Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2011/C 70/06

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

TIIVISTELMÄ

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”KOČEVSKI GOZDNI MED”

EY-N:o: SI-PDO-0005-0425-29.10.2004

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa esitetään eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

2.   Ryhmä:

3.   Tuotelaji:

4.   Tuote-eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1   Nimi:

”Kočevski gozdni med”

4.2   Kuvaus:

Kočevski gozdni med -hunajan eri laatuja ovat

a)   Metsähunaja

Metsähunaja on sekakoosteista mesikastehunajaa, jossa on runsaasti hivenaineita. Sen väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan, ja siinä on häivähdys punaista tai vihreää; se voi olla sameaa tai kirkasta, ja siinä voi aistia pihkan, kuusenkerkkäsiirapin ja saksanpähkinän aromin. Sen johtokyky on vähintään 0,85 mS/cm.

b)   Kuusihunaja

Kuusihunaja on juoksevana väriltään punertavanruskeaa ja koostumukseltaan melko jähmeää. Sen maussa voi aistia tuulahduksen pihkaa, kuusenkerkkäsiirappia, yrttimakeisia, yrttiteetä, paahdettua kahvia, kuivattuja hedelmiä, viikunoita ja kahvimakeisia; se on juoksevaa ja tahmeaa. Sen johtokyky on vähintään 0,95 mS/cm.

c)   Saksanpihtahunaja

Saksanpihtahunaja on väriltää tumman harmaanruskeaa, ja siinä on vihertävä heijastus. Maussa tuntuvat karamelli, paahdettu sokeri, pihka, tuore havupuu, kuusenkerkkäsiirappi, savu, maitotee sekä yrttimakeiset. Sen johtokyky on vähintään 0,95 mS/cm.

d)   Lehmushunaja

Lehmushunaja on vaaleankellertävää, keltaista tai meripihkan väristä. Sen aromi on väkevä ja voimakas, ja siinä tuntuvat mentoli, lehmustee sekä lehmuksenkukka. Sen johtokyky on vähintään 0,8 mS/cm.

Kočevski gozdni med -tuotteen on täytettävä myös seuraavat vaatimukset:

4.3   Maantieteellinen alue:

Luoteessa alueen raja kulkee Loški potokin kunnan rajaa myöten Racna goran alarinteille, sieltä se jatkaa pohjoiseen Lužarjen, Krvava pečin ja Robin läpi Raščican laaksoon, josta se kääntyy kohti Ponikven kylää ja sieltä lounaaseen Mala goran alarinteitä pitkin. Täältä raja kulkee itäänpäin Krka-joelle, Rogin ja Poljanska Goran rinteitä pitkin Kolpa-joelle. Itärajan suurimmat paikkakunnat ovat Dvor, Soteska ja Črmošnjice. Luonaassa ja etelässä raja kulkee Slovenian ja Kroatian valtakunnanrajaa pitkin Čabranka- ja Kolpa-jokia myöten. Rajaseudun suurimmat asutuskeskukset ovat Čabar, Osilnica, Brod na Kolpi sekä Stari trg ob Kolpi.

Kaikki nämä paikkakunnat kuuluvat määriteltyyn maantieteelliseen alueeseen.

4.4   Alkuperätodisteet:

Kočevski gozd -hunajan valmistukseen käytettävien mehiläispesien on sijaittava maantieteellisellä alueella.

Tuotteen alkuperä tarkastetaan useissa eri vaiheissa; siitä huolehtivat mehiläishoitajat, Združenje Kočevski med -yhdistys, tarkastajat ja lopuksi myös riippumaton varmennuselin.

Mehiläishoitajien on pidettävä kirjaa erilaisista tiedoista ja merkittävä päivittäin laiduntamista koskevat tiedot (sijainti, pesien lukumäärä, kerätyn hunajan määrä, erä jne.); heidän om myös kirjattava mehiläisten terveyden suojaamiseksi toteutetut toimet sekä hunajan määritykset. Združenje Kočevski med -yhdistys pitää kirjaa Kočevski gozdni med -hunajaa tuottavista mehiläishoitajista (mehiläistarhojen sijainti, pesien lukumäärä, hunajasato pesää kohden), myönnetyistä numeroiduista ”Kočevski gozdni med” -etiketeistä, Kočevski gozdni med -hunajan pullottajista sekä tarkastajista. Tarkastajan (luvan saanut koulutettu henkilö) on tarkastettava, että kaikkien mehiläistuottajien, jotka aikovat pullottaa Kočevski gozdni med -hunajaa, harjoittama mehiläishoito, hunajan tuotanto, varastointi ja pullotus tapahtuvat vaatimustenmukaisella tavalla. Jos hunaja on vaatimusten mukaista, tarkastaja antaa mehiläishoitajalle tämän pyytämiä numeroituja ”Kočevski gozdni med” -etikettejä ilmoitetun hunajamäärän mukaan. Tarkastajan on pidettävä kirjaa mehiläishoitajan käytänteiden asianmukaisuudesta sekä hunajan kenttämäärityksistä.

4.5   Tuotantomenetelmä:

Mehiläispesien on sijaittava 4.3 kohdassa määritellyllä maantieteellisellä alueella. Mehiläishoitajien on noudatettava mehiläishoidon hyviä käytänteitä. Hunajan tuotannossa noudatetaan tiukkoja hygieniavaatimuksia, joilla taataan korkealaatuinen tuotanto.

Hunajakakkua ei saa käsitellä kemiallisilla aineilla mehiläistautien tai tuholaisten torjumiseksi. Mehiläisyhdyskuntia ei ruokita laiduntamisen aikana. Mehiläisten häätämiseksi käytetään harjausta, puhallinta ja mahdollisimman vähässä määrin savutinta; kemiallisten karkotteiden käyttö on kielletty. Hunajan pullotus aloitetaan, kun hunaja on kypsää eikä sen vesipitoisuus ylitä 18,6:ta prosenttia. Hunajaa ei koskaan kerätä kakusta, jossa on jäljellä sikiöosastoja. Hunajaa ei koskaan pulloteta lingosta suoraan purkkeihin.

Hunajan kuivattaminen on kielletty. Hunaja siivilöidään aina; siivilän silmäkoon on oltava sellainen, että alle 0,2 mm:n kokoiset hiukkaset pääsevät läpi. Kiteytynyt hunaja voidaan pehmentää lämmittämällä, kuitenkin enintään 40 °C lämpötilaan kuumentimen ja hunajan kosketuskohdassa. Mikroaaltouunilla pehmentäminen ei ole sallittua.

Kočevski gozdni med pullotetaan maantieteellisellä alueella, koska vain näin voidaan taata hunajan ensiluokkainen laatu ja varmistaa sen säilyminen ja samalla estää sen fysikaalis-kemiallisten ja aistinvaraisten ominaisuuksien muuttuminen. Ennen hunajan pullottamista ja merkitsemistä ”Kočevski gozdni med” -merkinnällä kukin erä on tarkastettava ja arvioitava. Tarkastuksen suorittavat tarkastajat (ks. 4.4 kohta), ja 4.7 kohdassa mainittu valvontaelin suorittaa samalla lisätarkastuksia. Kočevski gozdni med pakataan erikokoisiin vähittäismyyntipakkauksiin. Pullottamisen jälkeen purkki sinetöidään siten, ettei sitä voi aukaista sinettiä rikkomatta. Kaikkien tuotantovaiheiden tiukalla valvonnalla ja jäljitettävyyden tarkastuksilla vähennetään riskiä siitä, että hunajaa sekoitettaisiin muiden hunajalaatujen kanssa tai että muita hunajalaatuja merkittäisiin ”Kočevski gozdni med” -nimityksellä.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

Kočevjen metsäinen ympäristö on erityisen hyvin suojeltu luonnonympäristö, ja se onkin yksi Euroopan parhaiten säilyneistä alueista. Kočevski gozdni med -tuotteen maantieteellinen tuotantoalue kattaa lähes kokonaan Kočevsko-Kolpan alueen, joka on myös Natura 2000 -luonnonsuojelualue, ja siten luonto- ja lintudirektiivin täytäntöönpanon kannalta merkittässä asemassa. Kočevsko-Kolpan alue on yksi Slovenian laajimmista yhtenäisistä metsäalueista, ja sen dinaarisen vyöhykkeen peittää Euroopan suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluva illyrialainen pyökkimetsä.

Mehiläisten laidunpaikat sijaitsevat alueen metsäisessä keskiosassa, joka kattaa 800 km2 suuruisen alan ja josta metsän osuus on 95 %. Alueen kasvisto on hyvin rikasta, ja alueella esiintyy myös metsänrajalle, niityille sekä kosteikoille ominaista kasvistoa. Yksittäiset alueet eroavat toisistaan mesikasvien levinneisyyden, yksittäisten alueiden kasvilajiston sekä ilmasto- ja korkeusolosuhteiden suhteen. Mehiläishoitajat osaavat hyödyntää kasviston rikkauden ja vaihtelevuuden sekä eri aikoihin ajoittuvat kasvukaudet. Saksanpihdan mesikastetta esiintyy eniten kesäkuussa ja usein myös heinä- ja elokuussa, kuusen toukokuun loppupuolelta kesäkuuhun, ja lehmuksen mesikaste ilmaantuu kukinnan yhteydessä kesäkuussa ja saavuttaa huippunsa 14 vuorokautta kukinnan jälkeen. Suotuisimpien laidunolosuhteiden hyödyntämiseksi mehiläishoitajat siirtävät mehiläisensä eri paikkoihin maantieteellisen alueen sisällä. Tätä varten he seuraavat tarkkaan mesikaste-ennusteita. Tällaisen mehiläishoidon tuloksena voidaan saada juuri edellä kuvattuja Kočevski gozdni med -hunajalaatuja.

Kyseisen maantieteellisen alueen vuosisataisesta mehiläishoitoperinteestä kertoo se, että mehiläisillä on oma suojeluspyhimyksensä – Pyhä Ambrosius (Sv. Ambroža). Hänestä tiedetään vain, että hän eli 300-luvulla jKr. ja oli piispa ja kirkonopettaja. Suojeluspyhimyksen kunniaksi ja ylistykseksi mehiläishoitajat yhä tänä päivänä rukoilevat terveitä mehiläisiä ja hyvää hunajasatoa. Stari Trg ob Kolpin seurakunnan kirkon alttarilla on Pyhää Ambrosiusta kuvaava kookas patsas, jolla on jalkojen juuressa mehiläispesä.

Joitakin vuosia sitten löydettiin Laz ob Kolpin kylän kappelista vuodelta 1557 peräisin oleva fresko, joka kuvaa Pyhä Ambrosiusta kolmen muun pyhimyksen kanssa. Nämä molemmat teokset osoittavat, että mehiläishoitoa on harjoitettu Kočevjen alueella jo hyvin pitkään.

Mehiläishoidon leviämistä Kočevjen alueella edisti myös se, että sitä harjoittivat oppineet isänmaanystävät, jotka myös osasivat kirjoittaa ja kertoa harjoittamastaan mehiläishoidosta. Heihin kuului mm. kirkkoherra, tuomari ja pormestari Jurij Jonke, joka syntyi vuonna 1777 Svetli Potokissa Kočevjen lähellä. Hän oli myös erinomainen mehiläishoitaja ja edisti kotitarpeisiin harjoitettavan mehiläishoidon leviämistä. Hän kertoi toiminnastaan saksalaisessa mehiläishoitoa koskevassa Bienenzeitung-aikakausjulkaisussa ja kirjoitti myös Ljubljanske Novice- ja Ilirischer Blatt -lehtiin. Vuonna 1836 hän laati mehiläishoitoa koskevan kirjasen nimeltä Anleitung zur praktischen Behandlung der Bienenzucht.

Toinen mainittava mehiläishoitaja oli kirjailija Fran Levstik, joka syntyi Retjessa Velike Laščen lähellä. Hän kirjoitti vuonna 1853 mehiläishoitoa koskevan kirjan Bučelstvo.

Mehiläishoito alkoi toden teolla kukoistaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen (1914–1918), jolloin perustettiin mehiläishoitoyhdistyksiä.

Eräs tiennäyttäjistä oli tuolloin Novih Sel ob Kolpista kotoisin ollut mehiläishoitaja Josip Kajfež (1881–1944), jolla jo vuonna 1918 oli 100 mehiläisyhdyskuntaa. Hän oli paitsi erinomainen mehiläishoitaja ja Kostelskan laakson organisoidun mehiläishoidon perustaja myös tunnettu mehiläiskuningattarien jalostaja. Hän kirjoitti artikkeleita mehiläishoitoa koskevaan Slovenski čebelar -lehteen sekä muihin vastaaviin julkaisuihin.

4.7   Valvontaviranomainen:

4.8   Merkinnät:

Tuote-eritelmän vaatimukset täyttävä hunaja merkitään nimityksellä ”Kočevski gozdni med” ja maininnalla ”zaščitena označba porekla” (suojattu alkuperänimitys), ja siihen merkitään myös vastaava yhteisön tunnus ja kansallinen laatumerkki.

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.