Uusiutuvat energialähteet: vihreä kirja

1) TAVOITE

Tavoitteena on herättää keskustelua uusiutuviin energiamuotoihin liittyvistä kiireellisistä ja tärkeistä toimenpiteistä asettamalla tavoitteet sekä kartoittamalla esteet ja käyttöön otettavat toimet.

2) YHTEISÖN TOIMENPITEET

Komission vihreä kirja uusiutuvista energialähteistä, annettu 20 päivänä marraskuuta 1996.

3) SISÄLTÖ

Nykytilanne: Euroopan unionilla on hyvät uusiutuvia energialähteitä koskevat mahdollisuudet, mutta niiden hyödyntäminen on epätasaista ja riittämätöntä. Ala on erityisen herkkä politiikan kehitykselle, ja sen osuus on tällä hetkellä 6 prosenttia sisäisestä energian bruttokulutuksesta. Osuus voisi olla 7,4-9 prosenttia vuonna 2010.

Uusiutuvien energialähteiden käytön etuja ovat

• yhdenmukaisuus kestävän kehityksen kokonaisvaltaisen strategian kanssa
• mahdollisuus vähentää Euroopan unionin riippuvuutta tuontienergiasta ja taata siten energian toimitusvarmuus
• Euroopan teollisuuden yleisen kilpailukyvyn parantuminen
• positiiviset vaikutukset alueelliseen kehitykseen ja työllisyyteen
• yleisön kannatus.

Uusiutuvien energialähteiden käytön yleistymisen esteitä ovat

• korkeat investointikustannukset ja pitkät takaisinmaksuajat
• se, että uusiutuvia energialähteitä koskevien päätösten tekijät eivät tunne niiden mahdollisuuksia
• muutoksien yleinen vastustus
• keskussähköverkkoihin liittämistä koskevat tekniset ja taloudelliset ongelmat, joita ei vielä ole ratkaistu
• joidenkin energiamuotojen (tuuli- ja aurinkoenergia) vuodenaikojen vaihteluun liittyvät vaikeudet
• sopivat jakeluverkot joillekin energiamuodoille (biopolttoaineet).

Vihreässä kirjassa asetetaan kunnianhimoinen tavoite. Uusiutuvien energiamuotojen osuus sisäisestä energian bruttokulutuksesta halutaan kaksinkertaistaa viidessätoista vuodessa (eli niiden osuus olisi 12 prosenttia vuonna 2010), jolloin luotaisiin yli 500 000 työpaikkaa.

Kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava täysin tähän tavoitteeseen.

Tavoitteeseen pääsemiseksi seuraavia yhteisön politiikkoja on vahvistettava:

• energian sisämarkkinat (luottojärjestelmät, verojen yhdenmukaistaminen, valtiontuet, standardointi),
• erityiset rahoitustuet (Altener-ohjelma: 40 miljoonaa ecua vuosiksi 1993-97),
• uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisääminen tutkimus- ja kehitysohjelmissa (Joule-ohjelma ja Thermie-ohjelma),
• uusiutuvia energialähteitä tukeva aluepolitiikka etenkin syrjäisillä alueilla ja maaseudulla,
• yhteensopiva maatalouspolitiikka, jolla tuetaan kestävien energiamuotojen tuotantoa ja kehittämistä,
• mahdollisuuksien hyödyntäminen Keski- ja Itä-Euroopan maiden, Välimeren maiden ja kehitysmaiden taloudelliseen kehittämiseen.