Dublin II -asetus

Asetuksen avulla on tarkoitus määritellä mahdollisimman nopeasti turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio ja estää turvapaikkamenettelyjen väärinkäyttö.

SÄÄDÖS

Neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003, annettu 18 päivänä helmikuuta 2003, niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio.

TIIVISTELMÄ

Asetuksessa vahvistetaan periaate, jonka mukaan yksi ainoa jäsenvaltio vastaa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Tavoitteena on estää turvapaikanhakijoiden palauttaminen maasta toiseen mutta myös estää järjestelmän väärinkäyttö siten, että yksi henkilö esittää useampia turvapaikkahakemuksia.

Objektiivisten ja hierarkkisten kriteerien pohjalta määritetään siis, mikä jäsenvaltio on kulloinkin vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.

Perusteet

Säädettyjä perusteita sovelletaan siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty. Niitä sovelletaan sen tilanteen mukaan, joka vallitsi silloin, kun turvapaikanhakija ensimmäisen kerran jätti hakemuksensa johonkin jäsenvaltioon.

• Perheiden yhtenäisyyden periaate

Jos turvapaikanhakija on ilman huoltajaa tuleva alaikäinen, turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa joku hänen perheenjäsenensä laillisesti oleskelee, mikäli tämä on alaikäisen edun mukaista. Jollei alaikäisellä ole perheenjäsentä, turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäinen on tehnyt turvapaikkahakemuksensa.

Jos jollakin täysi-ikäisen hakijan perheenjäsenellä on jo pakolaisasema jossakin jäsenvaltiossa, tai jos perheenjäsenen hakemuksen käsittely on kesken, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, mikäli asianomainen henkilö sitä haluaa.

Lisäksi useamman perheenjäsenen samanaikaisesti tai läheisinä ajankohtina jättämät turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä yhdessä.

• Oleskelulupien ja viisumien myöntäminen

Jäsenvaltio, joka on myöntänyt hakijalle voimassa olevan oleskeluluvan tai viisumin, on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Jos hakijalla on hallussaan useampia eri jäsenvaltioiden myöntämiä oleskelulupia tai viisumeita, turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaa jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan, jonka voimassaolo päättyy viimeisenä.

Samoja sääntöjä sovelletaan, jos turvapaikanhakijalla on vain yksi tai useampi oleskelulupa, jonka voimassaolo on päättynyt alle kaksi vuotta aiemmin, tai yksi tai useampi viisumi, jonka voimassaolo on päättynyt alle kuusi kuukautta aiemmin, eikä turvapaikanhakija ole vielä poistunut jäsenvaltioiden alueelta.

• Laiton maahantulo johonkin jäsenvaltioon tai laiton oleskelu jossain jäsenvaltiossa

Jos hakija on ylittänyt jäsenvaltion rajat luvattomasti, käsittelystä vastaa kyseinen jäsenvaltio. Tämä vastuu päättyy 12 kuukauden kuluttua päivästä, jona luvaton rajan ylittäminen tapahtui.

Jos turvapaikanhakija on ennen hakemuksen tekoa oleskellut yhtäjaksoisesti vähintään viiden kuukauden ajan jossakin jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Jos hakija on asunut vähintään viiden kuukauden jaksoja useissa jäsenvaltioissa, se jäsenvaltio, jossa hakija on viimeksi asunut, on vastuussa hakemuksen käsittelystä.

• Laillinen maahantulo johonkin jäsenvaltioon

Jos kolmannen maan kansalainen hakee turvapaikkaa jäsenvaltiosta, jossa hän ei ole tarvinnut viisumia, hakemuksen käsittelystä vastaa kyseinen jäsenvaltio.

• Hakemuksen tekeminen lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella

Jos kolmannen maan kansalainen hakee turvapaikkaa jäsenvaltion lentokentän kansainvälisellä kauttakulkualueella, on kyseinen jäsenvaltio vastuussa hakemuksen käsittelystä.

Poikkeukset

Jos käsittelystä vastuussa olevaa jäsenvaltiota ei voida määrittää edellä mainituin perustein, siitä vastaa ensimmäinen jäsenvaltio, jossa hakemus on tehty.

Vaikka jäsenvaltio ei olisi vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, se voi perhesyihin tai kulttuurillisiin näkökohtiin perustuvista humanitaarisista syistä suostua toisen jäsenvaltion pyynnöstä käsittelemään turvapaikkahakemuksen, jos henkilöt, joita asia koskee, antavat suostumuksensa tähän.

Turvapaikanhakijan vastaanotto

Sen jäsenvaltion, joka on määrätty vastaamaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä, on otettava turvapaikanhakija vastaan ja käsiteltävä hakemus.

Jos jokin jäsenvaltio, jossa turvapaikkahakemus on tehty, katsoo toisen EU-maan olevan vastuussa, se voi pyytää kyseistä jäsenvaltiota vastaanottamaan hakemuksen. Vastaanotto- tai takaisinottopyynnössä on esitettävä kaikki tiedot, joiden pohjalta pyynnön saanut jäsenvaltio voi määritellä, onko se todellakin vastuussa. Jos jäsenvaltio, jolle pyyntö on esitetty, suostuu asianomaisen henkilön vastaanottoon tai takaisinottoon, hakijalle annetaan perusteltu päätös, josta ilmenee, ettei hakemusta voida käsitellä jäsenvaltiossa, jossa se on tehty, ja että kyseinen valtio on velvollinen siirtämään hakijan käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

Taustaa

Dublin II ‑asetuksella korvataan vuoden 1990 Dublinin yleissopimus, jossa vahvistettiin turvapaikkahakemuksen käsittelyyn toimivaltaista jäsenvaltiot koskevat perusteet. Asetuksen soveltamiseen osallistuvat kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (Uudelleenlaadittu toisinto) [KOM(2008) 820 lopullinen/2 – ei julkaistu EUVL:ssä].

Tämän Dublin II ‑asetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen tarkoituksena on parantaa järjestelmän toimivuutta ja varmistaa, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden tarpeet otetaan hakemuksen käsittelyvastuun määrittämismenettelyissä kattavasti huomioon. Lisäksi ehdotuksen tarkoituksena on turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelman mukaisesti puuttua niihin tilanteisiin, joissa jäsenvaltioiden vastaanottokyky ja turvapaikkajärjestelmät joutuvat erityisen paineen alaisiksi tai joissa kansainvälistä suojelua hakeville tarjotun suojan taso on riittämätön.

Yhteispäätösmenettely (COD/2008/0243)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän arviointi [KOM(2007) 299 lopullinen – EUVL C 191, 17.8.2007].

Komissio katsoo, että Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän tavoitteet on suurelta osin saavutettu. Komissio toteaa, ettei se ole pystynyt arvioimaan järjestelmän kustannuksia, koska jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet asiasta täsmällisiä tietoja. Lisäksi se toteaa, että yhä esiintyy eräitä ongelmia, jotka liittyvät sekä järjestelmän käytännön toteuttamiseen että sen tehokkuuteen.

Viimeisin päivitys 18.11.2011