirjallisen selvityksen
• laativat ja julkistavat vuositilinpäätöksen
• ovat vakavaraisuusvalvonnan kohteena muun muassa solvenssimarginaalin ja sijoitussääntöjen osalta
• toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä toimintansa jatkuvuuden ja säännöllisyyden varmistamiseksi, mukaan lukien varautumissuunnitelmien laatiminen, käyttämällä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä ja erityisesti perustamalla ja hallinnoimalla verkko- ja tietojärjestelmiä finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen (EU) 2022/2554 mukaisesti (ks. tiivistelmä).

Jäsenvaltioiden asianomaiset kansalliset viranomaiset

• pystyvät valvomaan vakavaraisuutta riittävien voimavarojensa avulla
• edellyttävät lisäeläkelaitoksilta asianmukaista hallinto- ja kirjanpitojärjestelmää sekä sisäisen tarkastuksen menettelyä
• voivat määrätä lainsäädännön rikkomisesta hallinnollisia ja muita seuraamuksia
• ovat valtuutettuja tarkastelemaan lisäeläkelaitosten strategioita, prosesseja ja raportointimenettelyjä sekä mahdollisesti tarvitsemiaan sisäisiä asiakirjoja ja tekemään tarkastuksia paikan päällä
• voivat vaihtaa tietoja keskenään ja rahapoliittisten viranomaisten kanssa rikkomatta salassapitovaatimuksia.

Lisäeläkelaitosten on tarjottava mahdollisille jäsenille, jäsenille ja etuudensaajille selkeää, ajantasaista ja maksutonta tietoa. Näitä ovat muun muassa

• lisäeläkelaitoksen tiedot sekä jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
• eläke-etuusotteet, jotka sisältävät muun muassa tiedot suoritetuista maksuista, erittelyn kustannuksista ja oman järjestelmän arvon
• ohjeet lisätietojen saamiseen
• eläkkeelle siirtymistä edeltävässä vaiheessa annettavat tiedot maksatusvaihtoehdoista.

Vaatimuksista riippuen jäsenvaltiot voivat vapauttaa lainsäädännön tietyistä edellytyksistä tietyt lisäeläkelaitokset, jotka hallinnoivat eläkejärjestelmiä, joilla on yhteensä alle 15 tai 100 jäsentä. Jos lisäeläkelaitos haluaa kuitenkin tarjota palvelujaan muissa jäsenvaltioissa, sen on noudatettava kaikkia direktiivin säännöksiä.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen

• auttaa kansallisten viranomaisten välistä koordinointia
• varmistaa, että EU:n vakuutus- ja lisäeläkelainsäädäntöä sovelletaan johdonmukaisesti.

MISTÄ ALKAEN SÄÄNTÖJÄ SOVELLETAAN?

Direktiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 13. tammikuuta 2019.

TAUSTAA

Ammatilliset lisäeläkkeet kattavat työnantajien suorittamat maksut. Ne muodostavat eläkejärjestelmän ”toisen pilarin”. Valtioiden sosiaaliturvan piiriin kuuluvat eläkkeet muodostavat ”ensimmäisen pilarin” ja vapaaehtoiset yksityiset eläkesäästöt ”kolmannen pilarin”.

EU:n sääntöjen mukaan yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneet lisäeläkelaitokset voivat hallinnoida toisessa maassa sijaitsevien yritysten ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä. Yleiseurooppalaisilla yrityksillä voi olla yksi laitos kaikkia eurooppalaisia tytäryhtiöitään varten.

EU:ssa toimii noin 125 000 ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavaa laitosta. Ne hallinnoivat 2,5:tä biljoonaa euroa noin 75 miljoonan kansalaisen (jotka kattavat 20 prosenttia EU:n työikäisestä väestöstä) puolesta.

Ks. lisätietoja:

• Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset (Euroopan komissio)
• Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevan direktiivin tarkistaminen – usein kysytyt kysymykset – lehdistötiedote (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2341, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 37–85).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2556, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU, 2014/65/EU, (EU) 2015/2366 ja (EU) 2016/2341 muuttamisesta finanssialan digitaalisen häiriönsietokyvyn osalta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 153–163).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2554, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 1–79).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48–83).

Asetukseen (EY) N:o 1094/2010 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 11.10.2023