Valtiontuen toimintasuunnitelma

Euroopan komission esittämä valtiontuen toimintasuunnitelma käynnistää valtiontukipolitiikan kattavan uudistuksen, joka toteutetaan viiden vuoden aikana (2005-2009). Uudistuksella pyritään varmistamaan, että jäsenvaltioilla on selkeät ja ennustettavat säännöt, joita ne noudattavat myöntäessään Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen keskittyviä valtiontukia.

ASIAKIRJA

Valtiontuen toimintasuunnitelma - Valtiontukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: suunnitelma valtiontuen uudistamiseksi vuosina 2005-2009 [mietintö, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä].

YHTEENVETO

Euroopan komission esittämä toimintasuunnitelma sisältää valtiontukipolitiikan uudistamisohjelman, joka toteutetaan viiden vuoden aikana (2005-2009).

Uudistuksen tarkoituksena on erityisesti kannustaa jäsenvaltioita osallistumaan Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Uusi valtiontukipolitiikka auttaa jäsenvaltioita keskittämään myöntämänsä julkisen tuen Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen ja kestävien työpaikkojen luomiseen.

Uudistuksella pyritään myös järkeistämään ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta jäsenvaltioille voidaan tarjota selkeät ja ennustettavat valtiontuen sääntelypuitteet.

Miksi valtiontukipolitiikkaa tarvitaan EU:ssa?

Valtiontukien valvonta on kiinteä osa yhteisön kilpailupolitiikkaa ja se edistää kilpailua markkinoilla. Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa kielletään valtiontuki, joka vääristää tai on omiaan vääristämään kilpailua yhteismarkkinoilla (EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohta). Valtiontuki saattaakin vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. Valtiontukien valvonta varmistaa siis sen, että kaikilla sisämarkkinoilla toimivilla yrityksillä on tasapuoliset kilpailuolosuhteet.

Perustamissopimuksessa hyväksytään kuitenkin tiettyjä poikkeuksia tähän periaatteeseen, jos tuet vaikuttavat myönteisesti koko Euroopan unioniin. Valtiontuet ovat toisinaan erittäin hyödyllisiä yhteisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi (yleishyödylliset palvelut, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, työllisyys, tutkimus ja kehitys, kestävä kehitys, kulttuurien monimuotoisuuden edistäminen jne.) ja markkinahäiriöiden korjaamiseksi. Toisinaan markkinat eivät eri syistä (ulkoisvaikutukset, markkinavoima, markkinatoimijoiden väliset koordinointiongelmat jne.) toimi taloudellisesta näkökulmasta tehokkaasti. Tällöin jäsenvaltiot voivat puuttua tilanteeseen myöntämällä julkisia tukia. Näin ne tehostavat markkinoiden toimintaa, mikä johtaa kasvuun.

Valtiontuet voivat siis olla perustamissopimuksen kanssa yhteensopivia, jos ne täyttävät selvästi määritellyt yhteisen edun mukaiset tavoitteet eivätkä vääristä kilpailua yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Valtiontukien valvonnassa pyritään löytämään tasapaino kilpailulle kielteisten vaikutusten ja yhteisen edun kannalta myönteisten vaikutusten välillä. Yhteiselle edulle koituvan hyödyn on oltava suurempi kuin kilpailunvääristymästä aiheutuva haitta. Tämä valvontatehtävä on annettu perustamissopimuksen nojalla Euroopan komissiolle.

Yhä monimutkaisemmat ja alati lisääntyneet valtiontukisäännöt, Euroopan unionin laajentuminen kymmenellä uudella jäsenvaltiolla vuonna 2004 ja vahva pyrkimys vauhdittaa Lissabonin strategian toteuttamista ovat lisänneet tarvetta valtiontukipolitiikan järkeistämiseen ja sen perusperiaatteiden selventämiseen.

Toimintasuunnitelman päälinjat

Valtiontukipolitiikan uudistusten on oltava kattavia ja johdonmukaisia. Toimintasuunnitelmassa esitetään uudistusta ohjaavat päälinjat, joita kaikissa uudistuksen osana toteutettavissa toimenpiteissä noudatetaan.

• Valtiontuen määrän vähentäminen ja tuen tarkempi kohdentaminen: tavoitteena on suunnata valtiontuki toimintaan, johon rahoitusmarkkinat eivät ole halukkaita sijoittamaan, tai kasvua, kilpailukykyä tai kestävien työpaikkojen luomista edistävään toimintaan. Tämän tavoitteen saavuttamisen ehtona on myös tarkistetun taloudellisen lähestymistavan noudattaminen.
• Tarkistettu taloudellinen lähestymistapa: tarkoituksena on selventää syitä, joiden perusteella markkinat eivät ilman valtion toimenpiteitä toimi optimaalisesti joko markkinahäiriön vuoksi tai siksi, että markkinat aiheuttavat sosiaalista tai alueellista eriarvoisuutta, joka on korjattava. On siis arvioitava paremmin sitä, voiko valtiontuki olla oikeutettua, tarjoaako se sopivimman ratkaisun ongelmaan ja miten valtiontuet voidaan toteuttaa vääristämättä kilpailua yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tällaisen lähestymistavan avulla voidaan helpottaa ja nopeuttaa vähiten kilpailua vääristävien tukien hyväksymismenettelyä ja samalla keskittää huomio tukiin, jotka voivat aiheuttaa vakavimpia kilpailunvääristymiä.
• Tehokkaammat menettelyt, parempi täytäntöönpano ja ennustettavuus ja avoimuuden lisääminen: valtiontukisääntöjen kehittäminen johtaa tehokkaampiin ja avoimempiin menettelyihin, ryhmäpoikkeusten soveltamisalan laajentamiseen, ilmoitettavien tukien määrän supistumiseen, nopeampaan päätöksentekoon ja laajentuneeseen Euroopan unioniin mukautettuihin menettelysääntöihin. Näin lisätään oikeusvarmuutta, ja komission ja jäsenvaltioiden hallintotehtävät helpottuvat. Lisäksi avoimuuden lisääntymisen seurauksena yritykset, kilpailuasiantuntijat, kuluttajat ja suuri yleisö voivat helpommin toimia yhteismarkkinoille soveltumattomia tukia vastaan etenkin valittamalla niistä kansallisiin tuomioistuimiin.
• Komission ja jäsenvaltioiden välinen vastuunjako: valtiontukisääntöjen ja -menettelyjen kehittäminen ei käytännössä onnistu ilman jäsenvaltioiden aktiivista tukea. Jäsenvaltioiden on sitouduttava ilmoittamaan kaikista suunnitelluista tuista ja noudattamaan valtiontukisääntöjä.

Valtiontuen keskittäminen Lissabonin strategian mukaisiin painopistealueisiin

Toimintasuunnitelmassa kannustetaan jäsenvaltioita keskittämään julkiset tukensa Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin. Valtiontukipolitiikan avulla pyritään näin puuttumaan markkinahäiriöihin ja edistämään näiden tavoitteiden saavuttamista. Tuet keskitetään seuraaville painopistealueille:

• Innovaatiot sekä tutkimus ja kehitys (T&K): valtiontukisäännöillä on kannustettava teollisuutta investoimaan T&K-toimintaan ja ottamaan huomioon julkisen ja yksityissektorin kumppanuuksien kasvava merkitys;
• liiketoimintaympäristön parantaminen ja yrittäjyyden tukeminen: valtiontukisäännöillä olisi helpotettava yritysten nopeaa käynnistämistä varsinkin edistämällä riskipääomasijoituksia;
• investoinnit inhimilliseen pääomaan;
• yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut: valtiontuilla edistetään julkisen palvelun tehtävien toteuttamista; ne mahdollistavat tehokkaat ja laadukkaat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut;
• priorisoinnin kehittäminen yksinkertaistamalla ja kodifioimalla lainsäädäntöä: tarkoitus on noudattaa periaatetta, jonka mukaan valtiontukipolitiikan vaikutusten on kohdistuttava kilpailua eniten vääristäviin tukimuotoihin;
• aluetukipolitiikan tarkentaminen: valtiontukipolitiikan avulla voidaan kaventaa EU:n eri alueiden välisiä eroja ja edistää näin alueellista yhteenkuuluvuutta ja vakautta;
• ympäristön kannalta kestävän tulevaisuuden tukeminen;
• nykyaikaisten liikenne- ja energiainfrastruktuurien ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin luominen: valtiontukisäännöissä on otettava huomioon julkisen ja yksityissektorin kumppanuuksien merkityksen kasvu.

Seuraavat vaiheet

Komissio esittää vuosina 2005-2009 toimintasuunnitelman mukaisia yksityiskohtaisia uudistusehdotuksia kullakin valtiontuen alalla. Se tarkastelee uudelleen kaikki valtiontuki-instrumentit, jotta niihin sovellettaisiin samoja periaatteita johdonmukaisella ja kattavalla tavalla. Tietyt toimialat (maatalous, kalastus, hiiliteollisuus, liikenne), joilla sovelletaan erityissääntöjä, eivät kuitenkaan kuulu toimintasuunnitelman käynnistämän uudistuksen piiriin.

Toimintasuunnitelman koko tekstiin ja aihetta koskeviin lisätietoihin voi tutustua kilpailun pääosaston

See also

verkkosivustolla (valtiontuen toimintasuunnitelma) (EN).

Tämä tiivistelmä on laadittu tiedotustarkoituksessa. Sillä ei ole tarkoitus tulkita tai korvata viiteasiakirjaa, joka on ainoa sitova oikeusperusta.

Viimeisin päivitys 30.09.2005