Vesialan AKT-EU-väline

Euroopan unioni (EU) perustaa Cotonoun sopimuksen allekirjoittaneita Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maita (AKT-maat) varten vesialan välineen. Välineen talousarvio on 500 miljoonaa euroa, ja sen tavoitteena on erityisesti parantaa juomaveden ja saniteettipalvelujen saatavuutta näiden maiden vähäosaisen väestön keskuudessa pyrkimällä ratkaisemaan rahoituksen puutteeseen liittyvät ongelmat. Tiedonannossa ehdotetaan vesialan välineen perustamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ja kuvataan vesialan EU-aloitteen tulevaa kehitystä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 26 päivänä tammikuuta 2004, EU:n vesialoitteen tulevasta kehityksestä ja vesialan AKT-EU-välineen perustamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä [KOM(2004) 43 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

VESIALAN VÄLINE AKT-MAITA VARTEN

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maille tarkoitetun vesialan välineen tavoitteena on edistää tuen avulla alakohtaisten politiikkojen kehittämistä ja uudistamista sekä joustavien ja innovatiivisten keinojen avulla juomavettä ja saniteettipalvelujen koskevien hankkeiden ja ohjelmien rahoitusta.

Perusperiaatteet

Väline perustuu kolmeen pääperiaatteeseen:

• hallintotapa: vesialan välineessä keskitytään sellaisiin AKT-maihin, jotka harjoittavat moitteetonta kansallista vesipolitiikkaa tai jotka ovat sitoutuneet kehittämään sellaisen ja jotka kohdentavat rahoitusta ensisijaisesti sosiaalialalle. Vesialan väline auttaa maita perustamaan toimielin- ja sääntelykehyksensä lisärahoituksen houkuttelemiseksi;
• omavastuu: väline on täysin kysynnän ohjaama. Välineellä pyritään tukemaan ja edistämään AKT-maiden toimijoiden osallistumista vesialan politiikkojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;
• innovaatio ja joustavuus: kannustava vaikutus pyritään maksimoimaan yhdistämällä luovasti avustukset ja muut perusinfrastruktuurien rahoituslähteet. Avustusten on tarkoitus muodostaa alkupääoma hankkeiden valmistelua varten ja väline lisärahoituksen saamiselle välttämättömien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien muodostamiseksi.

Rahoitettavat toimet

Vesialan välineestä rahoitetaan pääasiassa kahdentyyppisiä toimia: vesihuollon ja hallintotavan parantamista sekä juomavettä ja saniteettipalveluja koskevia infrastruktuureja.

Vesihuollon ja hallintotavan parantamiseen liittyviä toimia ovat:

• instituutioiden kehittäminen ja alan uudistuksen tukeminen,
• integroitu vesivarojen hoito ennen kaikkea kansallisella tasolla ja valuma-alueilla AKT-maissa.

Toisella toiminta-alalla vesialan välineessä käytetään joustavia ja innovatiivisia menetelmiä vesialaa ja saniteettipalveluja koskevien hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseksi alhaisen tulotason ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevilla alueilla.

Välineen hallinnointi

Vesialan välineen organisatorinen hallintorakenne on kehitetty Euroopan komissiossa, ja se koostuu Euroopan unionin virkamiehistä. Työryhmän virkamiehet vastaavat välineen täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen laatimisesta.

Lisäksi vesialan välineestä rahoitettavien hankkeiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa olisi käytettävä hyväksi mahdollisimman laajalti komission ulkopuolelta saatavaa asiantuntija-apua. Asiantuntija-apua saadaan erityisesti jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmissä sekä tekemällä yhteistyötä Euroopan investointipankin ja muiden kehitysrahoituslaitosten kanssa ja tarvittaessa yksityisen sektorin ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa.

Hankkeet valitaan ehdotuspyynnöin, joihin voivat osallistua AKT-maiden ja Euroopan unionin valtiolliset ja valtioista riippumattomat toimijat. Valinta perustuu Euroopan komission ehdotuspyynnössä määrittelemiin perusteisiin, joiden on vastattava kestävän kehityksen tavoitteita ja Euroopan unionin vesihuoltopolitiikkaa kehitysmaissa, oltava yhtenäisten valuma-alueiden hoito-ohjelmien mukaisia ja joissa on otettava huomioon kumppanien täytäntöönpanovalmiudet, hankkeen kesto jne.

EU:N VESIALOITTEEN TULEVAISUUS

Tiedonannossa käsitellään myös maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa käynnistetyn EU:n vesialoitteen kehitysmahdollisuuksia.

Tiedonannossa todetaan, että EU:n vesialoite on edistynyt merkittävästi ja että juomavettä ja saniteettipalveluja koskevat tavoitteet on tarkoitus saavuttaa yhtenäisen valuma-alueiden hoitosuunnitelman osana.

Aloitteessa keskitytään Afrikkaan sekä Itä-Euroopan, Kaukasian, Keski-Aasian, Välimeren alueen ja Latinalaisen Amerikan maihin.

Komissio uskoo kuitenkin, ettei vuosituhattavoitteita (EN) (ES) (FR) voida tästä edistyksestä huolimatta saavuttaa, ellei rahoitusta lisätä merkittävästi ja ellei kehitetä mekanismeja, joilla kehitysapuun voidaan saada varoja muistakin lähteistä (yksityissektorilta, kehityspankeilta). EU:n vesialan välineen perustamisella on tarkoitus edistää näitä kahta tavoitetta.

TAUSTAA

Esitelty tiedonanto on jatkoa Johannesburgissa syyskuussa 2002 pidetyssä maailman kestävän kehityksen huippukokouksessa käynnistetylle EU:n vesialoitteelle (EN). Tässä huippukokouksessa tavoitteeksi vahvistettiin YK:n vuosituhattavoitteiden mukainen tavoite, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä on puolitettava sellaisten ihmisten lukumäärä, joilla ei ole jatkuvasti saatavilla juomavettä eikä perussaniteettipalveluja.

Epäterveellinen vesi aiheuttaa joka vuosi enemmän kuolemantapauksia kuin sodat. Maailmassa on yli 1,1 miljardia ihmistä, joilla ei ole tarjolla juomavettä, ja 2,4 miljardia ihmistä, joilla ei ole saatavilla tyydyttäviä saniteettipalveluja. Afrikan väestöstä noin 40 % kärsii juomaveden puutteesta ja vielä useampi asianmukaisten saniteettipalvelujen puutteesta.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

AKT-EY-ministerineuvoston päätös N:o 7/2005, tehty 22 päivänä marraskuuta 2005, yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston (EKR) ehdollisesta yhden miljardin euron määrästä suoritettavan toisen 250 miljoonan euron rahoituserän kohdistamisesta vesialan AKT-EU-välinettä varten [EUVL L 48, 18.2.2006].

Tällä päätöksellä AKT-EY-ministerineuvosto myöntää virallisesti toisen 250 miljoonan euron rahoituserän vesialan AKT-EU-välinettä varten.

AKT-EY-ministerineuvoston päätös 2004/632/EY, tehty 6 päivänä toukokuuta 2004, yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston pitkän aikavälin kehityksen määrärahavarauksen ja investointikehyksen varojen käytöstä vesialan AKT-EU-välineen perustamiseen [EUVL L 289, 10.9.2004].

AKT-EY-ministerineuvosto antaa tässä päätöksessä virallisesti luvan vapauttaa ensimmäinen 250 miljoonan euron erä vesialan AKT-EU-välinettä varten ja aikoo vapauttaa toisen 250 miljoonan euron erän.

Neuvoston päätös, tehty 26 päivänä huhtikuuta 2004, AKT-EY-ministerineuvostossa vahvistettavasta yhteisön kannasta päätökseen käyttää pitkän aikavälin kehityksen määrärahojen varausta sekä yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston investointikehyksen varoja vesialan AKT-EU-välineen perustamiseen [ei julkaistu EUVL:ssä].

Neuvosto aikoo käyttää pitkän aikavälin kehityksen määrärahojen varausta sekä yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston investointikehyksen varoja vesialan AKT-EU-välineen perustamiseen.

Neuvoston päätös 2004/289/EY, tehty 22 päivänä maaliskuuta 2004, yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisen 1 miljardin euron määrän osittaisesta vapauttamisesta yhteistyöhön Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa vesialan välineen perustamista varten [EUVL L 94, 31.3.2004].

Neuvosto sopii päätöksessä vesialan välineen perustamisesta AKT-maita varten. AKT-EY-kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesti neuvosto toteaa, että vuoden 2003 loppuun mennessä toteutuneiden sitoumusten ja maksujen määrä yhdessä vuosiksi 2004-2007 esitettyjen ennusteiden kanssa osoittaa, että yhdeksännen EKR:n miljardista eurosta voidaan vapauttaa 500 miljoonaa euroa vesialan välineen perustamista varten. Neuvosto hyväksyi ensimmäisen 250 miljoonan euron erän maksamisen. Jäljellä olevasta määrästä tehdään päätös myöhemmin.

See also

Lisätietoja EuropeAidin pääosaston verkkosivulta "Vesialan AKT- EU-väline" (EN) (FR).

Viimeisin päivitys 08.08.2007