Hallinnollisen rasituksen keventäminen

Euroopan komissio on asettanut tavoitteekseen keventää yritysten hallinnollisia velvoitteita. Siksi se ehdottaa hallintokustannusten vähentämistä 25 prosentilla viiden vuoden kuluessa. Kevennyksen pitäisi kasvattaa bruttokansantuotetta 1,5 prosenttia, eli lähes 150 miljardia euroa.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 24 päivänä tammikuuta 2007 – Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa [KOM(2007) 23 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio on todennut, että uudistetun Lissabonin strategian ja sääntelyn parantamiseen tähtäävän ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi yritysten hallintokustannuksia * on vähennettävä. Yritysten on uhrattava paljon aikaa tiettyihin tiedonantovelvoitteisiin sen sijaan, että ne käyttäisivät aikaa päätoimintaansa.

Hallintokustannukset johtuvat tiedonantovelvoitteista, joista on määrätty lainsäädännössä. Hallintokustannusten vähentämiseen tähtäävä ohjelma perustuu näihin tiedonantovelvoitteisiin. Käytännössä on helpompaa vertailla tiedonantovelvoitteita kuin kokonaisia säädöksiä. Hallintokustannusten vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet rajoittuvat tiedonantovaatimusten yksinkertaistamiseen, eikä niillä muuteta taustalla olevan lainsäädännön perusperiaatteita.

Hallintokustannukset johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, yhteisön oikeudesta, kansallisesta oikeudesta tai alueellisesta oikeudesta. Kansainvälinen oikeus sekä osa yhteisön oikeudesta on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. On kyse jaetusta vastuusta, joka edellyttää vahvaa kumppanuutta Euroopan unionin toimielimiltä ja jäsenvaltioilta.

Hallintokustannusten määrittäminen EU:ssa

Tässä toimintaohjelmassa käytetään hallinnollisten nettokustannusten laskentamallia. Malli perustuu standardikustannusmalliin, johon lisätään joitakin muuttujia. Standardikustannusmalli on kehitetty Alankomaissa. Sillä pyritään tunnistamaan asetusten tiedonantovelvoitteet, jotka velvoittavat yrityksiä antamaan tietyn määrän tietoja julkisten viranomaisten tai kolmansien osapuolien saataville. Lisäksi sillä arvioidaan sisäisiä ja ulkoisia resursseja, joita yritykset käyttävät vaadittujen tietojen tuottamiseksi.

Standardikustannusmallia sovelletaan 17 jäsenvaltiossa. Silti komissio on katsonut, että on välttämätöntä laatia todellinen EU:n hallinnollisten nettokustannusten laskentamalli (EU:n standardikustannusmalli). EU:n standardikustannusmalli on saanut vaikutteita standardikustannusmallista, mutta se eroaa siitä erityisesti tiedonantovelvoitteiden kohderyhmien kirjon osalta. EU:n standardikustannusmallissa ryhmien kirjo on suurempi ja siihen kuuluvat yritykset, vapaaehtoissektori, viranomaiset ja kansalaiset. EU:n standardikustannusmallin tärkein uusi piirre on liiallisen sääntelyn arviointi *.

Toimintaohjelman tavoitteena on arvioida yhteisön säädöksistä aiheutuvia hallintokustannuksia viimeistään marraskuuhun 2008 mennessä. Hallintokustannusten määrittämisen EU:n tasolla on vastattava kolmeen haasteeseen, joita ovat

• lainsäädännössä määrättyjen tiedonantovelvoitteiden tarkka kartoittaminen. Hallintokustannusten vähentämiseen tähtäävä ohjelma perustuu tiedonantovelvoitteisiin eikä kokonaisiin säädöksiin. On tarpeellista luokitella tiedonantovelvoitteet selkeästi sekä yhteisön tasolla että kansallisella tasolla
• vertailtavien tiedonantovelvoitteiden yhdenmukaistaminen. Jäsenvaltioiden tietojen vertailemiseksi on asetettava yhdenmukaistamista koskevia vähimmäisvaatimuksia ja yhteisiä vähentämistavoitteita. Useita muuttujia on yhdenmukaistettava, muun muassa tiedonantovelvoitteiden luokittelu alkuperän mukaan, standardoidut kustannussuhteet, hallinnollisen toiminnan tyyppi ja sen piiriin kuuluva kohderyhmä, tehokkaan liiketoiminnan määritelmä ja kohteena olevat tahot. Käytännön syistä yhdenmukaistamisen piiriin pitäisi ensi kädessä kuulua vain yrityksiä koskettavat toimenpiteet
• vertailtavien tiedonantovelvoitteiden yksilöiminen. Komissio ehdottaa, että käytännön syistä vertailun kohteeksi otetaan ainoastaan yhteisön asetukset ja direktiivit sekä osaksi kansallista lainsäädäntöä saatettavat säännökset. Komissio ehdottaa myös vertailtavien tiedonantovelvoitteiden rajoittamista ensisijaisiin aloihin, joita ovat yhtiöoikeus, lääkelainsäädäntö, työympäristö ja työsuhteet, verolainsäädäntö ja arvonlisävero, tilastot, maatalous ja maataloustuet, elintarviketurvallisuus, liikenne, kalastus, rahoituspalvelut, ympäristö, koheesiopolitiikka ja julkiset hankinnat. Komissio pyrkii toimimaan ensisijaisesti aloilla, joiden hallintokustannukset ovat kaikkein suurimmat.

Yhteisön hallinnollisen rasituksen keventämisstrategian perustaminen

Komissio ehdottaa kokonaistavoitteeksi hallintokustannusten vähentämistä 25 prosentilla koko EU:ssa. Tavoite olisi saavutettava viidessä vuodessa.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio aikoo keventää rasitusta niillä aloilla, joilla on mahdollisuus välittömästi toteutettaviin toimiin. Suhteellisen vähäisillä lainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla voitaisiin saavuttaa yksinkertaisesti ja nopeasti merkittävää hyötyä. Komissio on yksilöinyt 11 alaa, joilla hallinnollista rasitusta voitaisiin vähentää noin 1,3 miljardin euron verran.

Jäsenvaltioiden on tehtävä päätöksiä, joiden avulla kustannuksia voidaan vähentää, sillä suuri osa rasituksesta perustuu kansalliseen ja alueelliseen lainsäädäntöön.

Komissio ehdottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallinnollisen rasituksen keventämisen yhteisiä periaatteita:

• pidennetään määräaikaisten raporttien antamisväliä mahdollisimman paljon
• tarkistetaan, pyydetäänkö samat tiedot toimittamaan useaan kertaan
• edistetään sähköistä tiedonkeruuta
• vähennetään pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia velvoitteita asettamalla tiedonantovelvoitteisiin kynnysarvoja
• kohdistetaan tiedonantovelvoitteet toimijoihin, joihin todennäköisimmin kohdistuu hallinnollista rasitusta tietyillä aloilla
• vähennetään tai poistetaan sellaisia tiedonantovelvoitteita, jotka liittyvät kumottuihin tai muutettuihin lakisääteisiin vaatimuksiin
• annetaan selvennyksiä monimutkaisiin säädöksiin, jotka voivat aiheuttaa liiketoiminnan hidastumista.

Organisointi

Komissio tarkentaa myös ohjelman organisaatiorakennetta. Se esimerkiksi antaa ulkopuoliselle konsultille tehtäväksi yhteisön lainsäädännön hallintokustannusten määrittämisen. Konsultti työskentelee tiiviisti jäsenvaltioiden kanssa ohjelman täytäntöönpanoa varten.

Seuraavat toimet

Komissio kehottaa jäsenvaltioita saattamaan määrittelynsä päätökseen vuoteen 2009 mennessä ja asettamaan hallinnollisen rasituksen keventämistavoitteita kansallisella tasolla vuoden 2008 lokakuuhun mennessä.

Komissio ehdottaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ryhtyvät mahdollisimman nopeasti ensisijaisia aloja koskeviin toimenpiteisiin.

Lopuksi komissio vakuuttaa antavansa säännöllisin väliajoin kertomuksen toimintaohjelman edistymisestä.

Viimeisin päivitys 12.02.2007